Wikipedia

Ero sivun ”Informaatiosodankäynti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Lähteet: - toimimaton linkki + päivitetty STAE lähde uudempaan, tälle linkki
Tehty artikkelin lähes täysi uudelleenkirjoitus - katso keskustelusivu ja kommentoi tarvittaessa.
Rivi 1:
{{Informaatiosodankäynti}}
{{korjattava|pölhö virheellinen määritelmä; pääosin ei lähdeviitteitä; huonoa kieltä; perustelematonta hauki-on-kalaa; epäselvää käsitteistöä huolimattomasti heiteltynä; ym. jne}}
'''Informaatiosodankäyntiä''' ({{k-en|Information Warfare, IW}}) on mikä tahansa hyökkäys tietoa kohtaan, toimintatavoista ja keinoista riippumatta. Esimerkiksi [[puhelinvaihde|puhelin­vaihteen]] pommittaminen tai sen sovelluksien tuhoaminen [[tietokonevirus|tieto­kone­viruksella]] ovat kumpikin informaatiosodankäyntiä.
 
'''Informaatiosodankäynti''' ({{k-en|Information Warfare, IW}}) ja '''informaatiovaikuttaminen''' ja '''strateginen kommunikaatio''' ovat moderniin sodankäyntiin liittyviä käsitteitä, jossa joko hyökkäyksellisesti tai puolustuksellisesti pyritään vaikuttamaan informaation sisältöön ja kulkuun sekä sitä kautta eri vaiheessa olevan konfliktin tulokseen. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74173/Siren+-+Strateginen+kommunikaatio+ja+informaatio-operaatiot+2030+-+edit.pdf?sequence=1 | Nimeke = STRATEGINEN KOMMUNIKAATIO JA INFORMAATIO-OPERAATIOT 2030 | Tekijä = Torsti Sirén | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = STRATEGINEN KOMMUNIKAATIO JA INFORMAATIO-OPERAATIOT 2030 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos | Viitattu = 21.1.2015 | Kieli = }}</ref> Käytettävät keinot voivat olla luonteeltaan strategisia, operatiivisia tai taktisia.
Informaatiosodankäynnissä on nykyisen internet ajan mahdollisuuksien mukaisesti korostunut tiedon jakaminen väestölle internetin välityksellä. Usein se tieto on väärää tai vääristeltyä. Sen tarkoitus on palvella lähettäjänsä poliittisia päämääriä. Se ei jätä juuri lainkaan jälkiä, joten kokonaisten "trollitehtaiden" käyttäminen on tehokasta ja vaikeasti estettävää. Vaikutusta tehostaa riitelyn aiheuttaminen, joka myös palvelee poliittisia päämääriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/tutkija_verkkosodan_takana_voi_olla_pietarissa_sijaitseva_trollitehdas/7469539 | Nimeke = Tutkija: Verkkosodan takana voi olla Pietarissa sijaitseva trollitehdas| Tekijä = Stina Brännare Yle Uutiset, Tiina-Rakel Liekki Yle Uutiset | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle.fi kotimaa| Ajankohta = 12. syyskuuta 2014| Julkaisupaikka = Yle.fi| Julkaisija = Yle| Viitattu = 13.9.2014 | Kieli = suomeksi}}</ref>
 
Informaatiovaikuttaminen kuvaa käsitteenä pikemminkin yksittäisen osapuolen toimi, kun taas informaatiosodankäynti osapuolten välistä kamppailua edellä mainituin keinoin. Läheisesti liittyvä käsite strateginen kommunikaatio on tarkoittaa informaatiosodankäyntiä vastaavia toimia, muttei oleta välttämättä mitään tiettyä konfliktia.
Informaatiosodankäyntiä on myös mikä tahansa toiminto, joka suojelee tietoamme - toimintatavoista ja keinoista riippumatta. Esimerkiksi puhelinvaihteen vahvistaminen pommitusten varalta ja sen sovelluksien virusturvan päivittäminen ovat kumpikin informaatiosodankäyntiä.{{selvennä| Ovatko käsitteet oikein tässä kappaleessa: onko kriiseihin varautuminen tai tietoturvallisuuden yleinen parantaminen muka jo sodankäyntiä?}}
 
