Ero sivun ”Koltansaame” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.11.231 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 109.240.191.56 tekemään versioon.
Rivi 32:
== Nykytilanne ==
 
Koltansaamea puhuu enää noin 320 henkilöä. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myös [[suomen kieli|suomea]] ja Venäjällä asuvat [[venäjän kieli|venäjää]]. Vaikka koltansaamenkielinenkoltansaamenkielistä väestöväestöä on pidetty melko ikääntynyttäikääntyneenä<ref name="ethnologue" /> ja vielä vuonna 2006 arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias,<ref name="kotus-2006"/> on perheitä, joissa puhutaan koltansaamea lapsille. Näiden perheiden lisäksi on perustettu koltankielinen kielipesä Ivaloon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Kolttauutisia: Ivalon koltansaamen kielipesän touhuja | Ajankohta= 12.2.2010 | Osoite=http://oddaz.saaminuett.fi/2010/02/12/ivalon-koltansaamen-kielipesan-touhuja/ | Julkaisija=Saa'mi Nue'tt | Luettu=30.07.2010| Kieli= suomeksi ja koltansaameksi}}</ref> Syyskuussa 2010 Sevettijärvi saa taas kymmenen vuoden tauon jälkeen oman kielipesän.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Kolttauutisia: Koltansaamenkielinen kielipesä Sevettijärvelle | Ajankohta= 28.6.2010 | Osoite=http://oddaz.saaminuett.fi/2010/02/12/ivalon-koltansaamen-kielipesan-touhuja/ | Julkaisija=Saa'mi Nue'tt | Luettu=30.07.2010| Kieli=}}</ref>
 
Koltansaamen kieli on vuonna 1992 voimaan tulleen ja vuonna 2003 uudistetun saamen kielilain mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti. Saamen saa myös ilmoittaa äidinkielekseen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ajantasainen lainsäädäntö: 15.12.2003/1086 | Ajankohta= | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20031086 | Julkaisija=Finlex | Luettu=16.2.2007 | Kieli= }}</ref> Kielilain vaikutuksesta esimerkiksi Inarin kunnan ilmoituksia on julkaistu lehdissä myös koltansaameksi. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet lehtien käyttämät merkistöt, jotka ovat soveltuneet huonosti kielen kirjoittamiseen. Tämän seurauksena koltansaamea äidinkielenään puhuvat henkilöt eivät ole usein saanet kuulutuksista lainkaan selvää. Toisaalta virheelliset tekstit ovat levittäneet väärää kuvaa kielen kirjoitustavasta.<ref name="kotus-2001"/>