Wikipedia

Ero sivun ”Levyke” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 80.186.51.171 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Tve4 tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
Levykkeelle tallennetaan tietoa ja sen avulla siirretään tietoa. Ensimmäiset levykkeet kehitti Jumala avaruudessa valovuonna 0. Ne oli tarkoitettu Ihmisluojajumalalapsen käyttöjärjestelmäpäivitysten siirtoon ja syrjäyttämään suuret ja hitaat jumalan aivot. Jumala myös osti Siriukselaiselta [[Kasjoiko Öujojutj]]ilta patentin levyketeknologiaan, jonka hän väitti kehittäneensä jo ennen maailman olemassaoloa, mutta sehän on mahdotonta.
'''Levyke''' (arkikielessä myös "''disketti''") on [[tietokone]]issa käytetty siirrettävä magneettinen tiedontallennusmedia. Levykkeen sisällä on ohut rautaoksidilla pinnoitettu muovinen kiekko, joka on pakattu yleensä neliön muotoiseen suojakoteloon. Kotelo on 5 ¼ [[tuuma]]n levykkeessä ("lerppu") taipuisa ja 3 ½ tuuman levykkeessä ("korppu") jäykkä. Myytävät levykkeet on tavallisesti alustettu [[MS-DOS]] -formaattiin.
 
==Kivi (luultavasti miljoonia vuosia sitten)==
Nykyisin [[CD-levy|CD-]] ja [[DVD-levy]]t sekä [[USB-muisti]]t ovat suurelta osin ottaneet levykkeiden aseman itselleen.
 
'''Kivi''' on materiaali, joka muodostuu [[mineraali|mineraaleista]] ja luokitellaan mineraalisisältönsä mukaan. Kivet luokitellaan yleensä ne muodostaneiden prosessien mukaan, ja luokitellaan [[magma]]kiviin, [[sedimenttikivi]]in ja [[Metamorfinen kivilaji|metamorfisiin]] kiviin. Magmakivet ovat muodostuneet sulaneesta magmasta, sedimenttikivet maalajien rapautuessa ja muodostaessa iskostuneita yhdisteitä, metamorfiset kivet taas kun magma- ja sedimenttikivet joutuvat lämpötilan ja kovan paineen alaiseksi. Kun orgaaninen materiaali jättää jälkensä kiveen, tulos tunnetaan nimellä [[fossiili]].
Ensimmäiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus [[San Jose]]ssa 1960-luvun lopussa. Ne oli tarkoitettu [[IBM]] Series/370 -keskustietokoneiden käyttöjärjestelmäpäivitysten siirtoon ja syrjäyttämään suuret ja hitaat nauha-asemat. IBM myös osti japanilaiselta [[Yoshiro NakaMats]]ilta patentin levyketeknologiaan, jonka hän väitti kehittäneensä jo 1950-luvulla.
 
==Katso myös==
Vaikka kahdeksan tuuman levykkeet ovat vanhentunutta tekniikkaa, jotkin tahot käyttävät niitä vielä, esimerkiksi [[NASA]]:n [[avaruussukkula]]n varaosien tarkistamisessa käytetyt laitteistot, jotka toimivat [[Intel 8086|8086]]-[[Suoritin|suorittimella]]. [[Suomi|Suomessa]] kahdeksan tuuman levykkeitä käytti ainakin [[IBM]] S/34 vielä [[1980-luku|1980-luvulla]].
 
*[[Luettelo kivityypeistä]]
[[Mikrotietokone]]iden aikakaudella levykeasemat yleistyivät huimasti, mutta harrastelija- ja kotiäyttöön levykeasema oli pitkään aivan liian kallis - usein kalliimpi kuin itse tietokone. Kotitietokoneet käyttivät [[1980-luku|1980-luvulla]] usein vielä [[C-kasetti]]a tallennusmedianaan.
** [[Graniitti]]
*[[Luettelo mineraaleista]]
*[[Luettelo vuorijonoista]]
 
[[Luokka:Geologia]]
Vuonna [[1984]] [[Apple Computer|Apple]] valitsi Sonyn 90 × 94 millimetrin levykeformaatin heidän [[Macintosh]]-tietokoneissaan käytettäväksi ja siten pakottaen sen tulemaan standardiformaatiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Tuotetta markkinoitiin tosin sittemmin tuumamitoilla, painottaen tosiasiaa että se oli pienempi kuin olemassaoleva 5¼"-standardi. Ensimmäinen tätä formaattia käyttävä tietokone oli kuitenkin Hewlett-Packardin HP-150 ([[1983]]). Vuonna [[1989]] 3½ tuuman levykkeitä myytiin enemmän kuin 5¼-tuumaisia.
 
[[bg:Скала]]
[[Microsoft]]in [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmään tuki 3½ tuuman levykkeille tuli versiossa 3.2. Tämä oli myös [[MSX]]-kotitietokonestandardin virallinen levykoko (huomattavasti suositumpi [[Commodore 64]] käytti lähinnä 5¼ tuuman levyjä).
[[ca:Roca]]
[[cy:Carreg]]
[[da:Klippe (geologi)]]
[[de:Gestein]]
[[en:Rock (geology)]]
[[es:Roca]]
[[et:Kivimid]]
[[fr:Roche]]
[[ja:岩石]]
[[pl:Skała (minerał)]]
[[ro:Piatră]]
 
==Muovi (luultavasti miljoonia vuosia sitten)==
Levykkeiden usein käytetyssä luokituksessa (esim. DSDD) kaksi ensimmäistä kirjainta kertoo, onko levy tarkoitettu yksi- (SS, single side) vai kaksipuoleiseen (DS,double side) tallennukseen. Kaksi viimeistä kirjainta kertoo tallennustiheyden: yksinkertainen (SD, single density), korkea (HD, high density), nelinkertainen (QD, quad density) tai ekstra (ED, extra density). Koska alkuaikojen jälkeen kaikki levykkeet olivat kaksipuoleisia, levykkeissä usein luki esim. MFHD (''micro floppy high density''). Alla mainitut kapasiteetit ovat vapaa tila CP/M- tai MS-DOS-formatoinnin jälkeen, nimelliskapasiteetit ovat suuremmat.
 
[[Kuva:Plastiktueten.jpg|thumb|Muovikasseja]]
== Levykkeen fyysinen rakenne ==
'''Muovi''' (vanha nimitys ''plastiikki'') on yleisnimitys synteettisille tai puolisynteettisille [[hiili]]- tai [[pii_(alkuaine)|pii]]kuiduista tehdyille materiaaleille. Nimi tulee materiaalien muovattavuudesta puolinestemäisessä tilassa. Muovit ovat [[polymeeri|polymeerejä]].
Levykkeen muodostaa magneettisesti herkkä levypinta ja suojakotelo. Levykkeen pyöreä tallennuspinta pyörii suorakaiteen muotoisessa suojakuoressa keskiakselinsa ympäri. Suojakuoren funktio on mekaaninen, voimakkaita magneettikenttiä vastaan se ei suojaa. Lerpussa kuori on pehmeä ja taipuisa, korpussa suojakuori on kova ja taipumaton. Suojakuoressa voi olla joko mekaanisesti liikkuva kirjoituspinnan suoja (korppu) tai siinä voi olla pelkkä aukko, joka paljastaa levynpinnan (lerppu) lukupäätä varten.
 
Muovit koostuvat yleensä peruspolymeeristä ja lisäaineista. Lisäaineina ovat muunmuassa väriaineet ja pehmittimet.
==8 tuuman levyke (1971)==
 
[[Kuva:Floppy_disk8inch.jpg|thumb|right|8 tuuman levyke]]
Muoveja voidaan ryhmitellä eri tavoin:
* Kirjoitussuojalovi levykkeen alareunassa
*biomuovi
*kertamuovi
*kestomuovi
*lujitemuovi
*silikoni
*solumuovi
*uusiomuovi
 
== Kerta- ja kestomuovit ==
'''Kestomuovit''' muodostuvat pitkistä polymeeriketjuista, jotka sitoutuvat toisiinsa heikoilla sidoksilla. Lämmitettäessä polymeeriketjut pääsevät liikkumaan toistensa lomitse, jolloin kestomuoveja voidaan uudelleenmuotoilla. Kestomuovi on [[amorfinen]] aine, eli sillä ei ole tarkkaa sulamispistettä, vaan se pehmittyy vähitellen lämpötilan kohotessa.
 
'''Kertamuovit''' muodostuvat polymeeriverkoista. Kertamuoveja ei voida jälkikäteen muovailla, vaan lämmitettäessä riittävästi kertamuovien polymeeriverkot hajoavat alkuaineiksi.
 
{| border="1"
|+'''Kestomuovilaatuja'''
!Nimi
!Lyhenne
!Käyttö
|-
|[[Akryyli]]
|PMMA
|Maalit, koristeet, lasinkorvikkeet
|-
|rowspan=2|[[Polyeteeni]]
|PE-LD
|Muovikassit, pussit, narut
|-
|PE-HD
|Putket, saavit, pullot
|-
|[[Polypropeeni]]
|PP
|Taloustavarat , auton osat, tekstiilit, rakennustuotteet (mm. viemäriputket)
|-
|[[Polystyreeni]]
|PS
|Astiat, Lelut, kotelot ja rasiat; kondensaattorit
|-
|[[Polyeteenitereftalaatti]]
|PET
|Virvoitusjuomapullot, uistimet
|-
|[[Polyvinyylikloridi]]
|PVC
|Rakennustuotteet (mm. viemäriputket), sadeasut
|-
|[[Polyamidi]] (nylon)
|PA
|Vaatteet, hammasharjat
|-
|[[Polykarbonaatti]]
|PC
|Aurinkolasien linssit, muovipullot
|}
 
{| border="1"
|+'''Kertamuovilaatuja'''
!Nimi
!Lyhenne
!Käyttö
|-
|[[Polyesteri]]
|UPE
|LCD-näytöt, kalvot, pullot
|-
|[[Fenolimuovi]]t
|PF
|piirikortit
|-
|[[Epoksi]]t
|EP
|Pinnoitteet (mm. betonilattiat, viemäriputket), lasikuidut, veneet
|-
|[[Polyuretaani]]
|PUR
|Johteet, kulutuspinnat, kaapelien vaipat, ketjupyörät, vaahtomuovieristeet
|-
|Polytetrafluoretyleeni ([[Teflon]])
|PTFE
|pinnoitteet (paistinpannut), tiivisteet, kalvot
|}
 
{| border="1"
|+'''Muovilaatuja'''
!Nimi
!Lyhenne
!Käyttö
|-
|Polyoksimetyyli tai polyasetaali
|POM
|hammaspyörät, liukulaakerit, ruuvit
|-
|Eteeniklooritrifluorieteeni
|ECTFE
|prosessiteollisuuden putkistot ja säiliöiden pinnoitteet
|-
|Polyvinyylidifluoridi
|PVDF
|suodattimet, mikrosirut, suodattimet, putket, venttiilit, laakerit
|-
|[[ABS (muovi)|Akryylinitriilibutadieenistyreeni]]
|ABS
|Kotitalous- ja konttorikoneet, kotelot, putket ja profiilit, veneet
|}
 
<!-- PETP, HDPE, UHMW-PE, PEEK, PEI, PPS, PSU, PAI, Akryyli (PMMA), PETG -->
 
== Muovien kierrätys ==
Suurinta osaa muoveista voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen. Jätemuoveista valmistetaan mm. muovilankkuja joita voidaan käyttää [[kestopuu]]n tilalla. Osaa muoveista voidaan myös polttaa energiajätteenä. Puhtaista muoveista palamistuloksena on yleensä vain hiilidioksidia ja vettä, mutta muovien väri- ja lisäaineet sekä lika voivat poltettaessa muodostaa myrkyllisiä yhdisteitä. Polttoon sopimattomia ovat muunmuassa [[Polyvinyylikloridi|PVC]] muovit niiden sisältämän [[kloori]]n takia.
 