Jonkinasteista informaatiosodankäyntiä käydään lähes kaikissa maailman konflikteissa ja sitä käyttävät yhtä lailla kaikki osapuolet. Yhteistä informaatiosodankäynnin lukemattomille keinoille ja tavoitteille on lähinnä niiden suunnitelmallisuus, joka erottaa ne sattumanvaraisesta ja tahattomasta informaation kulkuun tai sisältöön vaikuttamisesta.
Informaatiosodankäynnin kohteeksi voi joutua mikä thansa, myös syvässä rauhantilassa oleva maa, kuten Suomi ja monet muut maat [[Itä-Ukrainan kriisi 2014|Ukrainan kriisin]] aikana.<ref name="limnell">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kyberturva-asiantuntija_limnell_suomi_on_hybridisodankaynnin_kohteena__tata_ei_pida_hyssytella/7371020 | Nimeke = Kyberturva-asiantuntija Limnéll: "Suomi on hybridisodankäynnin kohteena – Tätä ei pidä hyssytellä"| Tekijä =
Jessikka Aro Yle Uutiset| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle.fi kotimaa| Ajankohta = 13. syyskuuta 2014| Julkaisupaikka = Yle.fi| Julkaisija = Yle| Viitattu = 13.9.2014 | Kieli = suomeksi}}</ref>
 
Suomen turvallisuuspoliittinen selonteko 2004 määrittelee informaatiosodankäynnin seuraavasti:
Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen otti käyttöön [[hybridisodankäynti]] käsitteen Ukrainan kriisin 2014 aikana. Hybridisodankäynti tarkoittaa informaatiosodankäynnin yhdistämistä muihin sodankäynnin ja painostamisen keinoihin.<ref name="limnell"/>
 
Turvallisuuspoliittinen selonteko 2004 määrittelee informaatiosodankäynnin seuraavasti (Keskeiset lyhenteet ja määritelmät (s. 156)):
Informaatiosodankäynti (on) Valtion yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon ja toimintakykyyn sekä kansalaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja tältä suojautumista käyttämällä hyväksi informaatioympäristöä. Informaatiosodankäyntiä voidaan käydä yhteiskunnallisin, poliittisin, viestinnällisin, psykologisin, sosiaalisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin kaikilla sodankäynnin tasoilla.
 
== Moderni sodankäynti, konfliktit ja toiminnan mallit ==
[[Suhteellinen etu|Suhteellisen edun]] mukaan informaatiosodankäynnissä on kolme oleellista kokonaisuutta:
Modernit sodankäynnin operaatiot sisältävät useita eri toiminnan alueita. Mukaan luetaan myös erilaiset epäsymmetriset keinot. Modernit sotilasoperaatiot alkavat ajallisesti jo rauhan aikaisilla painostus- ja disinformaatio-operaatioilla. Keinoilla pyritään tietoisesti vaikuttamaan toisen valtion päätöksentekoon, jotta saavutettaisiin sellaisia strategisia päämääriä, joihin painostuksen kohteena oleva valtio ei muutoin suostuisi. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/files/3016/Suomalaisen_tiedustelulainsaadannon_suuntaviivoja.pdf | Nimeke = mietintö| Tekijä = Puolustusministeriö| Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja | Ajankohta = 2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.1.2015 | Kieli = }}</ref>
* parempi informaatio
* hyökkäys vastustajan informaatiota vastaan ja
* puolustus vastustajan hyökkäystä vastaan
 
Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat määrittäneet moderneja doktriineja tai kriisistrategioita lyhenteillä DIME(FIL) ja MIDLIFE, sanoista Diplomatic, Information, Military, Economic, Financial, Intelligence, and Law Enforcement - eli Diplomatia, Informaatio, Asevoimat, Talous, Rahoitus, Tiedustelu ja Lainvalvonta. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thefreelibrary.com/Understanding+the+operational+environment%3A+the+expansion+of+DIME.-a0213693824 | Nimeke = Understanding the operational environment: the expansion of DIME
Informaatiosodankäynnin yksi keskeinen pelikenttä ovat [[media|tiedotusvälineet]]. Erilaisin keinoin sotaa käyvät osapuolet pystyvät vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvälineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tärkeä sotilaallisen politiikan kannalta. Myös rauhan vallitessa on tärkeää, että ihmisillä on toivotunlainen näkemys sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioita. Tavallisilla kansalaisilla ei ole useimmiten ymmärrystä informaatiosodankäynnistä, vaan he uskovat helposti kaiken mitä lehdissä lukee.
| Tekijä = Kem, Jack D. | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 21.1.2015 }}</ref>.
 
Kolmas yleinen malli hahmottamaan vastapuolen ominaisuuksia on PMSII tai PMSII-PT. Lyhenteet tulevat sanoista Political, Military, Economic, Social, Infrastructure, Information, Physical Environment, and Time - eli Poliittinen, Sotilaallinen, Taloudellinen, Sosiaalinen, Infrastruktuuri, Informaatio, Fyysinen ympäristö, ja Aika. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.informs-sim.org/wsc10papers/039.pdf | Nimeke = COMPARING VALIDATION RESULTS FOR TWO DIME/PMESII MODELS: UNDERSTANDING COVERAGE PROFILES | Tekijä = Dean S. Hartley III | Ajankohta = 2010| Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>
==Informaatiosodankäynnin ydin==
 
Mallit kuvaavat siis modernin sodankäynnin monimuotoisuutta, jossa informaatio(sodankäynti) on yksi toiminnan pääalue.
Informaatiosodankäynnin ydin on [[systeemi#systeemi ja tieto|systeemisen tiedon merkityksen]] ymmärtämisessä. Ymmärtämällä systeemin rakenne, sen systeemitieto ja pystymällä toimittamaan systeemille haluttua input- tietoa, systeemi toimii [[refleksiivinen kontrolli|refleksiivisen kontrollin]] idean mukaisesti tiedon toimittajan haluamalla tavalla.
 
== Informaatiosodankäynti käsitteenä ==
Informaatiosodankäynnin ydintä on siis:
Informaatiosodankäyntiä on mikä tahansa toimi, jolla estetään, hyödynnetään, muutetaan, tai tuhotaan vastustajan informaatiota ja sen järjestelmiä; vastavuoroisesti puolustautua näiltä toimilta; sekä hyödyntää omaa sotilaallista informaatiokykyä.
# Ymmärtäminen: kohdesysteemin ymmärtäminen: sen rakenne = tulkitseva tieto
# Tietoliikenteen hallinta: Kyky hallita ainakin jonkin verran kohdesystemin saamaa informaatiota: tietoverkot, elektroninen sodankäynti, agentit, vakoojat, internet
# Tieto: Kyky toimittaa kohdesysteemin tietoverkkoja pitkin haluttu tieto.
 
Eri mailla ja toimijoilla on erilaisia doktriineja, joilla konfliktin tai kriisin operatiivista ympäristöä pyritään ymmärtämään ja tätä kautta näihin vaikuttamaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=MGQ1FQwbz0M | Nimeke = Arguing the OE, Episode 7, Are PMESII-PT and Systems Thinking in Tension? | Tekijä = Lt.Gen. Press| Ajankohta = 2013 | Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Informaatiosodankäynnille tai informaatio-operaatioille löytyy maailmanlaajuisesti useita määritelmiä. Vähänkään perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että määritelmien erot ovat useimmiten lähinnä terminologisia. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.panssariprikaati.fi/wcm/6d3e7380428c8a608ff0cfe60feb2862/PVTTJulkaisuja15.pdf?MOD=AJPERES | Nimeke = Sotatekninen arvio ja ennuste 2025 | Tekijä = Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos| Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Sotatekninen arvio ja ennuste 2025, osa 2 | Ajankohta = 2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 | Kieli = }}</ref>
Laajemmin ottaen informaatiosodankäynnin ytimeen kuuluu myös em. prosessin kehittäminen (oppiminen prosessia käytettäessä), ja kehittämisen kehittäminen ([[oppiminen#oppimisen tasot|oppiminen oppimisesta]]) jne.
 
