Ero sivun ”Taloudellinen sodankäynti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
lisäystä, jäsent, viitt |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:OldcarsinHavana.jpg|thumb|300px|Yhdysvaltain ylläpitämän kauppasaarron seurauksena Kuuban autokanta on yksi maailman vanhimmista.]]
'''Taloudellinen sodankäynti''' on [[Sodankäynti|sodankäynnin]] muoto, jossa vastustajaa pyritään heikentämään, jopa voittamaan taloudellisin keinoin.<ref name="SaGW"/> Koska termi taloudellinen sodankäynti kuulostaa aggressiiviselta politiikan ja diplomatian kielessä, yleensä sen sijalla käytetään neutraalimpia ja taloudellisen sodankäynnin toimiin viittaavia termejä, kuten esimerkiksi talouspakotteet.<ref name="NAYLOR1-2">{{kirjaviite|Tekijä=R.T. Naylor|Nimeke=Economic Warfare: Sanctions, Embargo Busting, and Their Human Cost|Vuosi=1999|Sivu=1-2|Julkaisija=UPNE|Tunniste=ISBN 1555534996}}</ref>
==Taloudellisen sodankäynnin keinoja==
Taloudellinen sodankäynti voi olla [[Taktiikka|taktinen]] tai [[strategia|strateginen]] keino vahingon aiheuttamiseksi vastustajan sodankäynnille tai taloudelle. Apuna voivat olla muut sodankäynnin keinot, kuten esimerkiksi [[Kemiallinen sodankäynti|kemiallinen]] ja [[Biologinen ase|biologinen sodankäynti]]. Yksinkertaisimmillaan on kyse suorasta toiminnasta, kuten esimerkiksi lähiseudun viljapeltojen polttamisesta tai vesivarantojen myrkyttämisestä, jotta alueella oleskelevan vastustajan huolto vaikeutuisi. Suurimittainen vastustajan viljapeltojen tuhoaminen pommikoneista pudotettavalla kasvimyrkyllä on jo strategista sodankäyntiä.<ref name="SaGW">Sandler et al. s. 251-252</ref>
Rivi 8 ⟶ 10:
Talous on keskeinen osa [[Totaalinen sodankäynti|totaalista sodankäyntiä]] ja vastustajan talouteen vaikuttava sodankäynti suuntautuu helpommin [[kotirintama]]an, kuin varsinaisella taistelualueella oleviin joukkoihin. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana liittoutuneiden ylläpitämä merisaarto vaikutti Saksan talouteen ratkaisevasti. Maa alkoi kärsiä tarvikepulasta ja lopulta nälänhädästä. Viimeisen sotavuoden aikana Saksan kotirintamalla puhkesi useita levottomuuksia ja kapinoita, jotka lopulta pakottivat maan rauhaan. Sodankäyntiin rintamalla saarrolla ei ollut suurta vaikutusta, sillä ensimmäistä kertaa vuosiin Saksa eteni saavuttaen voittoja taistelukentillä.<ref name="SaGW"/>
==Vastatoimet==
Saartojen ja pakotteiden kohteena olevat valtiot käyttävät vastatoimina mm. varjo- ja kulissiyrityksiä, joiden kautta kanavoidaan pakotteita kiertävää kauppaa ja rahaa. Maksuja suoritetaan salattujen pankkitilien välillä. Pakotteita kiertävät kauppaa tekevät valtiot ja yritykset saattavat turvautua tekaistuihin dokumentteihin peitelläkseen viennin ja tuonnin todellista luonnetta. Edelleen salakuljetuksen harhautuskeinoina voivat myös olla kauppatavaran kierrättäminen paikasta toiseen ennen sen saapumista lopulliseen määränpäähänsä, jolloin saarron alaista lastia on vaikeampi seurata ja jäljittää.<ref name="NAYLOR1-2"/>
==Kuuban kauppasaarto==
Yksi tunnetuista käynnissä olevista tapauksista on [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ylläpitämä [[Kuuban kauppasaarto]], joka on ollut voimassa vuodesta 1962. Kauppasaarto on laaja ja vaikuttaa kaikkiin [[Kuuba]]n ja Yhdysvaltain kanssa käyvien yritysten ja valtioiden kauppaan. Saartoa on yritetty purkaa [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:ssa]] useita kertoja, mutta hankkeet ovat kaatuneet Yhdysvaltain ja joidenkin sen liittolaisten vastustukseen. 2013 188 YK:n jäsenmaata äänesti lakkauttamisen puolesta kun vain Yhdysvallat ja Israel äänestivät saarron ylläpitämisen puolesta. Viimein vuoden 2014 lopulla presidentti [[Barack Obama]] ilmoitti Yhdysvaltojen aloittavan toimet saarron purkamiseksi.<ref>[http://yle.fi/uutiset/valtaosa_ykn_jasenmaista_vaatii_kuuban_kauppasaarron_lopettamista/6907344 Valtaosa YK:n jäsenmaista vaatii Kuuban kauppasaarron lopettamista] Yle. Viitattu 22.1.2015.</ref><ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1418790686864 Obama ja Castro tekivät historiaa: Kuuban ja USA:n 50-vuotinen vihanpito haudataan] Helsingin Sanomat. Viitattu 22.1.2015.</ref>
| |||