{|style="float: right; background-color: #f7f6ff;"
!colspan=2|Merkkien selitykset
|-
|[[Kuva:Symbol neutral vote.svg|30px]]
|Soveltuu polttoon polttolaitoksissa. Nokeaa liikaa kotipoltossa.
|-
|[[Kuva:Symbol OK.svg|30px]]
|Soveltuu poltettavaksi kotona ja polttolaitoksissa.
|-
|[[Kuva:No-Symbol.svg|30px]]
|Ei sovellu polttoon
|}
{|border=1 style="border: 1px solid #aaaaaa; background-color: #f7fff6;"
!colspan=3|Muovien kierrätysmerkkejä
|-
!Merkki!!Nimi!!Poltto?
|-
|[[Kuva:Plastic-recyc-01.svg]]
|Polyetyleenitereftalaatti (PET)
|[[Kuva:Symbol neutral vote.svg|30px]]
|-
|[[Kuva:Plastic-recyc-02.svg]]
|Polyeteeni high-density (PE-HD)
|[[Kuva:Symbol neutral vote.svg|30px]]
|-
|[[Kuva:Plastic-recyc-03.svg]]
|Polyvinyylikloridi (PVC)
|[[Kuva:No-Symbol.svg|30px]]
|-
|[[Kuva:Plastic-recyc-04.svg]]
|Polyeteeni low-density (PE-LD)
|[[Kuva:Symbol OK.svg|30px]]
|-
|[[Kuva:Plastic-recyc-05.svg]]
|Polypropeeni (PP)
|[[Kuva:Symbol OK.svg|30px]]
|-
|[[Kuva:Plastic-recyc-06.svg]]
|Polystyreeni (PS)
|[[Kuva:Symbol neutral vote.svg|30px]]
|-
|[[Kuva:Plastic-recyc-07.svg]]
|Muut muovit tai sekoitteet
|[[Kuva:Symbol OK.svg|30px]] / [[Kuva:No-Symbol.svg|30px]]
|}
 
== Linkit ==
* [http://www.kuluttajavirasto.fi/ostajanoppaat/document.asp?intSiteID=1&intDocID=463 Muovien merkinnät Kuluttajaviraston sivulla]
* [http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/muovit/ Tietoa muoveista helsingin yliopiston sivulla]
* [http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/index.html Etälukion polymeerit]
{{tynkä/Kemia}} <!-- Puuttuu mm. erilaisten muovilaatujen ja niiden käyttötarkoitusten ja ominaisuuksien esittelyä -->
{{Commons|Category:Plastic|Muovi}}
 
[[bg:Пластмаса]]
[[da:Kunststof]]
[[de:Kunststoff]]
[[en:Plastic]]
[[es:Plástico]]
[[fr:Matière plastique]]
[[it:plastica]]
[[he:&#1508;&#1500;&#1505;&#1496;&#1497;&#1511;]]
[[nl:Plastic]]
[[ja:&#21512;&#25104;&#27193;&#33026;]]
[[pl:Tworzywo sztuczne]]
[[ru:Пластмассы]]
[[simple:Plastic]]
[[sv:Plast]]
 
 
 
[[Luokka:Kemialliset aineet]]
[[Luokka:Muovit]]
[[Luokka:Raaka-aineet]]
 
 
==Ihminen (luultavasti miljoonia vuosia sitten)==
 
{{Taksonomian_alku_eläimet | väri=pink | nimi=Ihminen }}
{{Taksonomian_kuva | kuva =[[Kuva:Human.png|250px|]] | kuvateksti = }}
{{Taksonomian_luokitus | väri=pink }}
{{Taksonomian_kunta | taksoni = [[Eläinkunta]] ''Animalia''}}
{{Taksonomian_pääjakso | taksoni = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''}}
{{Taksonomian_alajakso | taksoni = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''}}
{{Taksonomian_luokka | taksoni = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''}}
{{Taksonomian_lahko | taksoni = [[Kädelliset]] ''Primates''}}
{{Taksonomian_heimo | taksoni = ''[[Hominidae]]''}}
{{Taksonomian_suku | taksoni = '''''[[Homo (suku)|Homo]]'''''}}
{{Taksonomian_laji | taksoni = '''''sapiens'''''}}
{{Taksonomian_luokituksen_loppu | väri=pink }}
{{Taksonomian_loppu}}
'''Ihmiset''' määrittelevät itsensä [[biologia|biologisin]], [[sosiaalisuus|sosiaalisin]] ja [[uskonto|hengellisin]] tavoin. Biologian näkökulmasta ihminen tarkoittaa lajia '''Homo sapiens sapiens''', joka on polveutunut kädellisistä apinoista.
 
Ihminen on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan yksi eläinlaji. Ihmisen erityispiirteinä on pidetty paitsi välineiden käyttöä, myös oppimis- ja kommunikaatiokyvyn erinomaisuutta, mutta näitä samoja piirteitä on tietyssä määrin muillakin elämänmuodoilla. Ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää kirjoitettua historiaansa kun taas muilla tunnetuilla elämänmuodoilla mahdolliset [[meemi]]t kulkeutuvat muilla keinoin sukupolvelta toiselle. Ihmisyhteiskunnat perustuvat tässä mainituille ominaisuuksille.
 
Ihmislajin synty on seurausta luonnossa vallitsevista yleisistä lainalaisuuksista ja satunnaistapahtumista. Ihminen, kuten muutkin eliölajit, on kehittynyt luonnon kehityksen, [[evoluutio]]n, tuloksena. Lisäksi ihmiskunnassa vaikuttaa kulttuurievoluutio, jonka lainalaisuudet ovat erilaiset kuin biologisen evoluution.
 
Ihmisen aivokapasiteetista suhteellisesti suurempi osa on varattu oppimiselle, tiedon muokkaamiselle ja monimutkaisen tiedon käsittelylle ([[enkefaloituminen]]). Tämä on johtanut ihmisten monimutkaiseen [[käyttäytyminen|käyttäytymiseen]], [[kieli|kielien]] syntyyn, monimutkaisten sosiaalisten rakenteiden (kuten [[perhe]]en, [[yhteisö]]n ja [[valtio]]n) syntyyn ja [[teknologia|teknologiseen]] kehittymiseen. Ihmisen aivokuoren tietoa yhdistelevät [[assosiaatioalue]]et ovat suuremmat kuin muilla eliöillä, mikä mahdollistaa korkeammat ajattelutoiminnot, joita muilla elämänmuodoilla ei tiedetä olevan.
 
==Ihmistä tutkivat tieteet==
 
Biologia tutkii elämää ja siksi myös ihmistä mutta silti se ei ota huomioon kaikkia ihmisen ominaisuuksia. Eri tieteenalat tutkivat ihmistä ja ihmisen toimintaa eri tavalla:
 
*[[Antropologia]]
*[[Biologia]]
*[[Psykologia]]
*[[Sosiologia]]
 
==Ihmisen organisoitumisen tasot evoluutiossa==
 
Evoluutiossa ihmisen keinoja selvitä muita lajeja paremmin on ollut keskeisesti älykkyys, ihmisen [[aivot]]. Muita vastaavia keinoja, osin aivoihin perustuen ovat olleet mm:
* kommunikaatiotekniikka: [[kieli]]
* muu [[teknologia]]
* [[tieto]], ymmärrys ja
* [[organisaatio]]taito, joukon voima ja sen mahdollistama [[erikoistuminen]].
 
Viimeiseen kohtaan liittyen organisoitumisen evolutionäärisinä vaiheina nähdään:
# yksilö on organisoitumisen pohjana, mutta todennäköisesti ihminen on aina ollut laumaeläin
# itsenäinen, muista ryhmistä lähes riippumaton suurperhe tai pieni perheiden yhteenliittymä, 10 - 20 jäsentä (metsästäjä-keräilijä)
# suurperheistä muodostuva klaani, joka muodostui läheisistä perheistä ja jotka hakivat puolisoita toisista suurperheistä ja muodostivat näihin sukulaissuhteisiin perustuvia suurempia organisaatioita esim. suurriistan metsästykseen (suurriistan metsästys)
# klaaneista muodostuvat heimot, jotka mahdollistivat jo suurien projektien hoitamisen. Niiden pohjana oli todennäköisesti myös yhteisiä tilaisuuksia, uskontoa jne (suurriistan metsästys/maatalous)
# heimoista muodostuvat valtiot, jotka lisäsivät ihmisten toimintamahdollisuuksia maatalouden ja kaupan alalla(maatalous, kauppa)
# valtiota suuremmat valtioista muodostuvat organisaatiot, imperiumit, valtioliitot, liittovaltiot ja lopulta [[globalisaatio]] (teollisuus ja tietoyhteiskunta)
 
Em. tasoissa ja ihmisen evoluutiossa vaikuttavat keskeisesti yhdessä kompleksisena systeeminä seuraavien asioiden eri tasot:
* tietotekniikka: [[kieli]], kirjoitustaito, [[kirjapainotaito]], elektroninen tiedonkäsittely
* organisaation taso: suurperhe, klaani, heimo, valtio, globaali taso ja niiden [[organisaatio]]muodot: sukulaisuus, hierarkia, kauppa ja verkko
* teknologia: integroimaton tekniikka (käsikirves), integroitu tekniikka (kivikirves puuvarressa), koneet, järjestelmät ja järjestelmien järjestelmät
* kyky [[mallintaminen|mallintaa]] ympäristöä: aivot, kieli ja sen mahdollistama abstrakti ajattelu, järki, tiede ja [[kompleksisuus|kompleksisuuden hallinta]]
* ihmisten välisten kontaktien jatkuva kasvu: pienet erilliset suurperheet, yhteistyötä tekevät klaanit, kylissä asuvat heimot, kaupungit, valtiot, suurkaupungit ja globaalit elektroniset verkot
* erikoistumisen kasvu, ammattien lukumäärän jatkuva kasvu
* ihmisyhteisön tietosisällön, kompleksisuuden ja organisaatiotasojen jatkuva kasvu
 
==Ihmisen biologia==
Niin ihmisen ja muidenkin organismien elämään kuuluu [[syntymä]], kasvu ja [[kuolema]]. Ihminen kulkee kahdella jalalla kanta-astuen. Ihmisellä on kaksi biologista [[sukupuoli|sukupuolta]], [[mies]] ja [[nainen]]. Ihmisten keskipituus on n. 167 cm ja he elävät noin 65-vuotiaiksi.
 
 
== Katso myös ==
* [[Rotu]]
* [[Ihmisen evoluutio]]
* [[Ihmisen toiminta]]
* [[Piltdownin ihminen]]
* [[Matti Meikäläinen]]
* [[ympäristö]]
* [[palaminen#Tuli, evoluutio ja ihminen|Tuli, evoluutio ja ihminen]]
* [[Räpyläjalkaisuus]]
 
[[Luokka:Ihminen]]
[[Luokka:Ihmisen evoluutio]]
 
[[ca:Homo sapiens sapiens]]
[[da:Menneske]]
[[de:Mensch]]
[[el:Άνθρωπος]]
[[en:Human]]
[[es:Homo sapiens]]
[[eo:Homo]]
[[fr:Homo Sapiens]]
[[ko:인간]]
[[it:Uomo]]
[[nah:Tlaca]]
[[nl:Mens]]
[[nn:Menneske]]
[[nb:Menneske]]
[[ja:ホモ・サピエンス]]
[[pl:Człowiek]]
[[ro:Om]]
[[sl:Človek]]
[[sv:Människan]]
[[tl:Tao]]
 
 
==Paperi (105)==
 
[[Kuva:Paper 450x450.jpg|thumb|right|Paperiarkki]]
'''Paperi''' on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen kulutustavara. Yleensä paperia valmistetaan [[puu]]massasta, mutta muitakin kasvikuituja, kuten [[puuvilla]]a ja [[hamppu]]a, voidaan käyttää.
 