Käsitteenä informaatiosodankäynti on syntynyt strategisena suunnitelmana 1980-luvulla ja operatiivisena vasta 1990-luvun alussa. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thomas C, Reed | Nimeke = ”At the Abyss – An Insider’s History of the Cold War”| Vuosi = 2004 | Sivu = * | Julkaisupaikka = NY| Julkaisija = Ballantine Books | Tunniste = | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Informaatiosodankäynti on käsitteenä siis melko nuori, mutta sodankäynnin ytimessä, yhden tahdon pyrkimys alistaa toinen on perinteinen, ainoastaan metodiikka päämäärän toteuttamiseksi on muuttunut. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74117/berger-ven%C3%A4j%C3%A4n_informaatio-psykologinen_sodank%C3%A4yntitapa.pdf?sequence=1 | Nimeke = VENÄJÄN INFORMAATIO-PSYKOLOGINEN SODANKÄYNTITAPA TERRORISMIN TORJUNNASSA JA VIIDEN PÄIVÄN SODASSA| Tekijä = Heidi Berg| Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos| Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>
==Tiedon merkityksen kasvu==
 
== Esimerkkejä vaikuttamisesta ==
Informaatiosodankäynti on syntynyt muun muassa siksi, että tiedon merkitys sodankäynnissä on kasvanut merkittävästi. Tavanomaista [[sota]]a ei voi enää voittaa ilman informaatiota, informaation vastaisia toimia ja niiltä suojautumista. Informaation merkityksen kasvuun ovat vaikuttaneet sodankäynnin osalta seuraavat seikat:
Kaikenlaisen viestinnän tarkoitus on jonkinlainen vaikuttaminen. Viestinnän vaikuttamista psykologisena operaationa on mm. aloitteen kaappaaminen, keskustelun siirtäminen haluttuihin asioihin ja aiheisiin. Politisoitunut keskustelu ei ole kuitenkaan propagandaa.
 
Erilaisin keinoin sotaa käyvät osapuolet pystyvät vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvälineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tärkeä sotilaallisen politiikan kannalta. Myös rauhan vallitessa on tärkeää, että ihmisillä on yhteiskuntaa tukeva näkemys sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioita
'''1. Operaatioiden nopeuden kasvu'''. Operaatioiden nopeutuessa kaikki tietoon liittyvä toiminta on tehtävä nopeammin ja tieto vanhenee myös nopeammin. Keskeisiä välineitä operaatioiden nopeuttamiseen ovat:
* alueelliset viestiverkot, jotka mahdollistavat liikkuvan johtamisen. Esimerkkejä tästä ovat uudet kännykkäsatelliitti-järjestelmät noin vuonna 1998–2002, esimerkiksi Iridium) sekä esimerkiksi suomalaiset YVI 1 ([[Yhtymä]]n viestijärjestelmä) ja YVI 2 viestijärjestelmät
* tiedon hankinnan, käsittelyn ja siirron automatisointi; integroidut ja automatisoidut johtamis-, tiedustelu- ja vaikuttamisjärjestelmät: fyysiset, esimerkiksi aseet, elektroniset sekä tietoon ja tahtoon liittyvät
* helikopterit.
 
Informaatiosodankäynnin kansalle usein parhaiten näkyvät osat ovat lähinnä taktinen eli konkreettinen informaatiosodankäynti.
Nopeuteen liittyviä ovat tiedustelu/isku- ja tiedustelu/tuli- operaatiot, joissa pyritään lähes reaaliaikaiseen vaikutukseen. Esimerkiksi [[JSTARS|JSTARS-]] maavalvontatutkakone ja [[ATACMS]]-[[tykistöohjus]]: Tunti havainnosta tuhoon. Irakin sodassa 2003 tämä reaaliaikaisuus kehittyi edelleen selvästi tunnin osiin.
 
