Ero sivun ”Resurssiviisaus” versioiden välillä

Resurssiiviisautta voidaan edistää kiertotalouden, materiaalien elinkaarihallinnan, energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen kautta. Resurssiviisaan toimintatavan tarkoitus on edistää ihmisten hyvinvointia samalla, kun ympäristölle ja ihmisille haitallisia vaikutuksia vähennetään.

Luonnonvarojen kysyntä on kaksinkertaistunut vuodesta 1966, ja tällä hetkellä maailman ihmiset kuluttavat 1,5 planeettaa vastaavan määrän luonnonvaroja <ref name="wwf.fi 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwf.fi/mediabank/6424.pdf| Nimeke =Living Planet 2014 -raportti | Tekijä = WWF| Julkaisija =WWF | Viitattu = 5.2.2015}}</ref>. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman 15. suurin <ref name="wwf.fi 1"></ref>. Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset (noin 38 000 kg luonnonvaroja vuodessa<ref name="eu1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/use-of-resources-per-person-1| Nimeke =Uses of resources per capita in 2000 v.s 2008/2009 | Tekijä = EU EEA| Julkaisija =European Environment Agency | Viitattu = 5.2.2015}}</ref>), tarvittaisiin 3,5 planeetan vastaava määrä luonnonvaroja.

Resurssiviisaan toimintatavan avulla pyritään sopeuttamaan tuotanto ja talous ympäristön kantokyvyn, luonnonvarojen rajallisuuden ja väestönkasvun asettamiin puitteisiin. Resurssiviisaus perustuu ajatukseen laajasta systeemisestä muutoksesta kuten yleisesti käytetty termi vihreä talous. Tuotanto, talous ja kulutus nähdään perustuvan vihreässä taloudessa vähähiilisyyteen ja materiaali- sekä energiatehokkuuteen, sekä materiaali- ja energiajärjestelmiä korvaaviin uusiin kysyntä- ja tarjontarakenteisiin <ref name="YM 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Raportteja_RA/YMra_12013_Vihrea_talous_suomalaisessa_y%284749%29| Nimeke =YMra 1/2013 Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa | Tekijä = Riina Antikainen, Katja Lähtinen, Maija Leppänen ja Eeva Furman| Julkaisija =YM | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>.Resurssiviisaus ohjaa kohti käyttäjäystävällisiä kestävän kehityksen mukaisia kysyntä-tarjontarakenteita, jotka tuottavat hyvinvointia yhä laajemmin yhteiskuntaan.

# '''Ei jätettä:''' Toimitaan kiertotaloudessa, jossa kaikki materiaalihyödynnetäänmateriaali hyödynnetään ja kierrätetään.

Resurssiviisauden kolme ekologisen kestävyyden periaatetta luovat edellytykset tulevaisuuden taloudelliselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Suomen ympäristökeskus (Syke) yhdessä Sitran ja muiden asiantuntijoiden kanssa on vuonna 2014 Resurssiviisauden indikaattorit hankkeessa valinnut resurssiviisauden tavoitteiden seurantaa tukevat resurssiviisauden indikaattorit <ref name="sitra 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/resurssiviisauden-indikaattorit| Nimeke =Resurssiviisauden indikaattorit | Tekijä = Syke, Sitra| Julkaisija =Sitra | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>.

Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt -indikaattorilla seurataaseurataan resurssiviisaasti toimivan alueen kehitystä kohti hiilineutraaliutta. Indikaattori seuraa energiantuotannosta ja kulutuksesta, teollisuusprosesseista, maataloudesta ja jätehuollosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Käyttöperusteissa päästölaskennassa sähkön, lämmön ja polttoaineiden suorat päästöt lasketaan käytön perusteella, eikä sen mukaan, kuinka paljon energiaa on kaupungissa tuotettu. Kuntatasolla käytetyimpiä valmiita päästölaskentamalleja ovat Kasvener ja CO2-raportti. Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt voidaan laskea kotitalouksille, yhteisöille, yrityksille, kunnille tai muille alueille.

Materiaalihäviöt-indikaattori kuvaa, miten hyvin materiaalit pysyvät kierrossa. Indikaattorissa otetaan huomioon sekä [[yhdyskuntajäte]] että [teollisuusjäte|teollisuuden jätevirrat]]. Materiaalihäviöt lasketaan kolmesta ainevirrasta, jotka lasketaan massayksikköinä yhteen. Nämä kolme ainevirtaa ovat: jätevirrat kaatopaikoille, [[jätteenpoltto|jätteiden poltto]] (uusiutumattomat materiaalit) ja loppusijoitettavien jätteiden vienti. Jätteiden polton osalta huomioidaan vain uusiutumattomien materiaalien poltto, ts. biopohjaisten materiaalien polttoa ei oteta mukaan (esim. puun poltto). Jätteiden viennissä tarkastellaan kaupungin ulkopuolelle vietävien loppusijoitettavien jätevirtojen määrää. Virrat lasketaan tonneina ja summataan yhteen ilman painotuksia. Tämä tarkoittaa, että eri virtojen oletetaan olevan keskenään samanarvoisia.

Tilastokeskus on laatinut Suomen kansantalouden materiaalivirroista laajan tilinpidon, joka ulottuu aina vuoteen 1945<ref name="tilastokeskus 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-244-233-8.pdf| Nimeke =Economy-wide Material Flow Accounts with Hidden Flows for Finland: 1945-2008 | Tekijä = Hoffrén, Jukka (ed.)| Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>.

Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutuksia on arvioitu ENVIMAT-tutkimuksessa, jossa suomalaisen tuotannon ja kulutuksen materiaalivirtojen elinkaariaikaiset ympäristövaikutukset laskettiin toimialoittain ja tuoteryhmittäin<ref name="syke 1 1">{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38010| Nimeke =Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla | Tekijä = Seppälä et al.| Julkaisija =Syke | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>. Tutkimuksessa huomioitiin kotimaisen kuormituksen lisäksi tuonnin välityksellä aiheutuvat ympäristövaikutukset Suomen rajojen ulkopuolella. ENVIMAT-mallin avulla voitiin seurata materiaalinkulutuksen polkua materiaalinotosta lopputuotteiden kulutukseen. Tarkastelun perusteella materiaalinotoltaan suurimmat toimialat eivät tuottaneet lopputuotteita kulutukseen vaan välituotteita muiden toimialojen jatkojalostukseen. Tutkimuksessa myös selvisi, että Suomi käyttää yhtä paljon ulkomaisia luonnonvaroja kuin kotimaisia.

Resurssiviisas kotitalous vähentää syntyvää biojätteen määrää tinkimättä kuitenkaan terveellisestä ja energiantarpeen tyydyttävästä ruokavaliosta. Syntyvän biojätteen ehkäisy vähentäisi samalla tarvetta resurssien käytölle päivittäiskaupan tuotantoketjussa.

'''Roadmap to Resource Efficient Europe 2020 (Euroopan komissio):'''

Euroopan komission mukaan resurssitehokas kehitys edellyttää, että kaikki luonnonvarannot, joita EU hyödyntää tai joille se perustaa maailmanlaajuiset tarvehankintansa, turvataan ja niitä hoidetaan sen mukaan, mitä ne pystyvät enimmillään tuottamaan kestävästi. Määritelmän mukaan resurssitehokkuus käsittää sekä materiaali- että energiatehokkuuden. Laajan tulkinnan mukaan resurssitehokkuus sisältää materiaali- ja energiatehokkuuden lisäksi myös mm. ilman, veden, maan ja maaperän käytön (KOM 2011). Euroopan komission tiedonannossa Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin asetettujen välitavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä sekä määrittelemään pidemmän aikavälin tavoiteasettelua resurssitehokkuuteen perustuvalle kestävälle taloudelle vuoteen 2050 mennessä.<ref name="EU 2">{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/pdf/com2011_571.pdf| Nimeke =Roadmap to Resource Efficient Europe 2020 | Tekijä = Euroopan komissio| Julkaisija =EC | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>

'''Julkinen ohjaus Suomessa:''' Julkisen sektorin tavoitteena on tunnistaa yhä laajemmin ympäristön ja luonnonvarojen sekä talouden ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutusta. Hallituksen tulevaisuusselonteko on pyrkinyt Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin vuoden2030 mallin rakentamiseen. Tulevaisuusselonteossa yksi keskeisiä lähtökohtia on yhteiskunnallisten tavoitteiden ja ilmastokuormituksen irtikytkentä.<ref name="vnk 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://vnk.fi/tulevaisuusselonteko| Nimeke =ValtioneuvustonValtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2013 | Tekijä = VNK| Julkaisija =VNK | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>

'''Peloton:''' Ensimmäinen resurssiviisauteen keskittynyt innovaatioleiri järjestettiin Kaustisillla 5.-7.6. 2012, nimellä Peloton Innovation Camp<ref name="peloton 1">{{Verkkoviite | Osoite = www.sitra.fi/tapahtumat/peloton-innovation-camp-kaustinen| Nimeke =Peloton innovation camp Kaustinen | Tekijä = Sitra| Julkaisija =Sitra | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>. Sitä ennen Demos Helsinki oli järjestänyt energiaviisaan uuden talouden työpajoja suomalaisille suuryrityksille vuodesta 2009<ref name="peloton 2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sitra.fi/uutiset/elamantavat/peloton-ollut-menestystarina| Nimeke =Peloton on ollut menestystarina | Tekijä = Sitra| Julkaisija =Sitra | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>. Peloton on yhdessä Sitran kanssa luotu brändi, joka kattaa alleen energia- ja resurssiviisaita liiketoimintoja erityisesti kuluttajamarkkinoilla. Demos Helsingin Peloton voitti Davosin resurssifoorumin palkinnon parhaasta kestävän liiketoiminnan esityksestä<ref name="peloton 3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Peloton_laboratorio_palkittiin_World_Res%2826704%29| Nimeke =Peloton laboratorio palkittiin World Resources Forumissa | Tekijä = YM| Julkaisija =YM | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>.

'''Kohti resurssiviisautta:''' Jyväskylän kaupungin ja Sitran hanke, jossa kehitetty resurssiviisaita toimintatapoja kaupungin, liikelaitosten, järjestöjen, yritysten, koulutuslaitosten, eri yhteisöjen ja ihan tavallisten kaupunkilaisten kanssa erilaisten kokeilujen ja pilottien avulla<ref name="sitra 3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus| Nimeke =Resurssiviisaus | Tekijä = Sitra| Julkaisija =Sitra | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>.

== Katso myös ==

== Viitteet ==

* [http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/about/roadmap/index_en.htm The Roadmap to a Resource Efficient Europe] {{en}}

* [http://www.mckinsey.com/features/resource_revolution Resource Revolution, McKinsey's Report ]{{en}}

* [http://seri.at/wp-content/uploads/2012/06/green_economies_around_the_world.pdf SERI 2012, Green economies around the world? Implications of resource use for development and the environment. ]{{en}}