Ero sivun ”Hideki Tōjō” versioiden välillä

| virassa = [[18. lokakuuta]] [[1941]] – [[22. heinäkuuta]] [[1944]]

| kuolinaika = [[23.{{Kuolinaika joulukuuta]]ja [[ikä|30|12|1884|23|12|1948]]}}

| allekirjoitus = [[FileTiedosto:Hideki Tojo signature.svg|100px]]

'''Tōjō Hideki''' ({{k-ja|東條 英機}} {{Lausunta|Ja-tojo hideki.ogg}},; [[30. joulukuuta]] [[1884]], [[Tokio]] – [[23. joulukuuta]] [[1948]], Tokio) oli [[Keisarillisen Japanin armeija]]n kenraali ja [[Japanin pääministeri|Japanin 40. pääministeri]] 1941–1944.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/598171/Tojo-Hideki | Nimeke = Tōjō Hideki | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 30.11.2013 }}</ref>

Tōjō syntyi kymmenlapsisen perheen kolmantena poikana. Tōjōn isä oli Japanin armeijan upseeri, ja sukuperhe kuului vähäarvoiseen [[samurai]]-sukuun. TōjōnVanhempien vanhempien veljienveljiensä kuoltua Hideki Tōjōlle lankesi Hidekille vastuu perheen nimen kunnian säilyttämisestä. HidekinHänen samurai-isänisänsä tavoitteena oli saada poika armeijauralle ja upseerin virkaan.

Upseerin virkaan valmistavan koulun oppilaaksi Tōjō pääsi vuonna 1902. TōjōnHänen valmistuttuavalmistuttuaan vänrikiksi [[Venäjän–Japanin sota]] oli kiivaimmillaan. Nuoren vänrikin tie vei sotaan rintamalle. TōjōHän toimi 1919–1922 sotilasasiamiehenä [[Sveitsi]]ssä ja [[Weimarin tasavalta|Saksassa]]. [[Berliini]]stä Tōjō siirtyi rykmentinkomentajaksi 1929–1931.

Tōjōn sotilasura lähti nousuun [[Mantšuria]]ssa Tōjōn1935–1937, toimiessakun 1935–1937hän toimi Japanin Kwantungin armeijan ''[[kenpeitai]]n'' eli [[sotapoliisi]]en komentajana. Tōjō oli kokenut ja taitava [[taktiikka|taktikoija]]taktikko, ja sai kunnioitusta nopeista päätöksistään. Hän ansaitsi Mantšuriassa toimillaan kutsumanimen ''kamisori-'' eli ”partaveitsi-”kutsumanimen”partaveitsi”. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Tōjō oli Japanin armeijan ylipäällikkö sekä sotaministeri, laivaston tuhouduttua käytännössä maan [[diktaattori]].

Poliitikkona Tōjō kuului upseereiden muodostamaan ryhmään, jotka kannattivat Japanin viemistä sotaan 1930-luvun lopulla. Mittavan sotilasuran rinnalla Tōjō nimitettiin vuonna 1938 sotaministeriöön apulaisministeriksi ja 1940–1941 Tōjō sai sotaministerin viran [[Fumimaro Konoe]]n hallituksessa. Pääministerin erottua alkoi Tōjōn 1&nbsp;009 päivän pituinen pääministerikausi alkoi 18. lokakuuta 1941. jokaSe päättyi 22. heinäkuuta 1944. Pääministerin virkaa Tōjō hoiti 1&nbsp;009 päivää. Pääministerinsalkun ohella Tōjō hoiti sotaministerin tointa sekä lyhyitä aikoja muun muassa opetus-, sisä- ja ulkoministerin tehtäviä.

[[Yhdysvallat|Yhdysvaltalaisten]] [[miehitetty Japani|Japanin -miehityksen]] yksi tärkeimmistä [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määritellyistä lyhyen aikavälin tehtävistä oli rangaista Japanin sotaan johtaneita henkilöitä. Tōjō luokiteltiin japanilaisista suurimmaksi epäillyksi henkilöistä, jotka olivat johtaneen Japanin Yhdysvaltain sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Toisessa maailmansodassa Tōjōsta muodostui Yhdysvaltain [[propaganda]]koneiston käsittelyssä vihollisen kasvot, jotka esiintyivät muun muassa lentolehtisissä ja vihollista kuvaavissa julisteissa.

Japanin antautumisen jälkeen Tōjō yritti tehdä [[itsemurha]]n ampumalla itseään. Pienikaliiperisen pistoolin luoti ei kuitenkaan vatsaan osuttuaan tappanut Tōjōa. Tōjōn toivuttua lyhyen aikaa sotilassairaalassa hänet vangittiin. [[Liittoutuneet|Liittoutuneiden]] uskoa Tōjōn hallinnon syyllisyyteen kuvaa kymmenen Tōjōn hallituksen jäsenen vangitseminen ensimmäisellä [[SCAP]]in antamalla sotasyyllislistalla. Vangitut kuljetettiin Sugamon vankilaan odottamaan oikeuskäsittelyä. Japanin miehitystä johtaneen kenraali [[Douglas MacArthur]]in tavoitteena oli saattaa Tōjō nopeasti oikeuteen. Oikeudenkäynnin alkaminen venyi oikeudellisteknisistä seikoista. Tōjōn tuomitsemisessa oli aluksi epäselvää muun muassa se, kuuluiko asia kansainvälisenoikeudenkansainvälisen oikeuden vai Yhdysvaltain oman sotilastuomioistuimen päätösvaltaan.

Tōjō oli syytettynä miehityshallinnon perustamassa [[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin|kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa]] (''International Military Tribunal for the Far East''), joka totesi hänen syyllistyneen seitsemään eri syytekohtaan, joita olivat muun muassa syyllistyminen hyökkäyssodankäyntiin, kansainvälisten sodankäynnin sääntöjen rikkominen sekäja sotavankien epäinhimillisen kohtelun salliminen. Hänen katsotaan olevan vastuussa neljän miljoonan kiinalaisen murhasta. Tōjō tuomittiin kuolemaan 12. marraskuuta 1948 ja tuomio pantiin toimeen hirttämällä Tokiossa 23. joulukuuta.

Tōjōn [[kami]] merkittiin vuonna 1978 haudatuksi kiistanalaiseen [[Yasukuni-pyhättöjinja|Yasukuni-pyhättöön]]ön Tokiossa.

Kuva:Tojo like careless worker^ Be careful^ - NARA - 535307.jpg|Tōjō kuvattuna amerikkalaisessa sotapropagandajulisteessapropagandajulisteessa.

|Kommentti = [[18. lokakuuta]] [[1941]] &ndash;–<br />[[22. heinäkuuta]] [[1944]] <br />10091&nbsp;009 päivää