Ero sivun ”Orgaaninen yhdiste” versioiden välillä

24 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit)
Yksinkertaisimmat orgaaniset yhdisteet ovat [[hiilivety]]jä. Ne koostuvat pelkästään hiilestä ja vedystä. Näistä yksinkertaisimpia ovat [[alkaanit]], joissa hiiliatomit ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisin sidoksin. Hiilirungossa voi olla myös [[kaksoissidos|kaksoissidoksia]] ja [[kolmoissidos|kolmoissidoksia]]. Kaksoissidoksellisia yhdisteitä kutsutaan [[alkeeni|alkeeneiksi]] ja kolmoissidoksellisia yhdisteitä [[alkyyni|alkyyneiksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.edu.fi/etalukio/kursseja/kemia1/page.php?orgyhdisteet | Nimeke = Orgaaniset yhdisteryhmät | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Etälukio | Viitattu = 6.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Orgaanisessa yhdisteessä voi olla myös monia [[substituentti|substituentteja]], jolloin orgaanisia molekyylejä voidaan luokitella ja nimetä [[funktionaalinen ryhmä|funktionaalisten ryhmien]] mukaan. Funktionaalisia ryhmiä ovat mm. [[alkoholit]], [[eetteri]]t, [[tioli]]t, [[sulfidi]]t, [[alkyylihalidi]]t, [[aldehydi]]t, [[ketoni]]t, [[amiini]]t, [[nitriili]]t, [[karboksyylihappo|karboksyylihapot]] ja niiden johdokset.<ref name="EB"/> Yhdistettä, jossa on sekä karboksyylihappo- että aminoryhmä, sanotaan [[aminohappo|aminohapoksi]].
 
Kun orgaaninen yhdiste sisältää yhden tai useamman metalli-hiili -sidoksen, puhutaan [[organometalliyhdiste]]estä.
 
Molekyylien rakennekaavoissa viiva atomien välissä tarkoittaa kahta sidoselektronia. Aina ei ole järkevää piirtää jokaista [[molekyyli]]n [[atomi]]a ja [[kemiallinen sidos|sidos]]ta vaan rakenne voidaan esittää yksinkertaisena [[viivakaava]]na. Viivakaavassa atomien väliset sidokset piirretään yhdisteille ominaisia sidoskulmia käyttäen. Funktionaalisia ryhmiä lukuun ottamatta hiili- ja vetyatomeja ei yleensä merkitä näkyviin (poikkeus CH<sub>3</sub>-ryhmät). Rakenteita tulkittaessa on muistettava että hiili on neliarvoinen. Viivakaava on käyttökelpoinen erityisesti suurimolekyylisiä yhdisteitä piirrettäessä.
Alla on esitetty [[2-metyyli-1,3-butadieeni|2-Metyyli-1,3-butadieeni]]n rakenne, jossa näkyvät kaikki sidokset ja atomit sekä yksinkertaisena viivakaavana.
 
Joissain yhteyksissä, kuten koulukirjoissa ja biokemiassa, näkee vanhentuneita kaavoja, joissa kaikki kulmat ovat 90 astetta. Nämä ovat epärealistisia eivätkä kelpaa ennustamaan [[stereoelektroniikka]]a.
Rekisteröitymätön käyttäjä