Ero sivun ”Kulttuurivallankumous” versioiden välillä

Vapautusarmeijan päivälehti oli 16. huhtikuuta 1966 julkaistussa artikkelissaan kehottanut taisteluun ”[[Neljä vanhaa|neljää vanhaa]]” eli vanhoja aatteita, tapoja, tottumuksia ja kulttuuria vastaan.<ref name="Kastari35" /> Kehotus toistui keskuskomitean elokuisessa ”16 kohdan päätöksessä”.<ref name="Kastari128" /> Punakaartit ryhtyivät tämän innoittamina rajuun perinteisen kulttuurin hävitystyöhön korvatakseen sen uusilla proletaarisilla ja vallankumouksellisilla arvoilla. Kulttuuriaarteita kuten temppeleitä ja hautoja tuhottiin ja kirjoja poltettiin. Muun muassa filosofi [[Kungfutse]]n 2&nbsp;500 vuotta vanha koti tuhottiin. Pelkästään Pekingissä tuhottiin lähes viisituhatta historiallisesti merkittävää kohdetta. [[Kielletty kaupunki]] pelastui, koska Zhou Enlai määräsi sotilaat suojelemaan sitä.<ref name="KKH184" /> Punakaartilaiset myös muun muassa vaihtoivat katukylttien nimiä vallankumouksellisempiin. Esimerkiksi Pekingissä Neuvostoliiton suurlähetystön edustalla kulkenut katu nimettiin uudelleen ”Revisionismin vastaisen taistelun kaduksi”.<ref>Kastari 2001, s. 139.</ref> Monet nuoret ottivat itselleen myös uuden vallankumouksellisen nimen.<ref name="KKH184" />