Ero sivun ”Resurssiviisaus” versioiden välillä

 

Luonnonvarojen kysyntä on kaksinkertaistunut vuodesta 1966, ja tällä hetkellä maailman ihmiset kuluttavat 1,5 planeettaa vastaavan määrän luonnonvaroja <ref name="wwf.fi 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwf.fi/mediabank/6424.pdf| Nimeke =Living Planet 2014 -raportti | Tekijä = WWF| Julkaisija =WWF | Viitattu = 5.2.2015}}</ref>. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman 15. suurin <ref name="wwf.fi 1"></ref>. Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset (noin 38 000 kg luonnonvaroja vuodessa<ref name="eu1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/use-of-resources-per-person-1| Nimeke =Uses of resources per capita in 2000 v.s 2008/2009 | Tekijä = EU EEA| Julkaisija =European Environment Agency | Viitattu = 5.2.2015}}</ref>), tarvittaisiin 3,5 planeetan vastaava määrä luonnonvaroja.

 

Resurssiviisaan toimintatavan avulla pyritään sopeuttamaan tuotanto ja talous ympäristön kantokyvyn, luonnonvarojen rajallisuuden ja väestönkasvun asettamiin puitteisiin. Resurssiviisaus perustuu ajatukseen laajasta systeemisestä muutoksesta kuten yleisesti käytetty termi vihreä talous. Tuotanto, talous ja kulutus nähdään perustuvan vihreässä taloudessa vähähiilisyyteen ja materiaali- sekä energiatehokkuuteen, sekä materiaali- ja energiajärjestelmiä korvaaviin uusiin kysyntä- ja tarjontarakenteisiin <ref name="YM 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Raportteja_RA/YMra_12013_Vihrea_talous_suomalaisessa_y%284749%29| Nimeke =YMra 1/2013 Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa | Tekijä = Riina Antikainen, Katja Lähtinen, Maija Leppänen ja Eeva Furman| Julkaisija =YM | Viitattu = 6.2.2015}}</ref>.Resurssiviisaus ohjaa kohti käyttäjäystävällisiä kestävän kehityksen mukaisia kysyntä-tarjontarakenteita, jotka tuottavat hyvinvointia yhä laajemmin yhteiskuntaan.