Paperia valmistetaan graafiseen käyttöön (kijoittaminen, piirtäminen, kopiointi, tulostaminen), hygieniaan (WC- ja talouspaperi) kuin pakkausmateriaaliksi. Paperin jalosteita ovat muun muassa [[sanomalehti|sanomalehdet]], [[kirja]]t, mehu- ja maitotölkit ja jotkin keksi- ja karkkipaperit.
 
Paksumpaa paperia sanotaan [[kartonki|kartongiksi]]. Paperin ja kartongin välinen standardinmukainen erottelu kulkee neliömetrin kokoisen massan painossa 125g , jonka yli olevia laatuja kutsutaan kartongeiksi. Paksuimpia monista kartonkikerroksista koostuvia lajeja taas [[pahvi|pahveiksi]].
 
500 arkin paperipakkausta kutsutaan ''riisiksi''. Paperiarkkien ohuet reunat voivat vahingoittaa ihoa johtaen [[paperihaava|paperihaavoihin]].
 
Sana paperi juontuu [[papyrus|papyruksesta.]]
 
== Historia ==
 
[[Image:Ac_papyrus.jpg|thumb|220px|left|[[Oksyrhynkhos|Oksyrhynkhoksesta]], [[Egypti]]stä löydetty [[papyrus]]. Reiät ovat [[mato|madonreikiä]].]]
Paperin keksi [[Kiina]]ssa ilmeisesti [[eunukki]] Tsai Lun vuoden [[105]] paikkeilla. Paperin valmistustaidon uskotaan levinneen arabien mukana Kiinasta [[Espanja]]an [[1100-luku|1100-luvulla]] ja edelleen tästä [[Eurooppa]]an [[1300-luku|1300-luvun]] tienoilla.
 
Paperi kuitenkin säilyi ylellisyytenä vuosisatojen ajan, kunnes teolliset paperikoneet mullistivat valmistusprosessin ja myöskin kun oivallettiin että paperia pystytään valmistamaan [[puumassa]]n [[kuitu|kuiduista]], joka on halpaa ja runsasta. Halvan paperin esiinmarssin myötä [[kirja]]t ja [[sanomalehti|sanomalehdet]] yleistyivät [[teollisuus|teollistuneissa]] maissa, jolloin informaationlevitys mullistui lähes kaikkien saataville ja pakkaukset muodostuivat kulutuksen luontaiseksi osaksi.
 
[[Tietokone]]iden siirtyessä [[kuvaputki]]näyttöihin ja [[rivikirjoitin|rivikirjoittimien]] kadotessa ennustettin ''paperittoman toimiston'' ja jopa paperittoman [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] tuloa, mutta päinvastoin [[Tietotekniikka|tietotekniikan]] aikakaudella kulutus on moninkertaistunut. Kirjan ja [[sanomalehti|sanomalehden]] korvaamista sähköisillä näytöillä on yritetty useita kartoja, [[PDA]]t ja kännykkäkalenterit ovat tulleet muistilehtiöiden rinnalle mutta paperin katoamista ei ole silti näköpiirissä.
 
==Valmistus==
 
[[Kuva:Paper production.jpg|thumb|Paperinvalmistusta 1500-luvun Saksassa]]
 
Nykyään valtaosa paperista valmistetaan teollisesti puukuiduista pitkälle automatisoidulla prosessilla. Eräät muutkin kuidut käyvät, mutta niiden kalleuden tai niukkuuden takia valmistus ei ole yleistä.
 
Kuitupuu tuodaan tavallisemmin uittamalla [[Proomu|proomujen]] avulla tai maateitse [[rekka|rekoilla]], [[laiva|laivoilla]] tai [[rautatie|rautateitse]]. [[Kuorimarumpu|Kuorimarummuissa]] puista poistetaan [[puunkuori|kuori]]. Rungot jatkavat matkaansa; kuoret poltetaan energiaksi tai käytetään maanparannusaineena. Osa puunrungoista [[haketus|haketetaan]] lastuiksi ([[puuhake|puuhakkeeksi]]), jotka varastoidaan, osa hiotaan [[hiokemassa]]ksi. Lastuista voidaan valmistaa [[puumassa]]a lähinnä kahdella eri tavalla: [[hake]] keitetään [[lipeä]]ssä, jolloin puusta liukenee [[ligniini]], mutta runsaasti muutakin. Näin saadaan [[sellumassa]]a. Vaihtoehtoisesti hake hierretään mekaanisesti. Käsittelyjen tuloksena puusta muodostuu massaa ([[hioke]], [[hierre]] tai [[sellu]]), joka pestään ja useimmiten [[valkaisu|valkaistaan]] (valkaisematonta massaa josta syntyy ruskeaa paperimateriaalia, käytetään lähinnä [[pakkauspaperi]]en ja -[[pakkauskartonki|kartonkien]] valmistukseen).
 
Syntynyt kostea paperimassa laimennetaan [[perälaatikko|perälaatikossa]] lisäämällä vettä, jolloin tuloksena on massaliuos, josta noin 99 prosenttia on [[vesi|vettä]]. Tässä vaiheessa voidaan massaan myös lisätä erinäisiä täyteaineita esimerkiksi kaoliinia tai kalsiumkarbonaattia. Täyteainelisäyksen pääasialliset edut ovat opasiteetin (läpinäkymättömyyden) kasvaminen ja raaka-ainekustannuksien halventuminen. Tämä massa suihkutetaan viiraosalle muodostumaan ohueksi tasaiseksi [[raina]]ksi, ja sen jälkeen prosessin suurin tehtävä on poistaa vesi eri keinoilla. Ensin [[viira]]lla vettä valuu pois (suotautuminen), sitten raina puristetaan suurien telojen läpi ([[märkäpuristus]]), ja viimeksi paperiraina kulkee kuivatusosalle jossa se menee kuumien telojen pintaa pitkin huomattavan matkan, jolloin loput tasapainokosteuden ylittävästä vedestä poistuu haihtumalla (kuivatus).
 
Näiden jälkeen paperi rullataan isolle [[konerulla]]lle "tampuurille". Suihkutuksella, viiralla ja [[puristintela|puristinteloilla]] paperi saa muotonsa. Kuivaan paperiin voidaan lisätä erilaisia päällysteitä ja pintakäsittelyaineita, jotka parantavat paperin ominaisuuksia.
 
==Paperiarkkien koot==
 
Koot ovat [[ISO 216]] -standardeja ja ne on ilmoitettu [[millimetri|millimetreinä]].
 
{| border="1" cellspacing="0" style="margin-left: 0.5em; border-collapse: collapse;"
! colspan="2" align="char" char="×" style="background:#EFEFEF;" | A sarja
! colspan="2" align="char" char="×" style="background:#EFEFEF;" | B sarja
! colspan="2" align="char" char="×" style="background:#EFEFEF;" | C sarja
|-
| A0
| 841×1189
| B0
| 1000×1414
| C0
| 917×1297
|-
| A1
| 594×841
| B1
| 707×1000
| C1
| 648×917
|-
| A2
| 420×594
| B2
| 500×707
| C2
| 458×648
|-
| A3
| 297×420
| B3
| 353×500
| C3
| 324×458
|-
| A4
| 210×297
| B4
| 250×353
| C4
| 229×324
|-
| A5
| 148×210
| B5
| 176×250
| C5
| 162×229
|-
| A6
| 105×148
| B6
| 125×176
| C6
| 114×162
|-
| A7
| 74×105
| B7
| 88×125
| C7
| 81×114
|-
| A8
| 52×74
| B8
| 62×88
| C8
| 57×81
|-
| A9
| 37×52
| B9
| 44×62
| C9
| 40×57
|-
| A10
| 26×37
| B10
| 31×44
| C10
| 28×40
|-
||||||||
| DL
| 110×220
|-
||||||||
| C7/6
| 81×162
|}
 
==Erilaisia papereita==
 
* [[aikakausilehtipaperi]]
* [[etikettipaperi]]t
* [[kartonki|kartongit]]
* [[kopiopaperi]]
* [[leivinpaperi]]
* [[pahvi]]t
* [[pakkauspaperi]]t
* [[pehmopaperi]]t
* [[rasvatiivis paperi|rasvatiiviit paperit]]
* [[sanomalehtipaperi]]
* [[setelipaperi]]
* [[taidepaperi]]t
* [[tapettipaperi]]t
* [[tarrapaperi]]t
* [[valokuvauspaperi]]
 
==Linkkejä==
 
* [[Papyrus]]
* [http://www.upm.fi Paperinvalmistaja UPM]
* [http://www.storaenso.com/ Paperinvalmistaja Stora-Enso]
* [http://www.metsopaper.com/ Metso]
 
[[Luokka:Paperiteollisuus]]
[[Luokka:Kirjoitus]]
 
[[als:Papier]]
[[ar:ورق]]
[[id:Kertas]]
[[ms:Kertas]]
[[su:Kertas]]
[[bg:Хартия]]
[[ca:Paper]]
[[cs:Papír]]
[[da:Papir]]
[[de:Papier]]
[[en:Paper]]
[[es:Papel]]
[[eo:Papero]]
[[fr:Papier]]
[[gl:Papel]]
[[ko:종이]]
[[is:Pappír]]
[[it:Carta]]
[[he:נייר]]
[[lt:Popierius]]
[[nl:Papier]]
[[ja:紙]]
[[no:Papir]]
[[pl:Papier]]
[[pt:Papel]]
[[ru:Бумага]]
[[simple:Paper]]
[[sk:Papier]]
[[sl:Papir]]
[[sv:Papper]]
[[th:กระดาษ]]
[[vi:Giấy]]
[[uk:Папір]]
[[zh:纸]]
 
==Reikäkortti (1887)==
 
[[Kuva:Punch-card--fortran.jpg|thumb|300px|IBM-mallinen reikäkortti, jossa osa FORTRAN-ohjelmaa]]
'''Reikäkortti''' on yksi vanhimmista tavoista koneellisesti käsiteltävän tiedon tallentamiseen. Se on yleensä vakiomuotoinen neliskanttinen [[kartonki|kartonginpala]], jossa on muutamia satoja mahdollisia lävistyskohtia, joista osa rei'itetään sen mukaan, mitä tietoa kortin halutaan ilmaisevan.
 
Ensimmäistä kertaa reikäkortteja käytti tiettävästi [[Ranska|ranskalainen]] Basile Bouchon puoliautomaattisen [[kudonta]]laitteensa ohjaukseen. Reikäkorteille oli tallennettu tieto kankaaseen kudottavasta kuviosta. Saman idean toteutti menestyksekkäämmin niin ikään ranskalainen Joseph Jacquard, joka kehitti täysautomaattisen kudontakoneen.
 
Vuonna [[1890]] reikäkortteja käytettiin apuvälineenä [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] väestönlaskennassa. Kustakin kansalaisesta tehtiin kortti, jolle tallennettiin laskennassa olennaiset perustiedot. Tämän jälkeen suurille korttimäärille saattoi niin sanotun [[reikäkorttikone]]en eli ''tabulointilaitteen'' avulla tehdä esimerkiksi erilaisia hakuja ja lajitteluja. Tekniikan patentoi [[Herman Hollerith]] vuonna [[1887]]. Vuonna [[1896]] Hollerith perusti ''Tabulating Machine Companyn'', joka muodosti osan vuonna [[1911]] perustetusta [[IBM]]:stä.
 
Reikäkortit ja [[reikänauha]]t olivat merkittävä tallennusväline [[tietotekniikka|tietotekniikan]] ensimmäisinä vuosikymmeninä. [[1980-luku|1980-luvulle]] tultaessa magneettiset [[tallennusväline]]et kuten levykkeet ja nauhat olivat kuitenkin jo syrjäyttäneet reikäkortit ja -nauhat lähes täysin.
 
