Ero sivun ”Viikinkien idäntie” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 47:
==Idäntien historia==
==="Hopeavirta"===
Ensimmäiset varmat todisteet skandinaaveista Laatokan ympäristössä ovat 700-luvulta. Olhavanjoen varteen syntyi tällöin suuri ''Aldeigjuborgin'' kaupunki eli nykyinen [[Staraja Ladoga]]. Kaupungin paikalla oli ollut jo kauan karjalais-vepäsäläinen huomattava kauppapaikka, josta hallittiin idäntien alkupään liikennettä. 830-luvulla skandinaavit olivat jo löytäneet tiensä [[Bysantti]]in. Heidän yhteytensä Bysanttiin vilkastuivat 860–880-luvuilla, jolloin he vakiinnuttivat jalansijansa Dneprin varrella. Tämän jälkeen skandinaaveja vieraili Bysantissa kauppiaina tai myöhemmässä vaiheessa [[palkkasoturi|palkkasotureina]] [[Varjagikaarti|varjagikaartissa]] vuodesta 988 vuoteen 1453, kun [[Osmanien valtakunta|osmanien]] joukot tuhosivat [[Konstantinopoli]]n.
Tärkein houkutin idäntien kulkijoille olivat hopearahat, joita [[islam]]ilaisesta maailmasta oli alkanut 700-luvulla virrata Itä-Eurooppaan Volgan ja [[Don|Donin]] reittejä pitkin. Tämän taustalla oli Kaukasuksen kauppareittien aukeaminen [[Abbasidien kalifaatti|Abbasidien kalifaatin]] ja [[kasaarit|kasaarien]] tekemän rauhansopimuksen seurauksena. Skandinaavit hankkivat hopeaa varsinkin kasaarien valtakunnan ja [[bolgaarit|bolgaarien]] valtakunnan kauppapaikoilla muun muassa orja- ja turkiskaupalla. Joskus heidän tiedetään myös tehneen ryöstöretkiä Kaspianmerellä asti. Hopeavauraudesta kertovat aarrelöydöt, joita on tehty varsinkin [[Ruotsi]]ssa suuri määrä. Hopean ohella idäntieltä kulkeutui Skandinaviaan muutakin esineistöä, kuten värikkäitä lasimassahelmiä naisten helminauhoihin.
Idäntien kauppareittien keskeinen tukikohta oli [[Birka]] Keski-Ruotsissa. Idässä se oli Käkisalmi Laatokan rannalla lähellä idäntien alkupäätä.
===Skandinaavinen asutus Venäjällä===
Jokireittien varsille asettui pysyvästikin skandinaavisia siirtolaisia, jotka vähitellen sulautuivat slaavilaiseen tai suomalais-ugrilaiseen kantaväestöön. Skandinaavista asutusta oli ainakin Olhavanjoen varrella, Dneprin ylä- ja keskijuoksulla, Volgan yläjuoksulla sekä [[Oka|Okajoen]] vesistöalueella [[merjalaiset|merjalaiskansan]] keskuudessa. Monin paikoin skandinaavit ja karjalaiset onnistuivat nousemaan hallitsijoiksi. Jo 830-luvulla Olhavanjoen varrella, luultavasti joko Aldeigjuborgissa tai Rurikinlinnassa, piti hoviaan skandinaavinen tai itämeren-suomalainen hallitsija (lännestä tulevat olivat kaikki ruseja), joka bysanttilaisten lähteiden mukaan käytti kasaareilta lainattua arvonimeä ''chaganus'' eli "[[kaani]]". Myöhemmin, noin 860-luvulta alkaen,
====Rusit ja varjagit====
Venäjällä liikkuvia tai sinne pysyvästi asettuneita skandinaaveja kutsuttiin [[rusit|ruseiksi]] (kreik. ''rhos''). Rusit olivat enimmäkseen lähtöisin nykyisen Itä- ja Keski-Ruotsin alueilta, kuten [[Uplanti|Uplannista]] ja [[Gotlanti|Gotlannista]], osin myös [[Ahvenanmaa]]lta. Jonkin verran idäntielle lähti myös [[Tanska]]n ja [[Norja]]n asukkaita. Rusit omaksuivat kulttuuriinsa vaikutteita kasaareilta ja slaaveilta, mikä näkyy Venäjän ja [[Ukraina]]n ohella myös Birkan arkeologisissa löydöissä. 900-luvun kuluessa [[Kiova]]a hallitsevien rusien ruhtinaiden nimet muuttuivat skandinaavisista slaavilaisiksi.
Toinen nimitys oli keskiajan venäläisten kronikoiden käyttämä [[varjagit]] (ruots. ''väringar'', kreik. ''varangoi''), joka lienee tarkoittanut "valamiehiä", uskollisuusvalan vannoneita palkkasotureita 900-luvun lopulla ja 1000-luvulla. Varjagienkin alkuperä oli
Huomattakoon, että [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] alueella syntynyttä [[viikinki]]-nimitystä (''vikingr'') ei tiettävästi käytetty idäntiellä liikkuneista skandinaaveista ennen kuin vasta 1800-luvun ruotsalaisessa historiankirjoituksessa, jossa heidä on yksikantaan luokiteltu "ruotsalaisiksi".
[[Muinaisnorja]]nkielisissä teksteissä Venäjää kutsutaan nimillä Garðaríki tai Garðaveldi ("Kaupunkien valtakunta"), Austrlönd ("Itämaat"), Austrríki ("Itävaltakunta"), Svíþjóð hin mikla ("Iso-Ruotsi") ja Svíþjóð hin kalda ("Kylmä-Ruotsi")<ref>Austrvegr: viikinkien idäntie</ref>.
| |||