Ero sivun ”Asianajaja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
→Asianajaja Suomessa: Velvollisuuksista |
||
Rivi 51:
Asianajajan on noudatettava kaikessa toiminnassaan [[hyvä asianajajatapa|hyvää asianajajatapaa]], josta liitto on antanut ohjeet. Asianajajan on myös vakuutettava asianajotoiminnassa toiselle aiheutettu varallisuusvahinko niiden ehtojen mukaisesti, jotka ovat yleisesti voimassa asianajotoiminnan vastuuvakuutusta varten.
=== Velvollisuudet ===
Asianajajan tulee noudattaa ''[[hyvä asianajajatapa|hyvää asianajajatapaa]]'' ja tunnollisesti ja rehellisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät. Asianajotoiminnan perusperiaatteet, jotka ovat yleismaailmallisia, on sisällytetty "asianajajalakiin" eli ''lakiin asianajajista'' (5 luku 1§) ja Suomen asianajajaliiton sääntöihin (35 luku 1§).<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke = Oikeudenkäynnin perusteet|Julkaisija = Talentum|Tekijä = Antti Jokela|Sivut = 351-370|Vuosi = 2005|Julkaisupaikka = Helsinki|Isbn = 9789521409165}}</ref>
Yleisessä oikeudenkäyntilaissa on myös kaikkia asiamiehiä koskevat vaatimukset [[Rehellisyys|rehellisyydestä]] ja [[ahkeruus|ahkeruudesta]] tehtävien hoidossa ([https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L15P10 Oikeudenkäymiskaaren 15. luku 10§]).<ref name=":0" />
Asiakasvarojen erillään pitämisestä ja asianajajan toimen [[harjoittamiskielto|harjoittamiskiellosta]] yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa tai [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiössä]] ilman asianajayhdistyksen hallituksen lupaa (Laki asianajajista 5.2§). Suomen asianajajaliiton sääntöjen mukaan asianajajan täytyy pitää asianmukaisia tilejä ja luetteloita vastaanottamistaan tehtävistä ja suorittamistaan toimista.<ref name=":0" />
==== Salassapito ====
Asianajajalla on ''korostettu [[vaitiolovelvollisuus]]''. Tehtävässään tietoonsa saamaansa salaisuutta asianajaja ei saa luvattomasti ilmaista. Kyseessä voi olla yksityisen henkilön, perheen tai yrityksen salaisuus, esimerkiksi liikesalaisuus tai muu ammattisalaisuus (Laki asianajajista 5c.1 §).<ref name=":0" />
Asiamies tai oikeudenkäyntiavustaja ei saa todistaa siitä, mitä päämies on hänelle asian ajamista varten kertonut, ellei päämies todistamiseen suostu (OK 17:23.1:n 4 kohta).<ref name=":0" />
Salassapitovelvollisuuden rikkominen on [[Rikoslaki|rikoslaissa]] tarkoitettu [[salassapitorikos]] tai -rikkomus.<ref name=":0" /> Salassapitorikoksesta voidaan rangaista sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L38P1|nimeke = Rikoslain 38 luku 1 ja 2§ - Salassapitorikos ja -rikkomus|julkaisu = |julkaisija = Finlex|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 1995}}</ref>
Rikos tulee kysymykseen, jos asianajaja <ref name=":1" />
* paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka
* käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi.
== Suomen Asianajajaliitto ==
| |||