Ero sivun ”Narodnikit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 3:
Liikkeen jäsenet olivat lähinnä yliopisto-opiskelijoita, jotka lähtivät maaseudulle valistamaan talonpoikia. Joukko oli ideologialtaan varsin hajanainen, mutta yhteisenä tekijänä sille oli yksinvaltiuden vastustus ja maan jakaminen talonpojille. Narodnikkien lähtökohdat olivat kansalliset ja nostalgiset. Tavoitteena oli myös lähentää sivistyneistöä ja kansaa.
Narodismi syntyi [[maaorjuus|maaorjien]] vapautuksen jälkeen 1861. Maaseudun köyhien olot eivät vapautuksesta paljon parantuneet, vaan maaomistus jäi rikkaille isännille, [[kulakki|kulakeille]]. Narodnikit saivat vaikutteita [[Karl Marx]]in teoksista, ja he omaksuivat etenkin hänen vaatimuksensa, että maa on jaettava takaisin talonpojille. He sivuuttivat kuitenkin teollisuusväestön, jota Venäjällä oli vain pieni osa kansasta, ja Marxin esittämän kehityksen maataloudesta teollisuuteen. Narodnikit pitivät perinteistä kyläyhteisöä tulevaisuuden mallina. Ajatus oli alun perin lähtöisin [[Aleksandr Herzen]]iltä, joka piti länsimaista järjestelmää rappeutuneena ja halusi perustaa sosialismin talonpoikien itsehallinnon avulla. Ajattelussa oli [[Slavofiili|slavofiileille]] tyypillisiä piirteitä. Narodnikit saivat vaikutteita myös P.J.Proudhonin ja Mikhael Bakuninin anarkismista esimerkiksi Herzenin ja ukrainalaisen sosialisti Myhaiko Drakhomanovin kautta.
Narodnikkien aktiivisuus keskittyi 1860-luvun loppuun ja 1870-luvun alkuun. Tällöin sadat nuoret kulkivat maaseudulla yllyttäen talonpoikia nousemaan järjestelmää vastaan.<ref name=n /> Talonpojat eivät kuitenkaan aina vastanneet propagandaan odotetusti vaan jopa luovuttivat idealistit [[ohrana]]lle. Kuuluisin oikeudenkäynti järjestettiin vuonna 1878 sataayhdeksääkymmentäkolmea idealistia vastaan.
| |||