===Strateginen viestintä===
'''2. [[Täsmäase]]et''', jotka tarvitsevat tarkan tiedon maalin paikasta. Ammu ja unohda -periaatteella niiden sensoreiden signaaliprosessoreissa on oltava vertailutiedot maalin erottamiseen taustasta, jopa harhauttamisen erottamiseen sekä laskenta- ja ohjauskykyä täsmäaseen ohjaamiseen em. tietojen perusteella maaliin. [[GPS|GPS-]] pohjaiset täsmäaseet ([[JDAM]])ovat uusin mullistus täsmäaseteknologiassa.
Strateginen viestintä on pitkän aikavälin toimi. Suomessa viestintää ohjaa valtioneuvosto ja viestintää suorittaa poikkihallinnolliset eri sektorit itse. Maanpuolustuskorkeakoulun mukaan myös elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu julkisen hallinnon ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten vierellä. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/kokonaisturvallisuus/Suomeksi/11/11.6/ | Nimeke = Psykologiset operaatiot
 
| Tekijä = MPKK | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>
'''3. Etävaikutuksen kehittymiseen''', joka vaatii muun muassa tiedustelua kauemmas ja laajemmille alueille. Etävaikutusvälineitä ovat esimerkiksi risteily- ja ballistiset ohjukset, ilmavoimat, kauaskantoinen tykistö ja raketinheittimistö, informaatiohyökkäys maan rajojen ulkopuolelta, elektroninen sodankäynti ilmasta ja kaikenlainen toiminta avaruudesta.
 
Strategisen viestintään vaikuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja päämäärän; informaatiosotaa ei siten voi käydä vahingossa.
'''4. Uudet tiedusteluvälineet''' ja niihin liittyvä multisensoritoiminta ja [[datafuusio]]. Uusia tiedusteluvälineitä ovat mm ilma-, maa- ja elektronisen tilan valvontakoneet ([[AWACS]], [[JSTARS]], [[RC-135]]), siviilisatelliitit, elektroninen tiedustelu uusilla [[digitaalinen signaalinkäsittely|digitaalisen signaalinkäsittelyn]] apuvälineillä.
 
===Informaatio-operaatiot===
'''5. [[Elektroninen sodankäynti|Elektronisen sodankäynnin]] uudet sovellutukset:
Informaatio-operaatiossa on tarkoitus on vaikuttaa siihen miten ihmiset ajattelevat ja toimivat, ja tällöin keinoina voivat olla myös suorat taktiset toimet vastustajan kykyyn välittää omaa viestiään. Informaatio-operaatiot ovat tyypillisesti kampanjan omaisia toimia tai silmukoita, jossa suunnitellaan, toimitaan ja arvioidaan vaikutus. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.panssariprikaati.fi/wcm/6d3e7380428c8a608ff0cfe60feb2862/PVTTJulkaisuja15.pdf?MOD=AJPERES | Nimeke = Sotatekninen arvio ja ennuste 2025 | Tekijä = Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos| Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Sotatekninen arvio ja ennuste 2025, osa 2 | Ajankohta = 2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 | Kieli = }}</ref> Toisin kuin strateginen viestintä, informaatio-operaatio ei yleensä kuulu rauhan ajan toimiin.
* elektroninen tiedustelun uudet digitaaliseen [[signaalinkäsittely]]yn perustuvat järjestelmät (tuli jo esille yllä)
* elektroniset uhkavaroitus- ja [[omasuojajärjestelmä]]t laivojen, lentokoneiden, helikoptereiden ja kohta myös panssarivaunujen järjestelminä. Ne ovat arvottomia ilman ajantasaisia tietoja uhkajärjestelmien ominaisuuksista ja toimivista häirintätavoista.
* [[Suurteholaser]] ja suurtehomikroaaltoase ([[HPM]]), jotka mahdollistavat monipuoliset toiminnan elektroniikkaa, tietokoneita ja sensoreita vastaan.
 