== Katso myös ==
{{Commons|Punch card|reikäkortti}}
*[[Reikänauha]]
*[[Reikäkorttikone]]
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
[[da:Hulkort]]
[[de:Lochkarte]]
[[en:Punch card]]
[[es:Tarjeta perforada]]
[[fr:Carte perforée]]
[[hr:Bušena kartica]]
[[he:כרטיס מנוקב]]
[[nl:Ponskaart]]
[[ja:パンチカード]]
[[nn:Holkort]]
[[pl:Karta dziurkowana]]
[[pt:Cartão perfurado]]
[[sl:Luknjana kartica]]
[[sv:Hålkort]]
 
==Savikiekko (1890)==
 
Ennen [[vinyylilevy]]ä käytetty [[äänilevy]]tyyppi, jonka pyörintänopus on 78 kierrosta minuutissa. Vaatii omanlaisensa äänirasian. Valmistusaineena on [[sellakka|sellakan]] ja [[puuvilla]]n tai muun [[kuitu|kuidun]] seos.
 
Nimi juontuu siitä, että levyt rikkoutuivat helposti esim. maahan pudotessa.
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
{{tynkä}}
 
 
==Vinyylilevy (1948)==
 
[[Kuva:Lp record album-1-.jpg|thumb|12 tuuman LP-levy]]'''Vinyylilevy''' on [[vinyyli]]stä valmistettu kiekko, jolle tallennetaan ääntä [[analoginen|analogisessa]] muodossa. Ääni-informaatio on levyn pinnalla spiraalin muotoisessa kapeassa urassa ja se voidaan toistaa [[levysoitin|levysoittimella]], jonka neula seuraa uran muotoa. Urat saavat neulan värähtelemään ja siitä kuuluu heikko ääni, jonka kuulee korvallakin. Neula on kiinnitetty [[magneetti]]in, jonka ympärillä ovat [[käämi]]t. Liikkuva magneetti [[Sähkömagneettinen induktio|indusoi]] käämeihin heikon sähkövirran, joka sitten vahvistimessa vahvistetaan ja syötetään kaiuttimiin. Vinyylilevyn molemmille puolille voidaan tallentaa ääntä. Vinyylilevy tuli käyttöön [[1948]]. Sitä ennen soitettiin pääasiassa 78 kierrosta minuutissa pyöriviä [[savikiekko (äänilevy)|savikiekkoja]].
 
==Levytyypit==
 
* Long Play (pitkäsoitto, LP, albumi)
** Levyn koko 12 tuumaa
** Pyöritysnopeus 33 1/3 kierrosta minuutissa
** Tyypillisesti 20-25 minuuttia ääntä per puoli, pidemmästä ajasta äänenlaatu kärsii
* Single (sinkku)
** Levyn koko 7 tuumaa
** Pyöritysnopeus 45 kierrosta minuutissa
** Käytännössä yksi kappale ("single") per puoli
** [[Jukebox]]-käytössä olleet ''singlet'' vaativat yleensä soittimeen keskustapin ympärille sovittimen
* Extended Play (EP)
** Levyn koko 7 tai 10 tuumaa
** Pyöritysnopeus 33 1/3 tai 45 kierrosta minuutissa
** Enemmän kuin yksi kappale per puoli, yleensä kaksi
* Maxi Single
** Levyn koko yleensä 12 tuumaa
** Pyöritysnopeus 33 1/3 tai 45 kierrosta minuutissa
** 1-3 kappaletta per levynpuoli, DJ-käytössä usein vain yksi
 
Näiden lisäksi on olemassa myös 9- ja 10-tuumaisia vinyylilevyjä.
 
==Vinyylien suosio==
 
Vinyylilevyt olivat yleisin musiikin myyntimuoto vuosikymmenien ajan, kunnes 1980-luvun lopulla digitaaliset [[CD-levy]]t alkoivat yleistyä. Vinyylilevyt ovat kuitenkin koko ajan nauttineet suosiota joissain piireissä, esimerkiksi underground-rock sekä tanssimusiikki, erityisesti DJ-käytössä. Viime vuosina vinyylin suosio on jopa kasvanut ja esimerkiksi Anttila-tavaratalot ovat ottaneet vinyylilevyt jälleen valikoimiinsa. Suomalaisista artisteista esimerkiksi HIMin, Jimi Tenorin, Finntrollin ja Mokoman uusimmat albumit ovat saatavilla myös vinyylimuodossa. Samalla käytettyjen vinyylien hinnat ovat levydivareissa nousseet selvästi 1990-luvun lopun jälkeen.
 
==Kestävyys==
 
Vinyylilevy kuluu käytössä. Levy on CD-levyä alttiimpi esimerkiksi naarmujen tuomille häiriöille. Myös levyssä oleva staattinen sähkö aiheuttaa äänessä kuultavia häiriöitä. Kuumaan auringonpaisteeseen jätetty levy sulaa helposti käyttökelvottomaan kuntoon.
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
[[de:Langspielplatte]]
[[en:Vinyl record]]{{Link FA|en}}
[[nl:Langspeelplaat]]
[[pt:Vinil]]
[[sv:Vinylskiva]]
 
 
==C-kasetti (1963)==
 
[[Kuva:Tdkc60cassette.jpg|right|thumb|250px|Tyypillinen C-kasetti]]
Hollantilainen elektroniikkajätti [[Philips]] julkaisi '''C-kasetin''' (''compact audio cassette'', ''music cassette'') vuonna [[1963]]. Kasetti koostuu kahdesta kelasta ja niiden välillä liikkuvasta magneettisesta nauhasta. C-kasettia oli alun perin tarkoitus käyttää puheen ja muun ei niin vaativan äänen tallennukseen, mutta suunnitelma muuttui ja taustakohinan poistavan Dolby-tekniikan myötä kasetti päätyi myös musiikin tallennusmediaksi.
 
C-kasettien kenties tärkein etu [[CD-levy]]ihin verraten on se, että niille on helppo tallentaa itse materiaalia. Niiden toisto ei myöskään tarvitse korkeata teknologiaa. Kasettinauhojen merkittävimmät ongelmat liittyvät ääninauhan venymiseen ja toistuvien äänitys/toistokertojen myötä syntyviin magneettinauhan häiriöihin sekä nauhurin äänipään kulumiseen ja likaantumiseen. <!--mihin?-->Nyttemmin [[CD-levy]]t ja [[DVD]]:t ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet sekä äänikasetit että [[vinyylilevy]]t musiikin jakelumediana. Autojen kasettisoittimet ovat vielä yleisiä, siksi C-kasetteja usein näkee vielä myynnissä huoltoasemilla.
 
Tavallisen rautaoksidinauhan kaistanleveys normaalinopeudella (4,7625 cm/s) on noin 16 kHz. Yleisin käyttötapa on tallentaa nauhalle [[analoginen|analogista]] ääniraitaa. Monissa [[1980-luku|1980-luvun]] [[bittisyys|8-bittisissä]] [[kotitietokone]]issa C-kasetteja käytettiin datan tallennusvälineenä. Tämän menetelmän etuna oli se, että tietokoneiden tallennusvälineenä voitiin käyttää normaalia kasettinauhuria (jotkin tietokonemallit tosin toimivat vain erityisten nauhurien kanssa), kasettien halpa hinta ja hyvä saatavuus, mutta toisaalta alhaisempi luotettavuus (jopa erikoisnauhureita käytettäessä) ja [[levyke|levykkeisiin]] verrattuna hankalampi käyttö ja hitaus. Esimerkiksi [[MSX]]-kotitietokone tallensi C-kasetille dataa nopeudella 1200 bps.
 
Iranin islamilainen vallankumous sai alkunsa 1970-luvun lopulla [[ajatollah Khomeini]]n maanpakopaikastaan Ranskasta lähettämillä C-kaseteilla. Kaseteilla oli poliittisia puheita, joita monistettiin Iranissa kasetilta toiselle, jolloin viesti saatiin jaettua kautta maan.
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] valtion vainoamaa [[Rock|rock]]-musiikkia levitettiin laittomasti kasettinauhoilla, joita kutsuttiin nimellä ''magisdat''.
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
[[cs:Audiokazeta]]
[[cy:Casét]]
[[de:Compact Cassette]]
[[en:Compact audio cassette]]
[[es:Casete]]
[[fr:Musicassette]]
[[it:Musicassetta]]
[[lt:Audiokasetė]]
[[nl:Muziekcassette]]
[[ja:コンパクトカセット]]
[[nn:Kassett]]
[[pt:Cassete]]
[[ru:Компакт-кассета]]
[[sv:Kassettband]]
[[zh:紧凑音频盒带]]
 
==Disketti (1967)==
 
'''Disketti''' on [[tietokone]]issa käytetty siirrettävä magneettinen tiedontallennusmedia. Disketin sisällä on ohut rautaoksidilla pinnoitettu muovinen kiekko, joka on pakattu yleensä neliön muotoiseen suojakoteloon. Kotelo on 5 ¼ [[tuuma]]n disketeissä ("lerppu") taipuisa ja 3 ½ tuuman disketissä ("korppu") jäykkä. Myytävät disketit on tavallisesti alustettu [[MS-DOS]] -formaattiin.
 
Nykyisin [[CD-levy|CD-]] ja [[DVD-levy]]t sekä [[USB-muisti]]t ovat suurelta osin ottaneet diskettien aseman itselleen.
 
Ensimmäiset disketit kehitti IBM:n tutkimuskeskus [[San Jose]]ssa vuonna 1967. Ne oli tarkoitettu [[IBM]] Series/370 -keskustietokoneiden käyttöjärjestelmäpäivitysten siirtoon ja syrjäyttämään suuret ja hitaat nauha-asemat. IBM myös osti japanilaiselta [[Yoshiro NakaMats]]ilta patentin diskettiteknologiaan, jonka hän väitti kehittäneensä jo 1950-luvulla.
 
Vaikka kahdeksan tuuman disketit ovat vanhentunutta tekniikkaa, jotkin tahot käyttävät niitä vielä, esimerkiksi [[NASA]]:n [[avaruussukkula]]n varaosien tarkistamisessa käytetyt laitteistot, jotka toimivat [[Intel 8086|8086]]-[[Suoritin|suorittimella]]. [[Suomi|Suomessa]] kahdeksan tuuman diskettejä käytti ainakin [[IBM]] S/34 vielä [[1980-luku|1980-luvulla]].
 
[[Mikrotietokone]]iden aikakaudella diskettiasemat yleistyivät huimasti, mutta harrastelija- ja kotiäyttöön diskettiasema oli pitkään aivan liian kallis - usein kalliimpi kuin itse tietokone. Kotitietokoneet käyttivät [[1980-luku|1980-luvulla]] usein vielä [[C-kasetti]]a tallennusmedianaan.
 
Vuonna [[1984]] [[Apple Computer|Apple]] valitsi Sonyn 90 × 94 millimetrin diskettiformaatin heidän [[Macintosh]]-tietokoneissaan käytettäväksi ja siten pakottaen sen tulemaan standardiformaatiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Tuotetta markkinoitiin tosin sittemmin tuumamitoilla, painottaen tosiasiaa että se oli pienempi kuin olemassaoleva 5¼"-standardi. Ensimmäinen tätä formaattia käyttävä tietokone oli kuitenkin Hewlett-Packardin HP-150 ([[1983]]). Vuonna [[1989]] 3½ tuuman levykkeitä myytiin enemmän kuin 5¼-tuumaisia.
 
[[Microsoft]]in [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmään tuki 3½ tuuman disketeille tuli versiossa 3.2. Tämä oli myös [[MSX]]-kotitietokonestandardin virallinen levykoko (huomattavasti suositumpi [[Commodore 64]] käytti lähinnä 5¼ tuuman levyjä).
 
Diskettien usein käytetyssä luokituksessa (esim. DSDD) kaksi ensimmäistä kirjainta kertoo, onko levy tarkoitettu yksi- (SS, single side) vai kaksipuoleiseen (DS,double side) tallennukseen. Kaksi viimeistä kirjainta kertoo tallennustiheyden: yksinkertainen (SD, single density), korkea (HD, high density), nelinkertainen (QD, quad density) tai ekstra (ED, extra density). Koska alkuaikojen jälkeen kaikki disketit olivat kaksipuoleisia, disketeissä usein luki esim. MFHD (''micro floppy high density''). Alla mainitut kapasiteetit ovat vapaa tila CP/M- tai MS-DOS-formatoinnin jälkeen, nimelliskapasiteetit ovat suuremmat.
 
