Ero sivun ”Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p mallineen "Malline:Tämä sivu on mukana Viikon kilpailussa 2013-34" poistaminen
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
{{tämä artikkeli|käsittelee kulttuuria. PPN voi tarkoittaa myös [[Parametrisoitu Newtonin jälkeinen formalismi|Parametrisoitua Newtonin jälkeistä formalismia]].}}
 
'''Lähi-idän [[esikeraaminen]] [[neoliittinen]] kausi''' ({{k-en|PPN}}) oli se kausi, jolloin maanviljely otti ensi askeleitaan Lähi-idässä. Tällä kaudella noin 10000-750010000–7500 eaa. ei käytetty saviastioita eli keramiikkaa. Kausi oli kivikautta. Kulttuuri vallitsi lähinnä [[Levantti|Levantissa]] ja [[Syyria]]n ja Kaakkois-[[Turkki|Turkin]] rajalla <ref name="context1">[http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=9 radiocorbon CONTEXT database] Period 2b - PPNA.</ref>. Lähi-itään tuotiin kaudella terätyökalujen tekoon sopivaa [[obsidiaani]]a [[Turkki|Turkista]] ja [[Kurdistan]]ista.
 
Silloin maanviljely alkoi villiviljan keräilystä, ja kylät kasvoivat aikaisempaa suuremmiksi.<ref>http://www.near-east.historians.co.uk/html/ppna.html KUOLLUT LINKKI</ref> Talot olivat kauden alussa puoliksi maanalaisia pyöreitä savimajoja, mutta ajan myötä ilmestyi neliömäisiä, monihuoneisia taloja. Uudet neliömäiset talot saattoivat olla lattialtaan silattu kalkkikivilaastilla. [[Esihistoriallinen Jeriko|Jeriko]] oli esikeraaminen neoliittinen asutuskeskus, jota on pidetty maailman vanhimpana kaupunkinakin, vaikka sen ala oli pieni.
 
Mikroliittien käyttö harvinaistui kaudella, tilalle tulivat kiillotetusta kivestä tehdyt terätyökalut. Maanviljelyyn liittyvinä pidetty äitijumalatar ja karjan kuvaaminen arkkitehtuurissa ilmestyivät [[Jerf El Ahmar]]iin ja [[Tell Mureybat|Mureybatiin]] Syyriaan noin 9000-85009000–8500 eaa. Monumenttirakennuksia ilmestyi, mm Jerikon muurit, [[Göbekli Tepe]]n ja [[Nevali Cori]]n kaiverretut kivilaatat<ref name="fifa"/>. Kausi päättyi viimeistään 7000 eaa keramiikan levitessä laajalle<ref>Bellwood, s. 55.</ref>.
 
== Esikeraaminen neoliittinen A-kausi PPNA==
Rivi 12:
{{Pääartikkeli|[[Lähi-idän protoneoliittinen kausi]]}}
 
Protoneoliittinen eli PPNA-kausi oli noin 9500-85009500–8500 eaa. Ehkä kauden lopulla syntyi maanviljely vuosien 9000-85009000–8500 eaa välillä<ref name="fifa">Peter Bellwood: First Farmers. 2005. s. 54.</ref>. Jotkut kauden keskuksista olivat jopa 3 ha kokoisia<ref name="fifa"/>.
 
== Varsinainen esikeraaminen neoliittinen kausi ==
 
Varsinainen esikeraaminen neoliittinen kausi kattaa Lähi-idässä jaksot PPNB 8500-70008500–7000 eaa<ref name="fifa"/> ja PPNC. PPNB-kautta luonnehtii neiliömäisiin taloihin siirtyminen, suuret asutuskesukset ja manaviljelyn leviäminen laajelle Hedelmällisen Puolikuun alueelle. Maanviljelyä oli varmasti PPNB-kauden alussa<ref name="fifa"/>.
 