Keinovalikoima on myös selvästi laajempi kuin pelkkä viestintä. Sitä voi olla vihollisen tiedon väärentäminen, vihollisen tiedonsiirtokanavien sabotointi, vihollisen tiedonsiirtokanavien valjastaminen omia käyttötarkoituksia varten tai vastavuoroisesti omien tiedonsiirtokanavien koskemattomuuden ja fyysisen eheyden puolustaminen.
'''6. Uudet elektroniset välineet''', jotka toimivat välineenä, maalina ja suojattavana kohteena. Näitä ovat [[mikropiiri]]t, esimerkiksi [[mikroprosessori]]t ja muistit, edellisistä muodostuvat piirilevyt, edellisistä muodostuvat kokonaiset [[tietokone]]et ja niiden lisälaitteet, edellisistä koostuvat tietokoneverkot ja kaikkiin edellä mainittuihin liittyvät [[tietokoneohjelma|ohjelmistot]]. Informaatiosodankäynti liittyy keskeisesti verkottuneisiin tietokoneisiin, niiden osiin ja ennen kaikkea ohjelmistoihin.
 
===Psykologiset operaatiot===
'''7. Johtamisen tukijärjestelmien''' kehittymiseen. Näitä ovat
Propagandaa ja disinformaatiota on yleensä edeltänyt pitkän ajan suunnittelu. Informaatiosodankäynnissä psykologiset operaatiot pyrkivät vaikuttamaan kohteen henkiseen kriisinkestävyyteen.
* [[mallintaminen]] ja [[simulointi]], joissa tieto on oleellinen lähtöarvo, väline ohjelmana ja lopputulos
* kehittyneet, johtamis- ja vaikuttamisjärjestelmiin integroidut tiedustelujärjestelmät
* [[keinoäly]], tiedon analysointi teknisellä älyllä, tiedon [[visualisointi]] teknisellä älyllä
* paikantaminen ([[GPS]]) ja
* omatunnusjärjestelmät ([[IFF]]).
 
Sotatieteiden tohtori, Saara Jantusen mukaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyvä häiriköinti ei yleensä ole itsetarkoitus, vaan keino paljon suuremmassa kehyksessä. Ilmiötä on myös vaikea tunnistaa, mutta tarkoituksena on tällöin aloitekyvyn kaappaaminen, eli keskustelun viemistä informaatiovaikuttajan haluamaan aiheeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cloud.magneetto.com/eduskunta/2015_0122_info/view | Nimeke = Ulkoasiainvaliokunnan avoin kuuleminen informaatiosodankäynnistä
'''8. Kansainvälinen elektroninen joukkotiedotus''', joka vaikuttaa rauhan aikana tiedustelun lähteenä ja psykologisten sotatoimien kautta. Näitä järjestelmiä ovat:
| Tekijä = Ulkoasiainvaliokunta | Ajankohta = 1/2015 | Julkaisija = Eduskunta| Viitattu = 29.1.2015 }}</ref>
* CNN ja vastaavat uutisorganisaatiot
* satelliitti-TV-järjestelmät (DBS)
* [[Internet]] ja muut tietoverkot.
Elektronisesta joukkotiedotuksesta on tullut erittäin keskeinen hyökkäyksen kohde [[Persianlahden sota|Persianlahden sodasta]] [[1991]] alkaen. Elektroninen joukkotiedotus tuhotaan tavanomaisen sodan alkuvaiheessa.
 
Tunnistettavia keinoja ovat mm. sensuuri, uhkailu, painostaminen, disinformaatio ja lokakampanjat.
==Informaatiosodankäynnin osa-alueet==
 
Suomessa taktisesta häiriköinnistä on käytetty käsitettä [[trolli|trollaus]], joka perinteisesti on tarkoittanut yksittäisten henkilöiden harjoittamaa keskustelujen häiriköintiä tai provosointia.
Informaatiosodankäynniksi käsitetään muun muassa
*vihollisen tiedon väärentäminen
*propagandan levittäminen
*vihollisen tiedonsiirtokanavien sabotointi
*vihollisen tiedonsiirtokanavien valjastaminen omia käyttötarkoituksia varten
*omien tiedonsiirtokanavien koskemattomuuden ja fyysisen eheyden puolustaminen
 