==8 tuuman disketti (1971)==
* Kirjoitussuojalovi disketin alareunassa
* Erillinen paperinen suojatasku
* Käytössä erityisesti [[CP/M]]-käyttöjärjestelmällä varustetuissa tietokoneissa
Rivi 28 ⟶ 653:
** DSDD: 1,2 MB
 
==5 ¼ tuuman levykedisketti (1976)==
 
[[Kuva:Floppy disk 5.25 inch.JPG|right|thumb|5¼ tuuman levykedisketti, ("''lerppu''")]]
 
* Markkinoitiin yleensä nimellä ''Mini Floppy Disc''
* Teknisesti ja ulkonäöltään 8 tuuman levykkeendisketin kaltainen, kirjoitussuojalovi levykkeendisketin oikeassa reunassa
* Erillinen paperinen suojatasku
* Kapasiteetti:
Rivi 39 ⟶ 664:
* DSQD (DSHD): 1200 KiB (80 uraa, 15 sektoria/ura)
 
==3 ½ tuuman levykedisketti (1984)==
 
[[Kuva:Floppy disk 90mm.JPG|right|thumb|3½ tuuman levykedisketti, "''korppu''")]]
 
* Markkinoitiin yleensä nimellä ''Micro Floppy Disc''
Rivi 54 ⟶ 679:
** DSED: 2880 KiB
 
Edellä mainituista kolmesta merkittävimmästä koosta on myös olemassa paranneltuja versioita. Lisäksi on ollut käytössä erikoisempia levykekokojadiskettikokoja, kuten [[Oric]]issa ja [[Amstrad CPC]]:ssä käytetyt 3 tuuman levykkeetdisketit.
 
[[iOmega]] ja jotkin muut yritykset ovat yrittäneet luoda uusia levykestandardeja, näistä [[Zip (levyke)|Zip]] oli jossain määrin menestyksekäs [[1990-luku|1990-luvun]] lopulla.
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commons|Diskette|Levyke}}
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
Rivi 69 ⟶ 691:
[[ms:Cakera liut]]
[[bs:Flopi disk]]
[[ca:Disc flexible]]
[[cs:Disketa]]
[[da:Diskette]]
[[de:Diskette]]
[[en:Floppy disk]]
[[es:DisqueteDisco flexible]]
[[eu:Diskete]]
[[fa:فلاپی‌دیسک]]
[[fr:Disquette]]
[[gl:Disquete]]
Rivi 83 ⟶ 703:
[[he:תקליטון]]
[[ln:Diski ebómbelo iké]]
[[hu:FDD]]
[[nl:Diskette]]
[[ja:フロッピーディスク]]
Rivi 99 ⟶ 718:
[[tr:Disket]]
[[uk:Дискета]]
[[zh:软盘]]
 
 
==VHS (1976)==
 
[[Kuva:Vhs cassette top.jpg|thumb|300px|VHS-kasetti verrattuna neljännesdollarin kokoon]]
'''Video Home System''', joka tunnetaan paremmin lyhenteestään '''VHS''', on [[JVC]]:n kehittämä nauhoittavien ja toistavien [[videonauhuri]]laitteiden tallennusmuodon standardi. Se julkistettiin vuonna [[1976]] (ironisesti osa sen keskeisistä tekniikoista on lisensoitu halvalla [[Sony]]lta &ndash; kilpailevan formaatin, [[Betamax]]in kehittäjältä).
 
VHS-järjestelmä voitti kilpailussa monia samankaltaiseen magneettitekniikkaan perustuvia kilpailijoita, mutta syynä tähän pidettiin asiantuntijoiden piirissä pikemminkin tehokkaampaa markkinointia kuin VHS-järjestelmän teknistä paremmuutta. Myöhemmin ostoelokuvan suosion kasvu avasi tietä kuvanlaadultaan ja ääneltään paremman DVD-elokuvalevyn suosiolle, vaikka sillä ei televisio-ohjelmien kotinauhoitus ollutkaan aluksi mahdollista. Nyttemmin tallentavan DVD-videon suosio on lopullisesti syrjäyttämässä mekaaniselta käyttöiältään ja kuvanlaadultaan selvästi huonomman VHS-nauhurin.
 
==Katso myös==
*[[S-VHS]]
*[[D-VHS]]
*[[W-VHS]]
*[[VHS-C]]
*[[Betamax]]
*[[ED-Beta]]
*[[Video 2000]]
*[[Video-CD]]
*[[DVD]]
 
{{tynkä}}
[[Luokka:Kuvantoistotekniikka]]
 
[[da:VHS]]
[[de:Video Home System]]
[[et:VHS]]
[[en:VHS]]
[[es:VHS]]
[[fr:Video Home System]]
[[it:VHS]]
[[he:VHS]]
[[nl:VHS]]
[[ja:VHS]]
[[no:VHS]]
[[pl:VHS]]
[[pt:VHS]]
[[sq:VHS]]
[[sv:VHS]]
[[zh:VHS]]
 
==Betamax (1976)==
 
[[kuva:Kaseta wideo w systemie Beta ubt.jpeg|thumb|Betamax-kasetti]]
'''Betamax''' on [[Sony]]n kehittämä videonauhurijärjestelmä, joka suunnattiin kuluttajamarkkinoille. Betamax kuitenkin hävisi kilpailussa [[JVC]]:n [[VHS]]:lle, johon ironisesti lisensoitiin juuri Sonyn kehittämää tekniikkaa. Tappion syynä pidetään lähinnä sitä, että Sony, toisin kuin JVC, ei saanut myytyä lisenssiä tarpeeksi muille merkittäville videoalan yhtiöille. Amerikassa viimeinen Betamax-malli julkaistiin [[1993]] ja Japania lukuun ottamatta valmistus lopetettiin vuonna [[1998]]. Betamaxin levittäminen Japanissa, ja samalla koko maailmassa, loppui vuonna [[2002]].
 
Betamax (tai Beta, kuten formaattia myös kutsuttiin) julkaistiin vuonna 1975 ja yleisesti ottaen sitä pidettiin VHS:ää kehittyneempänä. Kasettien fyysinen koko on jonkin verran pienempi, kuva hieman tarkempi ja nauhan toistamisen aloittaminen nopeampaa. Toisaalta kuitenkin Betamax-nauha kuluu VHS:ää nopeammin, kun nauhaa kelataan paljon. Betamax-nauhaa pystytään myös käyttämään pelkästään äänen tallentamiseen, jolloin ääni saadaan korkealaatuisemmaksi.
 
Betamax -järjestelmän videokaseteissa käytetään 1/2 tuuman (12,7 mm) levyistä magneettinauhaa kuten useimmissa muissakin analogisissa videokasettijärjestelmissä. Nauhan kulkunopeus on vain 18,7 mm/s, jolloin pienikokoiseen kasettiin voidaan mahduttaa nauhaa jopa 3,5 tunnin tallentamista varten. Pienestä nauhanopeudesta johtuen äänentoiston laatu hieman kärsii pitkittäisiä ääniraitoja käyttäen. Tämä ongelma ratkaistiin myöhemmässä vaiheessa ottamalla käyttöön Hi-Fi -ääniraidat, jotka tallennetaan ja toistetaan kuvarumpuun asennetuilla erillisillä äänipäillä syvyysmultipleksoinnin avulla.
 
Betamax -järjestelmän nauhakoneiston mekanismi on jatkojalostettu Sonyn aikaisemmin kehittämästä [[U-matic]] -järjestelmästä: se on kuin pienennetty versio U-Maticin koneistosta käyttäen samaa U-nauhanpujotustapaa, jota Sony hyödynsi myöhemmin muunneltuna myös kehittämissään ammattikäyttöön suunnatuissa [[Betacam]]- ja [[Betacam SP]]-nauhurijärjestelmissään.
 
Sony käytti muutoinkin osittain hyödykseen Betamaxia varten luotua mekanismia Betacam-formaattiperheen nauhurituotteissaan. Betacam-järjestelmän nauhakasetti kameranauhureita varten on rakenteeltaan täsmälleen samanlainen kuin kuluttajakäyttöön tarkoitettu Betamax-kasetti. Eroina näissä ovat kaseteissa käytetty nauhalaatu ja järjestelmien välinen tallennusmenetelmien yhteensopimattomuus.
 
Betamax-kaseteissa käytetty L-merkintä viittaa nauhan fyysiseen pituuteen jalkamitoissa. Nauhapituudeltaan suurimman L-750 kasetin merkintä tarkoittaa kasetissa olevan nauhaa 750 jalkaa.
 
{{tynkä/Tekniikka}}
[[Luokka:Kuvantoistotekniikka]]
 
[[de:Betamax]]
[[en:Betamax]]
[[es:Betamax]]
[[fr:Betamax]]
[[ja:ベータマックス]]
[[pl:Betamax]]
[[pt:Betamax]]
[[sv:Betamax]]
 
==CD (1978)==
 
:''Cd-lyhenteen muut merkitykset, katso [[Cd_(täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].''
[[Kuva:CD autolev crop.jpg|thumb|CD-levy]]
'''CD-levy''' ("compact disc") on optinen [[digitaalinen|digitaalisen]] tiedon tallennus[[media]], joka tuli markkinoille 1980-luvulla alun perin äänen tallennusta varten. CD:lle voidaan kirjoittaa [[tietokone]]ella käytettävää binääridataa tai [[ääni|ääntä]], kuten [[musiikki]]a. Kaupallisesti tuotettavissa CD:issä tieto on valmiiksi kirjoitettuna, eikä niitä voi uudelleenkäyttää tallennukseen. [[1990-luku|1990-luvulla]] yleistyivät kirjoittavat CD-R-asemat tietokoneiden lisälaitteina ja vähän myöhemmin audiolaitteisiin lukeutuvat CD-tallentimet, jotka toimivat samalla periaatteella. Tämä mahdollisti paitsi CD:iden käytön oman datan tallennukseen, myös kaupallisten julkaisujen kopiointiin.
 
==Historia==
Levyä kehitettiin [[1970-luku|1970-luvun]] lopulla. Standardeista päästiin yhteisymmärrykseen [[1980]], ja markkinoille CD:t tulivat syksyllä [[1982]] [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Japani]]ssa. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] levyt tulivat markkinoille keväällä [[1983]].
Merkittävin tavoite CD:tä kehitettäessä oli äänenlaadun säilyminen ([[vinyylilevy]]t kuluvat ja [[ääninauha]]t venyvät).
 
==Fyysinen rakenne==
CD tehdään 1,2 millimetriä paksusta [[polykarbonaatti]]levystä, joka on päällystetty ohuella alumiinikerroksella. [[Alumiini]]n päällä on suojaava lakkakerros, johon voi myös painaa levyn etiketin, tyypillisesti silkkipaino- tai offset-menetelmällä. CD:itä tehdään eri kokoisina, mutta yleisin koko on [[halkaisija]]ltaan 120 millimetriä, joka antaa 74 minuutin tallennustilan äänelle ja 650 [[tavu (tietotekniikka)|megatavun]] tilan datalle, tosin on levyjä joille dataa mahtuu jopa 800 Mt, mutta nämä vaativat polttolaitteilta erikoisominaisuuksia.
 
CD:lle tieto tallennetaan pitkälle [[spiraali]]maiselle uralle, joka kiertää levyn sisäreunasta ulkoreunaan. Ura sisältää n. 125 nanometriä syviä ja 500 nanometriä leveitä kuoppia, joihin tieto tallennetaan binäärisenä. Kuopat luetaan [[aallonpituus|aallonpituudeltaan]] 780-nanometrisellä [[puolijohdelaser]]illa pohjalla olevan polykarbonaattikerroksen läpi. Kuopan korkeusero aiheuttaa [[vaihe-ero]]n kuopasta ja sitä ympäröivästä levystä heijastuvien säteiden välille, jonka soittimen [[elektroniikka]] havaitsee..
 
