Ero sivun ”Haymarketin tapaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tuomiot, teloitukset ja armahdukset: puuttunut välilyönti |
|||
Rivi 32:
== Hautajaiset ja muistomerkit ==
Teloitettujen hautajaiset pidettiin kahden päivän kuluttua, jolloin heidän muistokseen järjestettyyn marssiin arvioitiin lähteestä riippuen osallistuneen 150 000–600 000 työläistä.<ref name=chronology/><ref name=libcom/> Miehet haudattiin Chicagon saksalaisen yhteisön ylläpitämälle Waldheimin hautausmaalle, joka nykyään tunnetaan Forest Home Cemeteryn nimellä. Myös Michael Schwab ja Oscar Neebe saivat kuolemansa jälkeen viimeisen leposijansa samalta hautausmaalta. Vuonna 1893 paikalle pystytettiin kuvanveistäjä [[Albert Weinert]]in suunnittelema muistomerkki
Haymarketin verilöylyn tapahtumapaikka oli liitetty sisäministeriön historiallisten paikkojen luetteloon jo 1992 ja viimein vuonna 2004 paikalle pystytettiin myös oma muistomerkki. Kuvanveistäjä [[Mary Brogger]]in tekemä hevoskärryjä kuvaava veistos on täsmälleen samalla paikalla, jolla Haymarketin mielenosoituksen aikana olivat puhujanlavana toimineet heinäkärryt. Veistoksen tarkoituksena on Haymarketin verilöylyn lisäksi kunnioittaa myös [[Sananvapaus|sananvapautta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2004/09/15/national/15memorial.html?_r=0 | Nimeke = In Chicago, an Ambiguous Memorial to the Haymarket Attack | Ajankohta = 15.9.2004 | Julkaisija = The New York Times | Viitattu = 2.1.2015}}</ref> Jo vuonna 1889 keskelle Haymarketin toria oli pystytetty käsi koholla olevaa poliisia esittävä suurikokoinen patsas. Toukokuussa 1927 siihen törmäsi kiskoilta suistunut raitiovaunu, jonka kuljettaja kertoi kyllästyneensä keskellä toria seisovaan poliisiin. 1960-luvulla vasemmistolainen [[The Weather Underground]] -ryhmä vaurioitti patsasta ainakin kahdesti, muun muassa protestina [[Vietnamin sota|Vietnamin sodalle]]. Nykyään veistos sijaisee Chicagon pääpoliisiaseman edustalla.<ref>[http://www.chicagohistory.org/dramas/epilogue/toServeAndProtect/monumentOnTheMove.htm Monument on the Move] Chicago History Museum. Viitattu 2.1.2015.</ref>
Vuonna 1889 [[Pariisi]]ssa kokoontunut kansainvälisen työväenliikkeen [[toinen internationaali]] päätti ryhtyä viettämään [[vappu]]a työläisten maailmanlaajuisena mielenosoituspäivänä. Tarkoituksena oli vaatia kahdeksan tunnin työpäivää ja muistaa Haymarketin marttyyrejä, vaikka anarkistit olivatkin eronneet internationaalista jo vuonna 1871 [[Haagin kongressi]]ssa. Ehdotuksen työläisten juhlapäivästä teki [[American Federation of Labor]] -ammattiliiton puheenjohtajana toiminut Samuel Gompers. Ensimmäistä kertaa vappua vietettiin 1890, jolloin mielenosoituksia nähtiin Yhdysvaltain lisäksi ainakin parissakymmenessä eurooppalaisessa kaupungissa sekä useissa Etelä-Amerikan maissa.<ref name=adelman/><ref>[https://www.marxists.org/subject/mayday/articles/tracht.html Trachtenberg, Alexander: ”The History of May Day”] Marxists Internet Archive. Viitattu 2.1.2014.</ref>
==Viitteet==
| |||