Suomessa on tutkittu venäläisen informaatiosodankäynnin erityispiirteitä ja länsimaisista malleista hieman poiketen, keskiössä on nk. [[refleksiivinen kontrolli|refleksiivisen kontrollin]] käsite. Tutkimuksen mukaan refleksiivinen kontrolli on ihmisten päätöksiin vaikuttamista koskeva teoria, mikä perustuu toimintamallin luomiseen, jossa vastustajalle annetaan disinformaatiota, minkä pohjalta tämä reagoi tajuamatta tulleensa manipuloiduksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74117/berger-ven%C3%A4j%C3%A4n_informaatio-psykologinen_sodank%C3%A4yntitapa.pdf?sequence=1 | Nimeke = VENÄJÄN INFORMAATIO-PSYKOLOGINEN SODANKÄYNTITAPA TERRORISMIN TORJUNNASSA JA VIIDEN PÄIVÄN SODASSA| Tekijä = Heidi Berg| Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos| Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>
Amerikkalainen informaatiosodankäynnin tutkija Martin Libicki on jakanut informaatiosodankäynnin seitsemään osa-alueeseen seuraavasti:<ref name="WhatIsInfoWar"/>
 
Maanpuolustuskorkeakoulun mukaan puolustautuminen psykologisia operaatiota vastaan perustuu jokaisen kansalaisen tietoisuuteen siitä, että mahdollisessa kriisitilanteessa vastustaja pyrkii vaikuttamaan erilaisin keinoin kansalaisten turvallisuustahtoisuuteen. Yhteiskunnallisesti tätä tietoisuutta tuetaan poikkihallinnollisesti strategisen viestinnän keinoin. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/kokonaisturvallisuus/Suomeksi/11/11.6/ | Nimeke = Psykologiset operaatiot
 
| Tekijä = MPKK | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>
 
==Katso myös==
*[[elektroninen sodankäynti]], ELSO (Electronic Warfare -EW)
*[[johtamissodankäynti]] (Command and Control Warfare - C2W)
*tiedusteluperustainen sodankäynti (Intelligence-Based Warfare - IBW)
*[[psykologinen sodankäynti]] (PSYOP)
*[[hakkerisodankäynti]]
*[[taloudellinen informaatiosodankäynti]] (Economic Information Warfare - EIW)
*[[Astroturfing]]
*verkottunut sodankäynti ([[netwar]]/[[cyberwar]])
*[[Trolli]]
 
Informaatiosodankäynti esiintyy useissa eri muodoissa. Esimerkiksi voidaan harhaanjohtaa vihollisen joukkojen liikkeitä, sabotoida pörssikursseja elektronisten laitteiden ja ohjelmien avulla, sotkea tai ottaa haltuun television ja radion lähetyksiä ja niin edelleen.
 
Informaatiosodankäynnin perusidea on vaikuttaa tiedolla, joten tiedon määrä ei ole aina keskeisin tavoite. Useammin merkityksellistä ovat tiedon yhteys tilanteeseen (konteksti), tietojen ajantasaisuus ja kyky löytää perustiedoista yhteyksiä, [[mallintaminen|malleja]] ja [[Tieto#Tiedon tasot ihmisellä|suurempia kokonaisuuksia]]. Asevoimien yksiköiden johtajille on elintärkeää saada jatkuvasti ajan tasalla olevaa tietoa, jotta he voisivat menestyksekkäästi johtaa joukkoja taistelussa. Tiedon merkitys korostuu liikkuvissa taisteluissa. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi säätiedot ja omien sekä vihollisjoukkojen tilannetiedot. Varsinkin vihollisen suunnitelmien etukäteen paljastaminen on yksi informaatiosodankäynnin päämääristä.
 
Esimerkiksi Persianlahden sodan aikana hollantilaiset hakkerit murtautuivat Yhdysvaltain puolustuslaitoksen tietokantaan ja saivat haltuunsa tietoja yhdysvaltalaisten joukkojen liikkeistä. He yrittivät myydä tietojaan irakilaisille, mutta nämä kieltäytyivät tarjouksesta luullen sitä huijaukseksi.
 
