Ero sivun ”VL Myrsky” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 32:
Myrskyn prototyyppi lensi ensilentonsa joulukuussa 1941. Prototyyppi osoittautui lupaavaksi mutta liian raskaaksi. Tämä johti suunnittelumuutoksiin sekä kolmen koesarjakoneen (VL Myrsky I) rakentamiseen. Suunnittelumuutoksilla parannettiin koneen aerodynamiikkaa, suurennettiin siipeä ja kevennettiin rakenteiden painoa. Koneessa ilmeni rakenteellisia ongelmia suurilla lentonopeuksilla. Koesarjan koneet tuhoutuivat koelennoilla, joissa kaksi lentäjää kuoli ja yksi, kapteeni Per-Erik Sovelius, loukkaantui vakavasti.<ref>Raunio 1991 s. 110</ref>
Pääsyyksi onnettomuuksiin osoittautui aeroelastinen värähtely eli ns. flutter-ilmiö. Ilmiössä rakenteisiin syntyy ilman virtauksen seurauksena voimistuva värähtely, joka pahimmassa tapauksessa rikkoo rakenteen. Kokeissa löydettiin useita ilmiön mahdollistavia rajanopeus- ja korkeusyhdistelmiä. Koneen pyrstöstä korkeusohjaimista (korkeusvakaajista ja -peräsimistä) löytyi kaksi tai kolme flutter-muotoa. Yksi koneista (MY-4) tuhoutui siiven vääntymisestä ja siivekkeen rotaatiosta aiheutuvaan flutteriin, jonka perimmäisenä syynä oli siivekkeiden tasapainotuksessa tapahtunut työvirhe<ref name="erikois">Raunio
47 koneen VL Myrsky II -suursarja tilattiin Valtion Lentokonetehtaalta 18.8.1942 eli paljon ennen Stalingradin tappiota, joka laukaisi Saksan myymään laivueellisen [[Messerschmitt Bf 109]] -hävittäjiä, jotka saatiin maahan keväällä 1943. Muu hävittäjäkalusto hupeni samaan aikaan sekä määrällisesti että laadullisesti, joten kotimaista hävittäjäkonetta kaivattiin kipeästi. Ensimmäiset VL Myrsky II -sarjatuotantokoneet, jotka valmistuivat vuodenvaihteessa 1943-1944, otettiin kokeilukäyttöön tuhoutuneiden koesarjan koneiden tilalle. Laatuongelmien vuoksi Ilmavoimat alkoi saada Myrskyjä vasta heinä-elokuussa 1944, joten niiden merkitys [[jatkosota|jatkosodassa]] jäi vähäiseksi.
| |||