Ero sivun ”Kemi (yritys)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 79:
Onnistunut kraftlinerhanke ja sitä seurannut voimakas nousukausi mahdollistivat voimavarojen käytön moniin uusiin asioihin. Metsäteollisuuden alalta pyrittiin siirtymään myös muille toimialoille, kuten kivenjalostukseen ja konepajateollisuuteen. Jälkimmäisestä tosin luovuttiin varsin nopeasti. Ulkomaille investoinnit tulivat myös esille. Vuonna 1976 Kemi Oy tuli osakkaaksi saksalaiseen [[Kämmerer GmbH]]-nimisen metsäteollisuusyritykseen kolmanneksella. Toisena suomalaistahona mukana oli [[A. Ahlström Oy]]. Osakkuus kesti vain pari vuotta, jonka jälkeen Kemi Oy myi osakkuutensa Ahlströmille.
Kemi Oy:n pääomistajat olivat vuodesta 1953 säilyneet aina 1970-luvun lopulle samana. Tilannetta ei pidetty investointitarpeiden mielessä toimivana. Niinpä kaksi suurinta osakasta, Veitsiluoto Oy ja Metsäliitto, ryhtyivät keskenään valmistelemaan suunnitelmaa päätösvallan selkiyttämisestä vuoden 1978 aikana. Ratkaisuksi tuli se, että omistajia oli kaksi varsinaista ryhmää eli valtiojohtoinen Veitsiluoto ja osuustoiminnallinen Metsäliitto, joilla molemmilla oli 49% osuus. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi nousi silloinen valtiovarainministeri [[Paul Paavela]]. Paavelan jälkeen puheenjohtajana toimivat vuoteen 1986 asti valtiosihteeri [[Teemu Hiltunen]] ja toimitusjohtaja [[Mikko Wuoti]] Metsäliitosta. Hallintoneuvostojärjestelmä
Yhtiön toimivassa johdossakin tapahtui muutoksia, kun toimitusjohtaja Melamies siirtyi eläkkeelle oltuaan Kemi Oy;n palveluksessa vuodesta 1944. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin [[Wilh. Schauman|Oy Wilh. Schaumn Ab:n]] varatoimitusjohtaja [[Erik Volmari]]. Samassa yhteydessä yhtiön osakepääomaa korotettiin merkittävästi. Tavoitteena oli nyt uuden kehityssuunnitelman mukaan hienopaperikoneen rakentaminen. Volmari leimautui toiminnassaan vahvasti paperikoneinvestoinnin puolestapuhujaksi.
Kemi Oy:n omistus oli lehdistön pysyvä puheenaihe. Samaan aikaan tapahtui omistusjärjestelyitä Oulu Oy:n suhteen, josta tuli osa Veitsiluoto Oy:tä. Poliittisissa piireissä Veitsiluodolle ei haluttu antaa koko Pohjois-Suomen metsäteollisuutta, jonka vuoksi valtio myi vuonna 1986 Kemi Oy:n osakkeensa Metsäliiton ja [[Kajaani Oy]]:n ympärille muodostetulle [[Kansallis-Osake-Pankki|kansallispankkilaiselle]] ryhmälle. Näin vuodesta 1978 jatkunut kohina Kemi Oy:n omistuksesta oli ratkennut. Toimitusjohtajana toiminut Volmari jäi syksyllä 1989 eläkkeelle, ja tilalle tuli [[Juhani Yli-Paavola]].
== Fuusiointi ja sen jälkeinen toiminta Pajusaaressa ==
| |||