==Kopiosuojaukset==
CD-standardi ei sisällä mitään kopioinnin estävää mekanismia, mikä tekee CD:iden kopioinnista tietokoneelle helppoa. Vuodesta [[2002]] alkaen jotkin levytysyhtiöt ovat kehitelleet omia [[kopiosuojausmenetelmä|kopiosuojausmenetelmiään]], jotka perustuivat tahallisten virheiden lisäämiseen CD:ihin. Suojausten tarkoitus on estää levyjen käyttö tietokoneiden CD-ROM-asemissa, joissa on usein heikompi virheidenestojärjestelmä.
 
CD-standardin kehittäjä [[Philips]] on ilmoittanut, että tällaisia kopiosuojausmenetelmiä käyttäviä CD:itä ei saa markkinoida ''Compact Disc Digital Audio'' -[[tavaramerkki|tavaramerkin]] avulla.
 
==Äänenlaatu==
Kun [[Sony]] ja [[Philips]] aikoinaan kehittivät CD:n, digitaaliseksi signaalin [[resoluutio]]ksi sovittiin 16 [[bitti]]ä ja [[näytteenottotaajuus|näytteenottotaajuudeksi]] 44,1 k[[hertsi|Hz]]. Tästä syystä CD:n [[signaali]][[dynamiikka]] on korkeintaan 96 dB ja [[taajuusvaste]] ulottuu 20 kHz saakka. Kaikki 20 kHz ylittävät taajuudet joudutaan suodattamaan pois tallennettavasta musiikista. Sovittu standardi pohjautui tietenkin 80-luvun alun tekniikkaan, sen ajan rajoituksiin ja silloiseen tietoon musiikin virheetömään toistoon tarvittavasta [[äänenlaatu|äänenlaadusta]].
 
== CD-ROM ==
 
*'''Compact Disc - Read-Only Memory'''
*Tietokoneissa käytettävä datan talletuslevy
*Kapasiteetti, normaalisti 650—700 [[tavu (tietotekniikka)|megatavua]], vastaa noin 520:tä levykettä (1,406 megatavua)
*Ohjelmien ja muun datan tallennukseen, levitykseen ja asennukseen
 
== Audio-CD ==
 
*Äänidatan yleisin levitysformaatti
*Noin 74 minuuttia kaksikanavaista, 16-bittistä, 44100 KHz [[PCM]]-koodattua ääntä
 
== CD-R ==
 
*'''Compact Disc - Recordable'''
*Kuten CD-ROM tai audio-CD, mutta myydään tyhjänä aihiona ja voidaan kirjoittaa kerran kirjoittavalla CD-R-asemalla tai CD-R-äänitallentimella
 
== CD-RW ==
 
*'''Compact Disc - ReWritable'''
*Kuten CD-R, mutta voidaan tyhjentää ja käyttää uudelleen noin tuhat kertaa.
 
== Video-CD ==
 
*Vanhempi standardi videodatan ([[elokuva|elokuvien]], jne) tallennukseen cd-levyille, jossa käytetään [[MPEG-1]]-enkoodausta
*Voidaan toistaa tietokoneella, tai usein DVD-soittimella tai euroopassa harvinaisemmalla video-cd-soittimella
*Pohjaformaattina voi olla valmiiksi kirjoitettu CD-ROM tai kuluttajan itse kirjoittama CD-R
 
== SVCD ==
 
*'''Super video CD'''
*Kuten video-CD, mutta käyttää [[MPEG-2]]-[[enkoodaus|enkoodausta]], joka on käytössä myös [[DVD]]-levyissä
*Laadultaan parempi kuin video-CD, mutta huonompi kuin DVD
*Voidaan toistaa mm. tietokoneissa tai uudemmissa DVD-soittimissa
*Pohjaformaattina voi olla valmiiksi kirjoitettu CD-ROM tai kuluttajan itse kirjoittama CD-R
 
== SACD ==
 
*'''Super audio CD''', uusi formaatti ja standardi äänen levitykseen
*Optisella tasolla muistuttaa DVD-levyä
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
[[als:Compact Disc]]
[[ms:Cakera padat]]
[[bs:CD]]
[[ca:Disc Compacte]]
[[cs:CD]]
[[da:Compactdisk]]
[[de:Compact Disc]]
[[en:Compact disc]]
[[es:Disco compacto]]
[[fa:لوح فشرده]]
[[fr:Disque compact]]
[[fy:Kompakte skiif]]
[[ga:Dlúthdhiosca]]
[[ko:컴팩트 디스크]]
[[hr:CD]]
[[it:Compact disc]]
[[he:תקליטור]]
[[lt:Kompaktinė plokštelė]]
[[hu:CD]]
[[nl:Compact disc]]
[[ja:コンパクトディスク]]
[[no:CD-plate]]
[[nn:Kompaktplate]]
[[pl:Płyta kompaktowa]]
[[pt:CD]]
[[ro:CD]]
[[ru:Компакт-диск]]
[[simple:Compact disc]]
[[sk:Kompaktný disk]]
[[sl:Zgoščenka]]
[[sr:Компакт диск]]
[[sv:Compact Disc]]
[[th:ซีดี]]
[[tr:CD]]
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
==Kiintolevy (1983)==
 
[[Kuva:Hdd od srodka.jpg|thumb|250px|Kiintolevy avattuna.]]
 
'''Kiintolevy''' (puhekielessä myös kovo tai virheellisesti ''[[kovalevy]]'') on [[levymuisti]], [[tietokone]]en pitkäaikainen [[massamuisti]]. Se tallentaa tiedon yhden tai useamman pyörivän metalli- tai lasikiekon pinnalla olevaan magneettiseen materiaaliin. Tiedot säilyvät kiintolevyllä myös ilman tehonsyöttöä.
 
''Vaihtolevy'' on kovalevy, joka levypakan eli ''levykön'' voi vaihtaa, ''kiintolevyn'' pakkaa ei voi vaihtaa. ''Umpilevyn'' (eli winchester-levyn, ''winsun'') kiekot ja lukupäät ovat pölytiiviissä kotelossa. Ensimmäinen umpilevy, [http://www-03.ibm.com/ibm/history/exhibits/storage/storage_3340.html IBM 3340], sai lempinimensä [[Winchester]] siitä, että se suunniteltiin käyttämään kahta 30 megatavun vaihtolevypakkaa, Winchester-[[kivääri]]n eräs tyyppimerkintä oli 30-30.
 
Kiintolevyn kiekoille tieto tallentuu magneettisesti. Kirjoitettu tieto kirjoitetaan [[bitti]] kerrallaan jonoihin, ympyränmuotoisille raidoille tai urille. Magneettikenttiin tallennettu data saadaan muutettua sähköiseksi, kun lukupään ohi liikkuva magneettinen varaus indusoi siihen sähkövirran. Virran muutokset tulkataan signaaleiksi, jotka muutetaan ohjauselektroniikan avulla käyttökelpoiseen muotoon.
 
Levyn tallennuskapasiteetti ilmoitetaan [[gigatavu]]ina (lyhenne Gt tai GB, 1&nbsp;000&nbsp;000&nbsp;000 tavua) tai joskus megatavuina (lyhenne Mt tai MB, 1&nbsp;000&nbsp;000). On syytä huomata, että käyttöjärjestelmät esittävät levyn kapasiteetin yleensä kahden potensseina, eli gigatavu on 2<sup>30</sup> eli 1&nbsp;073&nbsp;741&nbsp;824 tavua. Muita valmistajien ilmoittamia ominaisuuksia ovat
* tehonkulutus ([[watti|W]])
* kierrosnopeus (rpm)
* äänekkyys (db (A))
* luotettavuus (MTBF) ja
* iskunkestävyys ([[kiihtyvyys|G]]).
[[Kuva:Hard disk WD 400.jpg|thumb|250px|Western Digital WD400 3,5" kiintolevy ylä- ja alapuolelta kuvattuna. 40 Gt, 7200 rpm.]]
Yleisimmät PC-tietokoneisiin tai työasemiin tarkoitetut levyasemat ovat nykyään kooltaan 3,5 tuumaa. Niiden kapasiteetti vaihtelee 40 ja 500 GB:n välillä, pyörimisnopeus 7200 rpm - 15000 rpm (kierrosta/minuutissa). Siirtonopeus on tyypillisesti 50 megatavua sekunnissa, On olemassa myös 1,8 ja 2,5 tuuman kokoisia [[kannettava tietokone|kannettavien tietokoneiden]] kiintolevyjä, jotka ovat tyypillisesti kapasiteetiltaan pienempiä (40-120 GB) kuin pöytäkoneiden vastaavat. Niiden pyörimisnopeus on myös pienempi (4200–5400 rpm, joissain malleissa 7200 rpm) virrankulutuksen vähentämiseksi. 5¼-tuuman levyt ovat jo poistuneet markkinoilta.
 
== Liitännät ==
 
Yleisimmät levyjen liitäntätavat ovat [[IDE|IDE/ATA]], [[SCSI]] sekä [[SATA]].
 
PC-tietokoneen [[emolevy]] on yleensä varustettu kahdella ''ATA eli IDE-liitännällä''. Kumpaankin IDE/ATA-liitäntään voidaan liittää kaksi laitetta ([[CD-asema|CD-asemia]], levyasemia, nauha-asemia) ''master'' ja ''slave''. Laite, joka liitetään IDE/ATA-väylään, määritellään toimimaan slavena tai masterina siltauksilla.
 
'''[[SCSI]]-väylä''' ''(sl. lausutaan "skasi")'' on palvelimissa ja ammattilaislaitteissa suosittu liitäntätyyppi, joka mahdollistaa useampien laitteiden liittämisen sekä laitteiden nopeamman toiminnan. SCSI-laitteet vaativat yleensä oman sovitin- tai ohjainkortin. SCSI-kiintolevyt eivät kuormita koneen [[suoritin]]ta niin paljon oman ohjaimensa ansiosta. Yhteen SCSI-liitäntään voidaan liittää huomattavasti enemmän laitteita kuin IDE/ATA-väylään.
 
'''[[SATA]]''' tai '''S-ATA''' ''(Serial ATA)'' on uusin liitäntätyyppi, jossa tiedonsiirto on sarjamuotoista entisten rinnakkaisten linjojen sijaan. Sarjaliitynnän nopeus korvaa rinnakkaisten linjojen määrän. Liitynnässä käytävä keskustelu on samanlaista kuin SCSI-liitännässä.
 
Kuluttajakäyttöön löytyy myös ulkoisia [[USB]]- ja [[FireWire]]-väylään kytkettäviä kiintolevyjä, jotka ovat näppäriä tietojen siirrossa koneelta toiselle sekä varmuuskopioinnissa.
 
Näiden lisäksi löytyy myös ensisijaisesti palvelinkäyttöön tarkoitettuja [[fibre channel]]-kiintolevyjä.
 
Yleinen tapa toteuttaa "ulkoinen kiintolevy" on käyttää ulkoista koteloa joka sisältää tavanomaisen levyn sekä tarvittavan ohjaimen, logiikan tai/ja kaapeloinnin sen kytkemiseen ulkoiseen liitäntään joka koneesta löytyy. Tällä tavoin tavallisia levyjä voi näennäisesti liittää muun muassa USB tai [[Centronics]] ([[rinnakkaisportti|rinnakkais]]) liitäntöihin varsinaista ulkoista toimintaa tukevien väylien (esim SCSI) lisäksi. Tällaisissa koteloissa voi usein olla myös [[RAID]] ohjaimia, vaihtokehyksiä ym lisäominaisuuksia. Tällä tavoin moninaisiin liitäntöihin voidaan kytkeä samanlaisia massatuotettuja huokeita levyjä ja vara- ja päivitysosien saanti on taltioiden osalta helpompaa.
 
