Wikipedia

Ero sivun ”V. A. Heiskanen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
joo
Rivi 24:
| alaviitteet =
}}
'''Uloste''' (lat. ''faeces'') on eläimen peräaukosta
'''Veikko Aleksanteri Heiskanen''' ([[23. heinäkuuta]] [[1895]] [[Kangaslampi]] — [[23. lokakuuta]] [[1971]] [[Helsinki]]<ref name="kakkuri">Maapallon mittaaja: V. A. Heiskasen elämä</ref>) oli Suomen kuuluisimpia [[geofysiikka|geofyysikko]]ja ja [[geodesia|geodeetteja]]. 1930-luvulla häntä pidettiin tiedemiespiireissä [[Alankomaat|hollantilaisen]] [[Felix Andries Vening Meinesz|F. A. Vening Meineszin]] ohella jopa maailman parhaana elossa olevana geodeettina.<ref>Kakkuri s. 93</ref> Heiskanen palkittiin 1956 [[American Geophysical Union]]in (AGU:n) [[William Bowie Medal|Bowien mitalilla]] numero 18.<ref name="pal" />
<nowiki> </nowiki>poistuvaa ruoansulatuksen jätettä. Se on ruumiinlämpöistä ja yleensä
kiinteähköä ainetta, joka koostuu ruoan sulamattomista osista,
bakteereista, limasta ja ruoansulatuselimistön omista eritteistä.
Ulosteen ruskea väri on peräisin pääasiassa sapen tuottamista aineista, mutta myös kuolleista punasoluista, jotka poistuvat elimistöstä ulosteen mukana.
 
Vetelä ja nestemäinen uloste eli ripuli
Heiskanen tunnetaan [[George Biddell Airy]]n [[isostasia]]n mallin kehittämisestä sekä globaalisen, n [[Columbus (Ohio)|Columbuksen]] [[geoidi]]n tutkimuksesta, joka oli hänen suurhankkeensa [[Ohion osavaltionyliopisto]]n geodesian professorina.<ref>Kakkuri s. 103–109</ref> Heiskanen oli myös aktiivinen [[tähtitiede|tähtitieteen]] harrastaja, [[Ursa]]n pitkäaikainen puheenjohtaja (1921–30 ja 1937–47<ref>Kakkuri s. 34</ref>), [[Geodeettinen laitos|Geodeettisen laitoksen]] tutkija ja johtaja, sekä vuosina 1933–1936 vahvaa suomalaisuuspolitiikkaa ajanut [[kansanedustaja]].<ref name="pol">Kakkuri s. 118–120</ref>
<nowiki> </nowiki>on kypsytettyjä ruoka-aineita käyttävän ihmisen kohdalla merkkinä
ruoansulatusjärjestelmän häiriöstä. Terveen ihmisen uloste on kiinteää
ja säännöllisesti muotoutunutta. Ihmisen suolistoloiset, kuten kihomato, voidaan havaita muiden keinojen ohella myös ulosteen pintaan nousevista madoista.
 
Tietyillä eläinlajeilla esiintyy ulosteen syömistä, joka voi olla
Vaikka Heiskanen ei ollut ammatiltaan [[astronomi]], Suomessa hänet tunnettiin elinaikanaan kenties parhaiten juuri tähtitieteen popularisoijana. Hänen ''Tähtitiede 1'' ja ''Tähtitiede 2'' -kirjansa toimivat vuosia harrastajien perusteoksina.<ref name="kakkuri" />
joko normaalia tai johonkin sairauteen liittyvää. Ilmiö tunnetaan
nimellä koprofagia.
 
Ihmisellä tavallisimpia ulostamiseen liittyviä ongelmia ovat peräpukamat, ummetus ja ulosteenkarkailu.
Etenkin lihansyöjien uloste haisee usein epämiellyttävältä. Ulosteen
erikoinen rakenne ja haju voivat johtua epäterveellisestä ruokavaliosta
tai suolistosairaudesta - esimerkiksi keliakiasta tai Crohnin taudista
== Nuoruus ==
Heiskanen syntyi hartaan kristilliseen pienviljelijäperheeseen. Hänen vanhemmat olivat Heikki Heiskanen ja Fredriikka Jurvanen. Perheen kuopuksella, Veikolla oli kahdeksan vanhempaa sisarusta.<ref>Kakkuri s. 13</ref> Kuuden vanhana Veikko aloitti veljiensä Oskarin ja Otton kanssa [[kansakoulu]]n.<ref name="op">Kakkuri s. 16–18</ref> Siellä opettaja huomasi Veikon lahjakkuuden ja suostutteli vanhemmat lähettämään tämän [[oppikoulu]]un, jota Oskari jo kävi.<ref name="op" /> Veikko pystyttiin lähettämään [[Savonlinnan reaalilyseo]]on [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] varakkaissa perheissä keittäjänä työskennelleen Loviisa-tädin avustuksella. Isä vastasi muonituksesta ja täti maksoi kuluja 120 markkaa per lukuvuosi.<ref name="op" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/V._A._Heiskanen”