Kauden loppuun mennessä Lähi-itään oli syntynyt jopa noin 10 ha suuruisia tuhansien asukkaiden kyliä, mm Hureyra, Ain, Ghazal, Jeriko, Beisamoun ja Basta. Nämä keskusket olivat miltei kaupunkeja. Läheskään kaikki tuon ajan kylät eivät olleet niin suuria, monien ala oli alle 1 ha. Ihmiset asuivat paikoillaan viljellen maata ja pitäen kotieläimiä. Kaudelle viljeltiin ohraa, yksijyvä- ja ammervehnää sekä kauden lopussa myös spelttivehnää, pellavaa ja leipävehnääkin. Kotieläiminä oli lampaita, vuohia ja sikoje ja myöhemmin kaudelle ehkä nautojakin. Metsästys oli yhä tärkeä ravinnon lähde. Mutta esimerkiksi [[Siinai]]lla ja [[Jordania]]n aavikon asutuksissa ei viljelty maata. Talot olivat yleensä pyöreitä, mutta esim Beidhassa näkyy pyrkimys kohtu mutkikkaita, neliömäisiä taloja. Vanhoissa kerrostumissa on puoliksi maanalaisia pyöreitä majoja, muttat myöhemmissä neliömäisä tai monikulmiomaisia taloja mitoiltaan 5-7x6-95–7x6–9 metriä. Neliötalot oli teyhty paikan mukaan kivistä, mudasta tai mutatiilistä. Joissain tiilissä oli käsien painumia, jotka helpotttivat tuille muuraamista. Jotkut tiilet oli tehty suorakaidemuoteilla. Lattiat saattoivat olla mutaa tai killotettua [[kalkkikivi]]laastia.
 
Bastan taloissa oli kapeita kanavia talojen lattioiden alla, niin kuin Cayonussa ja Jarmossakin. Cayonussa oli pienistä kivistä tehtyjä mosaiikkilattioita. Neliötaloja on löydetty tämän jakson myöhemmältä ajalta mm. Haburin varrelta sijaitsevasta [[Bouqras]]ista ja [[Tell Maghzalieyeh]]istä. Bouqrasin talot olivat mitoiltaan noin 5x7 m ja keksimäärinkeskimäärin 9-huoneisia. Tell Maghazalieyeh oli linnoitusmuurin ympäröimä. Tosin tältä ajalta ei ole säilynyt kuin vähän todisteita sodista.<ref name="mesoatlas">Michael Roaf: Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East. ISBN 0-8160-2218-6, An Equinox Book, Oxford 1990. Alaluku The Aceramic Neolithic period, s. 33.</ref>.
 
=== Esikeraaminen neoliittinen B-kausi PPNB ===
<!-- Lähde lähinnä en wiki-->
 
Esikeraaminen neoliittinen B eli PPNB alkoi Lähi-idässä 8800 kalenterivuotta eaa., ja ahtaiden kriteerien mukaan päättyi 7100 kalenterivuotta eaa. Joillain alueilla oli PPNC 7100-63007100–6300 kalenterivuotta eaa., mutta silloin oli muualla jo keramiikkaa.<ref>http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=4</ref> Joidenkin mukaan oli 9600–8000 eaa. Kaudella oli ensi kertaa laajalti neliöpohjakaavaisia taloja, ja Turkin [[Cayonu]]un ilmestyi ensimmäinen keramiikka, joka ei vielä tällä kaudella levinnyt laajalle. PPNB:llä asutuskeskukset kasvoivat suureksi, Natufin myöhäisajasta myöhäiselle PPNB:lle tultaessa jopa 50-kertaisiksi<ref>Bellwood, s. 61.</ref>.
 
PPNB:n alkuperä on epäselvä, mutta sen uskotaan olevan nykyisessä Pohjois-[[Levantti|Levantissa]], nimenomaan Pohjois-[[Syyria]]ssa ja Kaakkois-[[Turkki|Turkissa]], joista kulttuuri levisi etelään ja länteen Anatoliaan. Tämä on päätelty radiohiiliajoituksista ja joidenkin kasvien ja [[einkorn]]-vehnän, [[kikherne]]en, lampaan ja vuohen kesytyksestä. Kaikki nämä elivät villinä Etelä-Turkin tai Pohjois-Levantin tienoilla. Silti joidenkin tutkijoiden mukaan PPNB:n ydinalue olisi ollut etelämpänä Levantissa.{{lähde}} Kausi tunnetaan erityisesti savipatsasistaan, jotka esittävät useimmiten naisia, ei eläimiä niin kuin Natufin aikana. [[Ain Ghazal]]ista on löydetty sekä suuria taitavammin tehtyjä, että pienempiä yksinkertaisesti tehtyjä patsaita. Monesti kuolleen pää poistettiin, erityisesti Levantissa hautauksen liittyen. Kalloa pidettiin esimerkiksi talon lattialla tai maakuopassa. Joukkohaudat ilmestyivät esim. [[Cayonu]]ssa. Maanviljely levisi nopeasti tällä kaudella, ja loi suuremman kauppaverkon. Obsidiaania Anatoliasta, simpukoita Punaiselta mereltä. Kauppa vaikkintui tällä kaudella.<ref>http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref> Mutta kulttuurit olivat paikallisia. Jerikon nuolenkärjet olivat tyypillisiä Keski- ja Etelä-Lavantille ja Siinaille.
Rivi 35:
PPNA:lla ja varhaisella PPNB:llä maanviljelyasutus levisi Laventista Syyrian seuduilla. Keskisellä ja myöhäisellä PPNB:llä Kaakkois-Turkkiin Cayonun ja Caferhöykin seudulle. PPNB:hen liittyvät Turkin Hacilar, Catal Hoyk, Askli Hoyk jne..<ref name="fifa45">Peter Bellwood: First Farmers. 2005, ISBN 978-0-631-20566-1. s. 45, Figure 3.1</ref>.
 