== Tilastoa ==
 
Vuonna 2002 maailman tallennetusta [[tieto|tiedosta]] 92 prosenttia oli magneettisessa muodossa, siis lähinnä tietokoneiden kiintolevyillä ja varmistusnauhoilla.
 
{{Commons|Hard disk|Kiintolevy}}
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
[[ar:قرص صلب]]
[[id:Hard disk]]
[[ms:Cakera keras]]
[[bs:Hard disk]]
[[br:Disk kaled]]
[[bg:Твърд диск]]
[[ca:Disc dur]]
[[cs:Pevný disk]]
[[da:Harddisk]]
[[de:Festplatte]]
[[et:Kõvaketas]]
[[en:Hard disk]]
[[es:Disco duro]]
[[eu:Disko gogor]]
[[fa:دیسک سخت]]
[[fr:Disque dur]]
[[fy:Fêste skiif]]
[[gl:Disco ríxido]]
[[ko:하드 디스크]]
[[hr:Tvrdi disk]]
[[ia:Disco duro]]
[[it:Hard disk]]
[[he:דיסק קשיח]]
[[lv:Cietais disks]]
[[lt:Kietasis diskas]]
[[ln:Diski ebómbelo enéne]]
[[hu:Merevlemez]]
[[nl:Harde schijf]]
[[ja:ハードディスクドライブ]]
[[no:Platelager]]
[[nn:Platelager]]
[[nds:Fastplaat]]
[[pl:Twardy dysk]]
[[pt:Disco rígido]]
[[ro:Hard-disc]]
[[ru:Жёсткий диск]]
[[simple:Hard disk]]
[[sk:Pevný disk]]
[[sl:Trdi disk]]
[[sr:Тврди диск]]
[[sh:Tvrdi disk]]
[[sv:Hårddisk]]
[[th:ฮาร์ดดิสก์]]
[[vi:Ổ cứng]]
[[tr:Sabit disk]]
[[uk:Вінчестер (диск)]]
[[yi:ארטדיסק]]
[[zh:硬盘]]
 
 
==DVD (1996)==
 
[[Kuva:DVD-R bottom-side.jpg|thumb|DVD-R -levy]]'''DVD''' (alk. ''digital video/versatile disc'', digitaalinen video/monikäyttölevy) on [[optiikka|optinen]] [[data]]n tallennusväline. [[elokuva|Elokuvien]] toisto on tällä hetkellä yleisin DVD:n käyttötapa. DVD-levy muistuttaa ulkoisesti [[CD-levy]]ä.
 
DVD-levy voi sisältää dataa useissa formaateissa
* DVD-Video (elokuvien kuvan ja äänen tallentamiseen)
* DVD-Audio ([[hifi]]-tasoisen äänen tallentamiseen)
* DVD-Data (datan tallentamiseen)
 
DVD-media voi olla
* DVD-ROM (vain luku, painettu, hopean- tai kullanvärinen)
* DVD+R/RW (R = kertatallenteinen, RW = uudelleenkirjoitettava)
* DVD-R/RW (kuten yllä, mutta eri standardi)
* DVD-RAM (uudelleenkirjoitettava hajasaantilevy)
 
== Historiaa ==
 
[[1990-luku|1990-luvun]] alussa oli uudeksi optiseksi massamuististandardiksi kaksi kilpailevaa ehdokasta. Ensimmäinen oli Multimedia Compact Disc (MMCD), jota tukivat [[Philips]] ja [[Sony]], toinen oli Super Disc (SD), jolla oli takanaan kahdeksan teollisuusjätin tuki (ml. [[Toshiba]] ja [[Time-Warner]]). [[IBM]] johti yritystä saada kaikki yhtiöt yhden standardin alle, jotta [[VHS]]:n ja [[Betamax]]in kaltaiselta formaattisodalta vältyttäisiin. Lopputuloksena oli syyskuussa [[1995]] julkistettu DVD-formaatti. Virallista määrittelyä valvoo [[DVD Forum]], johon kuuluvat edellä mainitut 10 perustajayhtiötä sekä yli 220 muuta jäsentä.
 
Yhdysvalloissa DVD-soittimen hinnat putosivat keväällä [[1999]] 300 dollarin rajapyykin alle, jolloin Wal-Mart alkoi tarjota soittimia liikkeissään. Tällöin [[VHS]] muodosti vielä suurimman osan myynnistä, ja DVD oli pelkkä marginaalituote. Vuoteen [[2004]] mennessä tilanne oli kääntynyt päälaelleen. Useimmat kauppaketjut tarjoavat myynti-DVD:itä, kun taas kasettien myynti on romahtanut. Euroopassa (Suomi mukaan lukien) tilanne on ollut parin vuoden viiveellä sama; suurin osa elokuvavuokrauksista oli DVD-formaatissa jo vuonna [[2005]].
 
"DVD" oli alun perin tarkoitettu lyhenteeksi sanoille "digital video disc", mutta jotkut DVD Forumin jäsenet halusivat sen tulevan sanoista "digital versatile disc" ([[digitaalinen]] monikäyttölevy), jotta formaatin muut käyttömahdollisuudet tulisivat paremmin esiin. DVD Forum ei koskaan päässyt asiasta yksimielisyyteen, ja nykyisin formaatin virallinen nimi on yksinkertaisesti "DVD" ilman virallista selitettä.
 
== DVD-Video ==
'''DVD-Video'''-levy on tarkoitetty videokuvan ja -äänen tallentamiseen. Kuva tallennetaan levylle [[MPEG-2]]-muodosssa. Levyjen toistoon tarvitaan DVD-asema ja MPEG-2-[[koodekki|dekooderi]], toisin sanoen [[DVD-soitin]] tai [[tietokone]]eseen kytketty DVD-ROM-asema tarvittavine ohjelmineen. Ääniraita voidaan tallentaa MPEG-, [[PCM]]-, [[DTS]]-, [[MP2]]- tai [[Dolby Digital]] -muodossa, joista [[Dolby Digital]] on selvästi yleisin. Huomionarvoista on lisäksi se, että ainoastaan eurooppalainen DVD-Video-standardi tukee monikanavaista MPEG-ääntä (jopa 7.1 kanavaa) – joskin sen tuki on lopetettu käytännössä myös Euroopassa – sekä MP2-ääntä.
 
===Turvallisuus===
Useimmilla elokuvalevyillä on käytössä [[CSS (suojaus)|CSS]]-suojaus, jonka vuoksi levyä voi soittaa vain lisensoidulla soittimella, eikä siltä voi kopioida MPEG2-tiedostoja ulos. Suojaus osoittautui heikoksi ja norjalainen [[Jon Lech Johansen]] ("''DVD Jon''") julkaisi sen murtavan ohjelman 15-vuotiaana vuonna [[1999]]. Nykyisten elokuvien levyjä on alettu suojata lisäämällä niille virheellisiä sektoreita, mutta nämäkin "suojaukset" on kierretty yleensä nopeasti, jopa ennen kuin ensimmäistäkään suojausta käyttävää levyä on ilmestynyt.
 
=== Aluekoodit ===
Elokuvia julkaisevat yhtiöt suojelevat markkinoitaan julkaisemalla DVD-elokuvia eri maissa eri aikaan ja eri hintaisina. Tämän vuoksi maapallo on jaettu eri alueisiin ''aluekoodeilla''. Eri alueilla myydään pääasiassa vain kyseisen alueen soittimia ja levyjä. Aluekoodijako ja sen ohittaminen on ollut [[tekijänoikeus]]lainsäädännön keskustelunaiheena ympäri maailmaa.
 
 
{| border="1"
|-----
! Alue-<br />koodi
! Alue
|-----
! 0
| Toistettavissa kaikilla alueilla
|-----
! 1
| [[Yhdysvallat]] ja [[Kanada]]
|-----
! 2
| [[Eurooppa]], [[Grönlanti]], [[Etelä-Afrikka]], [[Lesotho]], [[Swazimaa]], [[Japani]], [[Egypti]] ja [[Lähi-itä]]
|-----
! 3
| [[Kaakkois-Aasia]], [[Etelä-Korea]], [[Hongkong]], [[Indonesia]], [[Filippiinit]] ja [[Taiwan]]
|-----
! 4
| [[Australia]], [[Uusi-Seelanti]], [[Meksiko]], [[Keski-Amerikka]] ja [[Etelä-Amerikka]]
|-----
! 5
| [[Venäjä]], muut entisestä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]] irtautuneet valtiot, [[Itä-Eurooppa]], [[Intia]], [[Mongolia]] ja [[Afrikka]]
|-----
! 6
| [[Kiina]]
|-----
! 7
| Varattu tulevaa käyttöä varten
|-----
! 8
| Kansainväliset alueet, kuten lentokoneet, matkustajalaivat ym.
<!--- ei toimi
|-----
| colspan="3" | [http://www.pioneeraus.com.au/multimedia/dvd/dvd_region_map.htm Ks. kartta] -->
|}
 
Aluekoodia 0 ei ole olemassa, mutta R0-lyhennettä käytetään ilmaisemaan, että levy on tarkoitettu toistettavaksi kaikissa soittimissa; tällöin kaikki alueet on kytketty päälle. Alkuaikoina laitevalmistajat saattoivat kytkeä laitteen aluekoodin nollaksi, jolloin toiselta alueelta tuotu levy toistui ongelmitta. Jakeluyhtiöt tukkivat tämän porsaanreiän varsin nopeasti RCE-laajennuksella. Joissain maissa, mm. [[Australia]]ssa ja [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] aluekoodien käyttö on kielletty laittomana. Suomen näkemyksen mukaan aluekoodin murtaminen ei ole laitonta, koska kyse ei ole suoranaisesta kopioinnin estämiseen ja siten tekijäinoikeuksien suojaamiseen tarkoitetusta tekniikasta. [[Kiina]]lla on oma aluekoodinsa sen omasta vaatimuksesta: painottaakseen vaatimustaan Kiina uhkasi ottaa käyttöön kilpailevan elokuvalevyn, joka olisi kiistatta loukannut DVD-levyä koskevia patentteja. Kiinan motivaationa uskotaan olevan sensuuri: se haluaa kontrolloida DVD-elokuvien tarjonnan sisältöä.
 
== DVD-Audio ==
'''DVD-Audio''' on uusi formaatti, joka tarjoaa ainakin teoriassa paremman äänenlaadun kuin CD-levyt. Se tukee monikanavaääntä ja suurempia taajuuksia ja tarkkuuksia kuin CD. Uudet levyt eivät ole saavuttaneet juurikaan markkinaosuutta. Lisäksi sillä on kilpailijana samat edut tarjoava [[SACD]].
 
== DVD-levyformaatit ==
Ensimmäiset levyt tarjosivat mahdollisuuden kaksipuoleiseen tallennukseen ja kahteen tallennuskerrokseen per levyn puoli. Levyjä voi kuitenkin tallentaa vain prässäämällä. Ensimmäiset DVD-tallentimet tulivat markkinoille [[2000]], jolloin formaattien välille syntyi formaattisota.
 
*DVD-R on yleisin, kerran tallennettava yksipuolinen ja yksikerroksinen levy, jolle voi tallentaa 4,7 GB dataa.
*DVD-RW on useaan kertaan tallennettava vastaava levy.
*DVD-R DL on kaksikerroslevy, jolle mahtuu 8,6 GB dataa.
*DVD-RAM tarvitsee yhteensopivan lukulaitteen, levyt ovat koteloissa ja sille voi tallentaa 4,7 GB per puoli.
*DVD+R vain kerran tallennettava.
*DVD+R DL kaksikerroksinen DVD+R levy, jolle mahtuu 8,5 GB dataa.
*DVD+RW uudelleenkirjoitettava 4,7 GB; voidaan toistaa tavallisessa soittimessa, se on myös yleisin kotikäytössä.
 
