Ero sivun ”Karsinogeeni” versioiden välillä

==Erilaisia karsinogeeneja==

Eniten ihmisten käyttämä karsinogeeni on hengitysilman happi, joka voi muuttua erilaisiksi [[Vapaa radikaali|vapaiksi radikaaleiksi]], jotka aiheuttavat epäspesifistä vahinkoa soluille.<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 294-296. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi [http://en.opasnet.org/w/We_breathe_oxygen;_it_can%E2%80%99t_be_dangerous,_can_it%3F We breathe oxygen, it cannot be dangerous]</ref> Karsinogeeneja on sekä keinotekoisia että luonnollisia. Keinotekoisia karsinogeeneja on niin sivutuotteita, jätteitä ja saasteita kuin varsinaisia teollisuuskemikaaleja ja rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi [[dioksiini]] on saastekarsinogeeni, [[etanoli|alkoholi]] nautintoaine ja [[asbesti]] karsinogeeninen rakennusaine. Monet kasveissa ja sienissä olevat luonnolliset aineet ovat karsinogeenisia, esimerkiksi sienimyrkky [[aflatoksiini]], jota tuottaa viljaa ja pähkinöitä homehduttava [[Aspergillus flavus]]. Ravinnosta lämpökäsittelyn vuoksi saatavia karsinogeeneja ovat mm. [[akryyliamidi]] ja [[nitrosamiini]]t. Tämän lisäksi jotkut bakteerit ja virukset, kuten [[Helicobacter pylori]] ja [[hepatiitti|hepatiitti B]], ovat syöpää aiheuttavia. [[Ionisoiva säteily]] on myös karsinogeenista, minkä lisäksi monet säteilevät saasteet ovat [[raskasmetalli|raskasmetalleja]], jotka kertyvät elimistöön.