==Katso myös==
*[[Ase#Informaatiosodankäynnin aseet|Informaatiosodankäynnin aseet]]
*[[ECHELON]]
*[[Elektroninen sodankäynti]], ELSO
*[[Globalisaatio#Globalisaation kolme oleellista nopeutta|Globalisaation kolme oleellista nopeutta]]
*[[HAARP]], tiedonsiirron tehostamiseen tähtäävä tutkimusprojekti.
*[[Jymäyttämisen taito]]
*[[Linux#Mitä Linux kertoo nykyajasta?|Mitä Linux kertoo nykyajasta?]]
*[[Media#Media ja sodankäynti|Media ja sodankäynti]]
*[[Ohjelmistosodankäynti]]
*[[Ronald Reagan#Neuvostoliitto ja kylmä sota|Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kaataminen: Ensimmäinen suuri strateginen informaatio-operaatio?]]
*[[Sodankäynti#Sodankäynnin historia|Postmoderni sodankäynti]]
Rivi 111 ⟶ 77:
*[http://www.holkkari.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1497&Itemid=93 Rauhanturvaamisen informaatiosodat käydään mielikuvista] Sotatieteiden tohtori Jari Rantapelkonen
 
==Lähteet ja viitteet==
{{viitteet|viitteet=}}
 
<ref name="WhatIsInfoWar">{{Verkkoviite | osoite = http://www.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a367662.pdf| nimeke = What Is Information Warfare? | tekijä = Martin C. Libicki | tiedostomuoto = pdf | selite = jako seitsemään osa-alueeseen teoksen/esseen johdantosivulla x, osia käsitellään kappaleittain| julkaisu =| ajankohta = 1996 (3rd Edition)| julkaisupaikka = | julkaisija = National Defence University, USA| viitattu = 30.12.2014 | kieli ={{en}} }}</ref>
}}
{{Viitteetön}}
* A Jones & G L Kovacick & P L Luzwick:”Global information warfare; How Business, Governments, and Others Achieve Objectives and Attain Competitive Advantages” Auerbach Publications, USA 2002
* A & H Toffler:”War and Antiwar; Survival at the Dawn of the 21th Century” Warner Books 1993
Rivi 123 ⟶ 87:
* [[John Arquilla]] & [[David Ronfeldt]]:”In Athena's Camp: Preparing for Conflict in the Information Age” RAND, USA 1997
* [[John Arquilla]] & [[David Ronfeldt]]:”The Emergence of Noopolitik: Towards an American Information Strategy”, Rand Monograph Report, Rand, Santa Monica, California, 1999
* Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa ”Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE), (linkki vanhentunut)”, joka on ilmestynyt 5.10.2004 käsitellään toisen osan viidennessä luvussa informaatiosodankäyntiä otsikon ”Informaatiosodankäynnin järjestelmät” alla.
* [http://www.panssariprikaati.fi/wcm/6d3e7380428c8a608ff0cfe60feb2862/PVTTJulkaisuja15.pdf?MOD=AJPERES Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, 2008: Sotatekninen arvio ja ennuste 2025, osa 2 (STAE 2025, osa 2) - Puolustusjärjestelmien kehitys]. Erityisesti luku 5: Informaatiosodankäynnin järjestelmät, s. 109-131. ISBN 978–951–25–1891–3.
* [http://futurewar.net/ Marko Kulmala:] ASuomalainen guide(englanninkielinen) toinformaatiosodankäynnin informationsivusto: warfare]64.000 kävijää vuoden 1997 {{en}}jälkeen.
* Ruotsin Sotatieteellisen seura; Informaatiosodankäynnistä ruotsiksi (linkki vanhentunut)
* [http://www.iwar.org.uk Englantilainen informaatiosodankäynnin sivusto]
* [http://personal.inet.fi/koti/mplinkit/info.htm Maanpuolustusaiheinen linkkisivusto] (laaja ja hyvä; myös paljon suomalaista aineistoa)
 
{{Sota}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Informaatiosodankäynti”