Ero sivun ”Homo erectus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Seuraajat: otetaan tähän mielummin en-wikin luettelo alalajeista, vaikka sekin on tietysti epävarma |
lisää Valsteelta, lajitkin sieltä; tiivistystä |
||
Rivi 23:
| commonscat = Homo erectus
}}
'''Pystyihminen''' (''Homo erectus'') on nykyihmistä edeltänyt [[ihmiset|ihmislaji]], joka
* ''[[Homo ergaster|H. ergaster]]'' (afrikanihminen, 1,9–1,0 milj. vuotta sitten)
* ''[[Homo georgicus|H. georgicus]]'' (georgianihminen, 1,8–1,7 milj. vuotta sitten)
* ''H. erectus'' (pystyihminen, 1,65–0,05 milj. vuotta sitten)
* ''H. pekinensis'' ([[pekinginihminen]], 0,8–0,2 milj. vuotta sitten)
* ''[[Homo antecessor|H. antecessor]]'' (euroopanihminen, 0,8 milj. vuotta sitten)
Pystyihmiset hävisivät yksi kerrallaan sukupuuttoon kehittyneempien ihmistyyppien tieltä. Pisimpään ne säilyivät [[Jaava]]n saarella, mahdollisesti aina vuoteen 25 000 eaa. saakka ja myöhempäänkin, mikäli [[floresinihminen]] on kehittynyt pystyihmisestä.<ref>Valste 2012, s. 176–177.</ref>
''H. erectuksen'' aivotilavuus oli noin 950–1 100 cm³, keskimäärin 75 prosenttia nykyihmisen aivotilavuudesta. Pystyihminen oli nykyihmistä rotevampi, voimakkaampi ja apinamaisempi. Sen pituus oli 130–160 cm. Luultavasti ''H. erectus'' osasi valmistaa vaatteita ja käsitellä tulta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pnas.org/content/early/2012/03/27/1117620109 | Nimeke = Microstatigraphic evidence of in situ fire in the Acheulean strata of Wonderwerk Cave, Northern Cape province, South Africa | Tekijä = PNAS | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> sekä varastoida ruokaa. Varhaiset ''H. erectukset'' elivät [[Turkanajärvi|Turkanajärven]] ja [[Olduvain rotko]]n tienoilla.▼
Nykyihmisen edeltäjän [[Heidelberginihminen|heidelberginihmisen]] uskotaan kehittyneen Afrikassa afrikanihmisestä, mutta on myös mahdollista, että sen esi-isä oli euroopanihminen.<ref>Valste 2012, s. 201–202.</ref>
==Ominaisuudet==
▲
Ajan myötä ''H. erectuksen'' kulttuuri jakautui [[käsikirves]]- ja [[nyrkki-iskuri]]kulttuureihin. [[Käsikirveskulttuuri]]t, muun muassa [[Acheulin kulttuuri]], levisivät Afrikasta Eurooppaan, Lähi-itään ja Etelä-Aasiaan sekä jossain määrin myös Keski- ja Itä-Aasiaan. Erään arvion mukaan [[Abbevillen kulttuuri|Abbevillen]] osin hakattu kivi vaati yhden työvaiheen ja noin 25 iskua. [[Acheulin kulttuuri]]lle oli ominaista pisaramaisen veitsimäisen työkalun suunnittelu; erään arvion mukaan tämä työkalu vaatii 2 työvaihetta ja 65 iskua.<ref>Juha Valste, Ihmisen kehitys, Kirjayhtymä; OY Länsi-Suomi, Rauma 1991, ISBN 951-26-3654-9; kuva ja kuvateksti sivu 142</ref> Itä- ja Kaakkois-Aasiassa käytettiin käsikirveen sijasta nyrkki-iskuria, joka sopi murskaamiseen. Nyrkki-iskuri levisi myös Pohjois-Saksaan ja Itä-Eurooppaan.▼
==
Varhaiset pystyihmiset elivät [[Turkanajärvi|Turkanajärven]] ja [[Olduvain rotko]]n tienoilla. Abbevillestä Ranskasta löydettiin käsikirveitä ja muita työkaluja vuonna 1836. Louis-Laurent-Marie Gabriel de Mortillet (1821–1898) nimesi ne tuottaneen kulttuurin [[Abbevillen kulttuuri]]ksi. Samanlaisia työkaluja on löytynyt Olduvain rotkosta Tansaniasta yhdessä pystyihmisen luiden kanssa.
==Kulttuurit==
▲Ajan myötä
==Katso myös==
*[[Ihmisen evoluutio]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Valste, Juha | Nimeke=[[Ihmislajin synty]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-222-332-6}}
===Viitteet===
{{viitteet}}
|