Ero sivun ”Vero” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 14607438, jonka teki Pxos (keskustelu)
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Kumottu muokkaus 14608263, jonka teki Kamelisko (keskustelu): verotuksella ei imetä ylimääräistä rahaa kierrosta; tätä on kumottu jo aikaisemmin
Rivi 4:
[[Vero-oikeus|Vero-oikeudellisesti]] verolla tarkoitetaan yksityisen (verovelvollisen) [[julkinen valta|julkiselle vallalle]] (veronsaajalle) maksamaa [[julkisyhteisö|julkisyhteisön]] yksipuolisesti määräämää, pakollista ja lakimääräistä rahasuoritusta, johon [[julkinen valta|julkisen vallan]] eli veronsaajan puolelta ei liity välitöntä vastasuoritusta.<ref name=":0">{{Kirjaviite |Tekijä=Myrsky, Matti & Ossa, Jaakko |Vuosi=2008 |Nimeke=Verotuksen perusteet |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Talentum |Isbn=978-952-14-1224-0}}</ref> Vero on siis eräänlaista vastikkeetonta pakkoperintää, josta päättää nykyisin yleensä [[demokratia]]. Veronsaaja ei suorita maksajalle siitä välitöntä [[vastike|vastiketta]], vaan veroilla rahoitetaan [[julkisyhteisö|julkisyhteisöjen]] toimintaa niiden hoitaessa keskeisiä palveluita yhteiskunnassa.
 
Verot eroavat [[Veronluonteinen maksu|veronluonteisista maksuista]] siinä, että veronluonteinen maksu on korvausta jonkin edun käyttämisestä. Veron ja maksun välinen raja ei aina kuitenkaan ole selvä. [[Julkisyhteisö|Julkisyhteisöt]] tarjoavat verojenverovarojen maksun vastineeksi yhteiskunnalleavulla erilaisia merkittäviä palveluita, mutta ne eivät ole suorassa yhteydessä veronmaksuun/maksajaan. Verojen ei siis suoraan voida katsoa olevan korvausta saaduista yhteiskunnan palveluista.
 
Veronsaajia ([[fiscus]]) ovat [[valtion kassa]] eli [[valtio]], [[kunta|kunnat]] tai muut [[julkisyhteisö]]t (Suomessa [[evankelis-luterilainen kirkko]], [[ortodoksisuus|ortodoksinen kirkko]], [[kansaneläkelaitos]], [[metsänhoitoyhdistys]] tai [[metsäkeskus]] ja näiden lisäksi [[Euroopan unioni|EU]]).
Rivi 27:
==Tavoitteet==
 
Veroilla[[Julkinen sektori|Julkisen sektorin]] toiminnan rahoittaminen eli verojen [[fiskaalinen]] tavoite on lisäksiverotuksessa tärkeintä. Lisäksi veroilla on erilaisia [[politiikka|poliittisia]] tavoitteita: [[tulonjakopolitiikka|tulonjakopoliittisia]], [[sosiaalipolitiikka|sosiaalipoliittisia]], [[terveyspolitiikka|terveyspoliittisia]], [[kasvupolitiikka|kasvupoliittisia]], [[suhdannepolitiikka|suhdannepoliittisia]], [[työllisyyspolitiikka|työllisyyspoliittisia]], [[elinkeinopolitiikka|elinkeinopoliittisia]] sekä [[ympäristöpolitiikka|ympäristöpoliittisia]] tavoitteita.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio| Ajankohta=12/2002 | Osoite= http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_tyoryhmamuistiot/27615/27616_fi.pdf| Julkaisija= Valtiovarainministeriö| Viitattu=4. kesäkuuta 2007 | Kieli= }}</ref> Valtion kustannuksellaVerorahoilla tuotetaan julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, jotka ovat maksuttomasti tai pientä maksua vastaan käytettävissä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/talt/02/02/esimerkit.html |Nimeke=2.2 Kansantalouden kiertokulku &mdash; Esimerkki 1 |Ajankohta=8.2.2006 |Sivusto=Tilastokeskuksen sivusto}}</ref>
Toisin kuin yleisesti ajatellaan, verotuksella ei ole suoraa [[Julkinen sektori|julkisen sektorin]] rahoitustehtävää. Verotus synnyttää valtion ja yksityisen toimijan välille yksipuolisen velkasuhteen joka on rangaistuksen uhalla maksettava. Va<span>ltio vastaanottaa veroja kuitenkin vain omassa valuutassaan, mikä nostaa valtion valuutan ylivertaiseen asemaan muihin maksuvälineisiin verrattuna. Verotus siis luo jatkuvan kysynnän valtion valuutalle. [[Chartalismi|Modernin rahateorian]] mukaan verotus onkin keskeinen mekanismi rahan arvon ylläpitämisessä ja yleisesti rahajärjestelmän toiminnassa.<ref>http://pavlina-tcherneva.net/Tcherneva-Chartalism.pdf</ref> Voidaankin todeta, että verotuksen pääasialliset tehtävät ovat ylläpitää valtion valuutan arvoa sekä imeä ylimääräistä kysyntää pois taloudesta.</span>
 