Formaattien nimissä "+" ja "-" viittaavat kahteen, osittain yhteensopivaan tekniseen standardiin. Standardit ovat likimain yhtä suosittuja, ja suurin osa DVD-laitteista tukee niistä kumpaakin.
 
== Kirjallisuutta ==
* ''DVD Demystified'', Jim Taylor; [[McGraw-Hill]] Professional; ISBN 0071350268 (2. painos, joulukuu 2000)
* ''DVD Authoring and Production'', Ralph Labarge; CMP Books; ISBN 1578200822 (elokuu 2001)
 
== Linkkejä ==
{{commons|DVD|DVD}}
* [http://www.dvdplaza.fi DVDPlaza.fi - Kotiteatteri ja Hifi-forum]
* [http://fin.afterdawn.com AfterDawn.com - Suomalainen DVD-sivusto]
* [http://koti.mbnet.fi/mvnet/tietokoneet_kotipolttoiset_dvdt.php MVnet - Tietoa kotipolttoisten DVD-levyjen laadun testauksesta suomeksi]
* [http://www.dvddemystified.com/dvdfaq.html DVD Frequently Asked Questions (and Answers)]
* [http://www.dvd-copy.com/reference/The_Challenge_of_DVD_Authoring.pdf The Challenge of DVD Authoring]. ([[PDF]]-tiedosto, 347k)
* [http://dvd.ign.com/releases.html IGN: Upcoming DVD releases].
* [http://www.howstuffworks.com/dvd.htm How DVD works].
* [http://www.dvdrw.com/ DVD+RW Alliance].
* http://www.cdfreaks.com
* [http://shumans.com/archives/000024.php DVD Finally Overtakes VHS] - shumans.com, 21. heinäkuuta 2003
* [http://www.merconnet.com In Dash Car DVD/Mp3 Player].
 
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
[[af:DVD]]
[[id:DVD]]
[[ms:DVD]]
[[bs:DVD]]
[[ca:DVD]]
[[cs:DVD]]
[[da:Dvd]]
[[de:DVD]]
[[et:DVD]]
[[en:DVD]]
[[es:DVD]]
[[eo:DVD]]
[[fr:Digital Versatile Disc]]
[[gl:DVD]]
[[ko:DVD]]
[[hr:DVD]]
[[it:DVD]]
[[he:DVD]]
[[lt:DVD]]
[[hu:DVD]]
[[nl:Digital versatile disc]]
[[ja:DVD]]
[[no:DVD]]
[[nn:DVD]]
[[pl:DVD]]
[[pt:DVD]]
[[ro:DVD]]
[[ru:DVD]]
[[simple:DVD]]
[[sk:DVD]]
[[sv:Dvd]]
[[tl:DVD]]
[[th:ดีวีดี]]
[[vi:DVD]]
[[tr:DVD]]
[[zh:DVD]]
 
==USB-muisti (2000)==
 
[[Image:Usbkey internals.jpg|thumb|350px|Tyypillinen USB-muistitikku avattuna<br />1. USB-liitin, 2. USB-muistin ohjain, 3. testauspisteitä, 4. Flash-muistipiiri, 5. kideoskillaattori, 6. LED, 7. kirjoitussuojauksen kytkin, 8. käyttämätön tila toiselle flash-muistipiirille]]
 
'''USB-muisti''' (arkikielessä ''usbi'', ''palikka'', ''tikku'') on [[flash-muisti]]tyyppi. Tyypillisiä [[USB]]-muisteja ovat [[tietokone]]iden [[oheislaite|oheislaitteina]] käytettävät pienikokoiset [[Muistitikku|muistitikut]]. Pienen kokonsa ansiosta USB-muistit kulkevat kätevästi mukana ja soveltuvat paremmin tiedon siirtämiseen kuin esimerkiksi levykkeet, jotka ovat helposti rikkoutuvia.
 
Useimmat USB-muistit ovat suoraan laitettavissa tietokoneen USB-liittimeen, jolloin tietokone löytää ne suoraan ja ovat näin ollen heti käytettävissä. Jotkin MP3-soittimet ovat myös verrattavissa USB-muisteihin.
 
USB-muistien koot ovat kasvaneet kehityksen edetessä. Suurimmat markkinoilla olevat muistit ovat kooltaan yli 1000 MB.
 
<gallery>Kuva:Example_of_a_USB_Flash_Drive_modded_with_a_new_case.jpg|USB-[[muistitikku]] (sekä kolikko kokovertailua varten)</gallery>
 
===USB-levymuistit===
USB:n avulla tietokoneeseen liitettäviä muistimedioita tehdään myös muita kuin FLASH-tekniikalla toteutettuja. On mm. USB-[[levyke]]asemia, USB-[[CD]]-asemia, USB-[[DVD]]-asemia ja USB-[[kiintolevy]]asemia.
 
{{Commons|Category:USB flash drives|USB-muistitikku}}
 
[[id:USB flash drive]]
[[de:USB-Stick]]
[[en:USB flash drive]]
[[es:Llavero USB]]
[[eo:USB-poŝmemoro]]
[[fr:Clé USB]]
[[ia:Clave de memoria USB]]
[[it:Pendrive]]
[[nl:USB-sleutel]]
[[ja:USBメモリ]]
[[nn:Minnepinne]]
[[pl:PenDrive]]
[[pt:USB Flashdisk]]
[[simple:Keydrive]]
[[sl:USB ključ]]
[[zh:闪存盘]]
 
==HD-DVD (2004)==
 
'''HD-DVD''' eli '''High-Density Digital Versatile Disc''' on [[Blu-ray|Blu-Ray]]-formaatin kilpailija lähitulevaisuuden optiseksi tallennusformaatiksi. Blu-Rayn tavoin HD-DVD -levyjä kirjoitetaan ja luetaan käyttäen sinistä [[Laser]]ia toisin kuin [[Cd]]-levyjä, joita kirjoitetaan ja luetaan käyttäen punaista laseria.
== Yleistä ==
HD DVD:llä on yhden kerroksen kapasiteetti 15[[GB]], ja kahden kerroksen 30GB. Toshiba on ilmoittanut, että kolmikerroksinen, 45 GB yltävä levy on kehitteillä. Tämä on vähemmän kuin pääkilpailija Blu-Raylla, joka tarjoaa yhdelle kerrokselle 25 GB, kahdelle kerrokselle 50 GB ja neljälle 100 GB. HD DVD -levyn pintakerros on 0,6 mm paksu, sama kuin DVD:n mutta paksumpi kuin Blu-Rayn 0,1 mm.
 
== Tekniikka ==
== Edut ja haitat ==
;+ :Suurempi kapasiteetti mahdollistaa paremman kuvan ja äänen.
;+ :Vanhat DVD-tuotantolinjat helppo muuntaa tuottamaan HD-DVD:itä.
;+ :HD-DVD soittimet yhteensopivia DVD:n kanssa.
;- :Pienempi kapasiteetti kuin Blu-Ray-levyillä.
 
== Formaatin tulevaisuus ==
HD-DVD:n etu on se, että sitä tukee neljä suurta [[Hollywood]]in filmistudiota: New Line Cinema, Paramount Pictures, Universal Studios ja Warner Bros.
 
[[af:HD-DVD]]
[[de:HD-DVD]]
[[en:HD DVD]]
[[es:HD-DVD]]
[[fr:HD-DVD]]
[[it:HD DVD]]
[[nl:HD-DVD]]
[[ja:HD DVD]]
[[pl:HD DVD]]
[[sv:HD-DVD]]
 
==Blu-ray (2005)==
 
'''Blu-ray''' on [[Sony]]n, [[Pioneer]]in ja [[Philips]]in kehittämä [[HD-levyformaatit|HD-levyformaatti]]. Nimi tulee siitä, että levyjen luentaan käytetään [[sininen|sinistä]] [[laser]]ia tavanomaisen [[punainen|punaisen]] sijaan. Tämä mahdollistaa sen, että levylle voidaan tallentaa enemmän dataa kuin nykyisille [[DVD]]- ja [[CD-levy]]ille. Yhden yksipuoleisen ja -kerroksisen levyn tallennuskapasitetti on noin 25 [[giga]]tavua ja kaksikerroksisen vastaavasti 50 gigatavua. Kuva tallennetaan levylle käyttäen [[MPEG-2]], [[MPEG-4]], [[H.264/AVC]] tai [[VC-1]]-[[koodekki]]a.
 
Tulevassa [[Playstation 3]] -[[pelikonsoli|konsolissa]] tullaan käyttämään Blu-rayta. Tällä hetkellä kyseinen formaatti kilpailee [[HD-DVD]]:n kanssa ja kaupallisille markkinoille levyjen pitäisi ilmaantua vuoden [[2005]] lopulla. Ainakin [[Samsung]], [[Dell]], [[Sony]], [[Panasonic]], [[Philips]], [[Mitsubishi]], [[Disney]], [[Twentieth Century Fox]] ja [[Apple Computer|Apple]] ovat asettuneet tukemaan Blu-rayta.
 
==Universal Media Disc (2006)==
 
'''Universal Media Disc (UMD)''' on [[Sony]]n kehittämä tallennusmedia, jota käytetään [[PlayStation Portable]]ssa (PSP). Levylle voidaan tallentaa 1,8 [[tavu (tietotekniikka)|gigatavua]] pakattua dataa – kuten pelejä, elokuvia tai musiikkia. UMD on kehitetty erityisesti PSP:tä varten ja toisin kuin Sonyn [[MiniDisc]]-levyjä, tyhjiä UMD-levyaihioita ei aiota laskea myyntiin [[piratismi]]n välttämiseksi.
 
==Tekniset tiedot==
 
* Halkaisija: 60 mm
* Maksimi kapasiteetti: 1,8 GB (yksipuoleinen kaksikerroslevy)
* Laserin aallonpituus: 660 nm (punainen)
 
 
{{tynkä/tietotekniikka}}
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
[[da:Universal Media Disc]]
[[de:Universal Media Disc]]
[[en:Universal Media Disc]]
[[es:Universal Media Disc]]
[[fr:Universal Media Disc]]
[[it:UMD]]
[[nl:Universal Media Disc]]
[[ja:Universal Media Disc]]
[[pl:Universal Media Disc]]
[[pt:Universal Media Disc]]
[[ru:Universal Media Disc]]
[[simple:Universal Media Disc]]
[[sv:Universal Media Disc]]
[[zh:UMD]]
 
 
 
[[Luokka:Tallennusvälineet]]
 
[[cs:Blu-ray]]
[[de:Blu-ray Disc]]
[[en:Blu-ray Disc]]
[[es:Blu-ray Disc]]
[[fr:Disque Blu-ray]]
[[ko:블루레이 디스크]]
[[it:Blu-Ray Disc]]
[[nl:Blu-ray Disc]]
[[ja:Blu-ray Disc]]
[[pl:Blu-ray]]
[[pt:Disco Blu-ray]]
[[sv:Blu-ray]]
[[th:บลูเรย์]]
[[tr:Blu-ray]]
[[zh:藍光光碟]]
 
 
<!-- Kieltenväliset linkit -->
 
{{Link FA|en}}
 
[[ar:قرص مرن]]
[[id:Disket]]
[[ms:Cakera liut]]
[[bs:Flopi disk]]
[[cs:Disketa]]
[[da:Diskette]]
[[de:Diskette]]
[[en:Floppy disk]]
[[es:Disco flexible]]
[[fr:Disquette]]
[[gl:Disquete]]
[[hr:Disketa]]
[[it:Floppy disk]]
[[he:תקליטון]]
[[ln:Diski ebómbelo iké]]
[[nl:Diskette]]
[[ja:フロッピーディスク]]
[[no:Diskett]]
[[nn:Diskett]]
[[pl:Dyskietka]]
[[pt:Disquete]]
[[ru:Дискета]]
[[simple:Floppy disk]]
[[sk:Disketa]]
[[sr:Дискета]]
[[sv:Diskett]]
[[th:ฟลอปปีดิสก์]]
[[tr:Disket]]
[[zh:软盘]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Levyke”