Ero sivun ”Algot Untola” versioiden välillä

115 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
kuva + fix
p (Botti korvasi luokan Suomalaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot luokalla Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot)
(kuva + fix)
== Pietarin vuodet ja opettajan ura ==
 
Untola toimi opettajana [[Raahe]]ssa, [[Kälviä]]llä ja vuodesta 1893 lähtien [[Viipuri]]ssa mutta sitten hän vaihtoi alaa ja siirtyi vuonna 1900 puutavarakauppiaaksi [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Pietarissa Untola meni 1903 naimisiin venäläisen ''Therese Marie Johanna Küstringin'' kanssa. Avioliitto päättyi kuitenkin nopeasti erään version mukaan siksi, että Therese Marie olisi ollut [[hermafrodiitti]], toisen version mukaan taas Untola jätti vaimonsa heti häiden jälkeen.{{lähde}} Avioliitto pysyi kuitenkin muodollisesti voimassa vuoteen 1913 saakka, jolloin Untola sai virallisen eron.
 
Pietarissa Untola liittyi mukaan [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellisten]] toimintaan ja itse kertoi itse olleensa avustajana mukana [[Venäjä]]n sisäministeriä [[Vjatšeslav von Pleve|von Plehweä]] vastaan 28. elokuuta 1904 tehdyssä pommiattentaatissa. Plehwen murhan jälkeen Untola pakeni Suomeen ja toimi opettajana ensin [[Lohja]]lla Lohjansaaren koulussa 1904–1905 ja sen jälkeen [[Kaustinen|Kaustisella]] [[Vintturi (Kaustinen)|Vintturin]] koulussa 1905–1907.
 
Kaustisella ollessaan Untola alkoi kirjoittaa [[suomalainen puolue|suomalaisen puolueen]] [[Kokkola (lehti)|Kokkola]]-lehteen heti vuoden [[Vuoden 1905 suurlakko|1905 suurlakon]] jälkeen ja seuraavana vuonna hän alkoi kirjoittaa lehteen pakinoita ''Liisan Antti'' ja ''Maamies''-nimimerkeillä. Näiden pakinoiden herättämän huomion vuoksi Untola palkattiin myöhemmin suomalaisen puolueen vaaliagitaattoriksi. Vuonna 1905 Untola oli tavannut [[Lohja]]lla leskirouva [[Olga Jasinski]]nJasinskin, jonka kanssa hän asui yhdessä vuoteen 1907 saakka. Suhde päättyi, kun parin yhteinen lapsi kuoli ja Jasinski kaatoi [[rikkihappo]]a Untolan sukupuolielimille.
 
== Kirjailijana ==
Opettajantoimen jätettyään Untola työskenteli ensin suomalaisen puolueen agitaattorina [[Vaasan lääni]]n pohjoisessa ja itäisessä vaalipiirissä ja sitten vuosina 1908–1909 [[Satakunta (lehti)|Satakunta]]-lehden päätoimittajana [[Pori]]ssa. Untola aloitti kirjailijanuransa julkaistuaan keväällä 1909 osittain omaelämäkerrallisen ''Harhama''-romaaninsa.
 
Untola kirjoitti monilla kirjailijanimillä, joita olivat Maiju Lassila, Irmari Rantamala, Väinö Stenberg, J. I. Vatanen, Liisan-Antti ja Jussi Porilainen. Untolan tunnetuimmat teokset ovat Irmari Rantamalan nimellä 1909 julkaistu ''Harhama'' ja Maiju Lassilan nimellä vuonna 1910 ilmestynyt ''[[Tulitikkuja lainaamassa]]''. Untola kieltäytyi ottamasta vastaan jälkimmäisestä kirjasta voittamaansa valtion palkintoa. Asuessaan [[Kouvola]]ssa Untola kirjoitti vuosina 1911–1912 useita näytelmiä kuten ''Kun lesket lempivät'', ''Kun ruusut kukkivat'', ''Luonnonlapsia'' ja ''[[Nuori mylläri]]''. Pelkästään 1912 Untola julkaisi 9 kirjaa eri salanimillä. Kaikkiaan Untola kirjoitti eri nimillä yli 20 kirjaa, viimeisen kirjansa ''Turman talo'' hän julkaisi 1916 Irmari Rantamalan nimellä.
 
== Työmies-lehden toimittajana ==
 
== Huomionosoituksia ==
[[Tiedosto:Runeberginkatu6a small.jpg|thumb|250px|Muistolaatta Runeberginkatu 6:n seinässä Helsingissä.]]
* [[Joensuun taidemuseo]]n pihalla on Maiju Lassilan muistomerkki Kolmijakoinen muusa ([[Nina Terno]] 1973).
* [[Tohmajärvi|Tohmajärven]] yläasteen koulun nimi on [[Tietäväisen koulu]], ja koulukeskuksen auditorio on nimeltään Maiju Lassila -sali.
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/mika_oli_miehiaan_maiju_lassila_101018.html#media=101021 Algot Untola Ylen Elävässä arkistossa]
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Untola, Algot}}
 
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset toimittajat]]
64 088

muokkausta