Ero sivun ”Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Seuran toiminta tyrehtyi syksyn 1940 aikana. [[Max Jakobson]]in mukaan tämä johtui paitsi Suomen viranomaisten toimenpiteistä, myös Neuvostoliiton asenteesta. Suomi ja [[Hitlerin Saksa]] solmivat saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen elokuussa 1940, mikä vaikutti välittömästi Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen. Oireellista oli, että neuvostolehdistö lakkasi kirjoittamasta seuran toiminnasta eikä ulkoministeri [[Vjatšeslav Molotov]] enää ottanut sitä puheeksi neuvotellessaan Suomen Moskovan-lähettilään [[J. K. Paasikivi|J. K. Paasikiven kanssa]].<ref> Max Jakobson: ''Väkivallan vuodet'', s. 316–317. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-13369-1.</ref>
 
JärjestöHelsingin julistettiin[[raastuvanoikeus]] julisti järjestön laittomaksi 23. joulukuuta 1940.<ref name="Lundin s. 141-146" /> ja se lopetti toimintansa 29. tammikuuta 1941.<ref> Ensio Siilasvuo (toim.): ''Jatkosota-kronikka'', s. 6. Jyväskylä: Gummerus, 1991. ISBN 951-20-3661-4.</ref> [[Turun hovioikeus]] piti 7. huhtikuuta 1941 antamallaan tuomiolla voimassa raastuvanoikeuden päätöksen ja [[Korkein oikeus]] vahvisti sen 31. lokakuuta 1941.<ref> ''Jatkosota-kronikka'', s. 7.</ref> [[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen perustettiin [[Suomi–Neuvostoliitto-Seura]] (SNS).
 
== Lähteet ==
43 299

muokkausta