[[Jeriko]]sta, Ain Ghazalista ja Nevali Corista on löydetty varhaisia temppeleitä. Uskotaan talojen rakenteiden muutosten versinkin suurimmilla paikoilla kertovat yhteiskuntarakenteen muutoksesta. Kaudelta on löydetty linnoitteita suurista ja pienistä asutuskeskuksista Tell Magzaliyahistä Pohjois-[[Irak]]ista. Kylät kasvoivat jopa 16 hehtaarin kokoisiksi.{{lähde}} Kotieläimiä alettiin pitää. Hautauksissa poistettuihin kalloihin tehtiin savesta muovattu maski ja simpukankuorisilmät. Joidenkin mielestä jako PPNA:n ja PPNB:hen on dramatisointia, esikeraaminen neoliittinen tulisi käsitellä yhtenäisenä yksikkönä.{{lähde}} Noin 8000 eaa., ehkä kalenterivuotta, PPNB levisi Iraniin Zagrosvuorille paikkoihin Ganj Dareh, Tepe Guran ja Ali Kosh.Anatolian merkitys alkoi kasvaa näihin aikoihin, [[Cayonu]] ja [[Catal Hoyuk]] perustettiin. Joidenkin mukaan väestö olisi ollut 16 kertaa suurempi kuin Natufin ajalla, suurimpien yli 10 hehtaarin kylien koko yli 1000-20001000–2000 asukasta. Näissä kylissä oli keskuspaikka uskonnollisia ruiittejä varten.<ref>http://www.near-east.historians.co.uk/html/ppnb___ppnc.html KUOLLUT LINKKI</ref>
 
Tällä kaudella on merkkejä kotieläinten kesyttämisestä, esimerkiksi sika lienee kesytetty [[Cayonu]]ssa. Lammas ja vuohi kesytettiin aivan kauden alussa. <ref>[http://www.anth.uconn.edu/faculty/munro/assets/articles/Bar-Yosef1998%5B2%5D.pdf The Natufian Culture in the Levant, Threshold to the Origins of Agriculture] Evolutionary Anthropology</ref> Lammas ilmestyi kotieläimeksi luultavasti myöhäisellä keskisellä PPNB:llä, ja nautakin saatettiin joistain merkeistä päätellen olla kesytetty.{{lähde}}
Rivi 41:
Myöhäisellä PPNB-kaudella monet kylät, muun muassa Jeriko ja [[Tell Halula]] kasvoivat suuriksi megakeskuksiksi, joiden veroisia ei sen jälkeen nähty pitkään aikaan.<ref>http://www.arts.usyd.edu.au/foundations/neaf/Activities/mottram2005.html KUOLLUT LINKKI</ref> Noin 7700 kalenterivuotta eaa. ilmestyi niin sanottuja solumaisia taloja.<ref name="canew"/>
 
Hieman ennen PPNB-kauden loppua monet asuinpaikat hylättiin.<ref>http://www.near-east.historians.co.uk/html/ppnb___ppnc.html KUOLLUT LINKKI</ref> PPNB jaetaan kolmeen osaan, varhainen 7500-72007500–7200 eaa. radiohiilivuotta, keskimmäinen 7200-65007200–6500 eaa. ja myöhäinen n. 6500-60006500–6000 eaa. [[Radiohiiliajoitus|Radiohiilivuodet]] ovat eri asia kuin kalenterivuodet.
 
*keskimmäinen PPNB (MPPNB) 7,250-6250–6,500 BCE
*myöhäinen PPNB (LPPNB) 6,500-6500–6,000 BCE
*PPN C (PPNC) 6,000-5000–5,500 BCE <ref>http://proteus.brown.edu/architecturebodyperformance/326</ref>
 
=== Esikeraaminen neoliittinen C-kausi===
Rivi 111:
 
== Kirjallisuutta ==
* O. Bar-Yosef, The PPNA in the Levant – an overview. Paléorient 15/1, 1989, 57-6357–63.
* J. Cauvin, Naissance des divinités, Naissance de l’agriculture. La révolution des symboles au Néolithique (CNRS 1994). Translation (T. Watkins) The birth of the gods and the origins of agriculture (Cambridge 2000).