Yleisesti ajateltu j[[Julkinen sektori|ulkisen sektorin]] toiminnan rahoittaminen eli verojen [[fiskaalinen]] tavoite täyttyy edellä mainitun mekanismin ansiosta. Veroilla rahan poisimeminen kierrosta synnyttää kysyntää valtion lisäkulutukselle jolloin valtio voi tehdä hankintoja yksityiseltä sektorilta. Toisin sanoen valtio kuluttaa ensin ja verottaa vasta sen jälkeen.
 
Veroilla on lisäksi on erilaisia [[politiikka|poliittisia]] tavoitteita: [[tulonjakopolitiikka|tulonjakopoliittisia]], [[sosiaalipolitiikka|sosiaalipoliittisia]], [[terveyspolitiikka|terveyspoliittisia]], [[kasvupolitiikka|kasvupoliittisia]], [[suhdannepolitiikka|suhdannepoliittisia]], [[työllisyyspolitiikka|työllisyyspoliittisia]], [[elinkeinopolitiikka|elinkeinopoliittisia]] sekä [[ympäristöpolitiikka|ympäristöpoliittisia]] tavoitteita.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistio| Ajankohta=12/2002 | Osoite= http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_tyoryhmamuistiot/27615/27616_fi.pdf| Julkaisija= Valtiovarainministeriö| Viitattu=4. kesäkuuta 2007 | Kieli= }}</ref> Valtion kustannuksella tuotetaan julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, jotka ovat maksuttomasti tai pientä maksua vastaan käytettävissä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/talt/02/02/esimerkit.html |Nimeke=2.2 Kansantalouden kiertokulku &mdash; Esimerkki 1 |Ajankohta=8.2.2006 |Sivusto=Tilastokeskuksen sivusto}}</ref>
 
Veroilla voidaan vaikuttaa [[sosiaalipolitiikka|sosiaalipoliittisesti]], esimerkiksi [[tulonsiirto|tulonsiirtoina]] kotitalouksille (lapsilisä). [[Progressiivinen vero|Progressiivisella]] ansiotulojen verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä [[tuloero|tuloeroja]]. Veroilla voidaan vaikuttaa taloudelliseen toimintaan joko suhdanteiden tai muiden syiden takia (avustukset [[yritys|yrityksille]] ja [[maatalous|maataloudelle]]). Niillä voi olla [[aluepolitiikka|aluepoliittisia]] tavoitteita tai tarkoitus ohjata ihmisten toimintaa haluttuun suuntaan terveyden (tupakkavero, makeis- ja virvoitusjuomavero) tai ympäristön (ympäristövero) vuoksi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vero