Ero sivun ”Planckin laki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
[[Max Planck]] kehitteli tämän lain alun perin vuonna [[1900]] (julkaistu vuonna [[1901]]) yrittäessään [[intepolaatio|interpoloida]] [[Rayleigh-Jeansin laki|Rayleigh-Jeansin lain]] (joka toimi pitkillä [[aallonpituus|aallonpituuksilla]]) ja [[Wienin laki|Wienin lain]] (joka toimi lyhyillä aallonpituuksilla) välillä. Planck huomasi, että yllä mainittu funktio sopi dataan kaikilla aallonpituuksilla huomattavan hyvin.
 
Rayleigh-Jeansin laki oli erikoisen merkittävä, sillä se perustui vahvaan teoreettiseen pohjaan. Siinä oli kuitenkin [[ultraviolettikatastrofi]]na tunnettu paha puute. Tämä osoitti termodynamiikan teoreettisen perustan olevan virheellinen. Ultraviolettikatastrofi oli peräisin klassisen fysiikan laskelmista, joissa säteilyn oletettiin olevan jatkuvaluonteista. Planck yritti kehittää paremman perusteorian, joka täydentäisi termodynamiikan. Hän laski, että uusi säteilylaki sopii kaikkiin [[spektroskopia|spektroskopisiinspektroskooppisiin]] mittauksiin siinä tapauksessa, josettä kappaleen varautuneiden säteilijöiden eri moodien summa voidaan laskea vain joslasketaan olettamalla näiden säteilijöiden energiaenergian olevan onsuoraan suhteessaverrannollinen taajuuteen.
 
<math>E=h\nu</math>