Ero sivun ”Haibutsu kishaku” versioiden välillä

Väkivalta merkitsi muutaman vuosisadan ajan hautuneen buddhalaisiin kohdistuneen katkeruuden vapautumista ilmoille. Buddhalaiset temppelit olivat tiiviissä liitossa [[Tokugawa]]-hallinnon kanssa [[danka-järjestelmä]]n kautta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hp.com/hpinfo/newsroom/press_kits/2006/kyoto/bg_foundation.pdf|Nimeke=Releasing the Spirit of Kyoto: Historical Background|Luettu=5. kesäkuuta 2010}}</ref> Uskonto oli hyötynyt järjestelmästä valtavasti. Vaikka shōgunaatti noudatti virallisesti [[uuskungfutselaisuus|uuskungfutselaista]] filosofiaa, buddhalaisuudesta oli tullut keskeinen osa valtion hallintoa Tokugawojen kristinuskon vastaisen politiikan vuoksi. Kristinuskon leviämisen estämiseksi Tokugawat olivat ottaneet käyttöön danka-järjestelmän, jossa perheitä vaadittiin rekisteröitymään buddhalaiseen temppeliin<ref name="review">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.let.leidenuniv.nl/history/itinerario/bookreviews-16.html|Nimeke=Review of Nam-Lin Hur, Death and Social Order in Tokugawa Japan: Buddhism, Anti-Christianity, and the Danka System|Luettu=5. kesäkuuta 2010}}</ref>, minkä ansiosta heitä ei voitu pitää kristittyinä. Ilman tällaista vakuutta normaali elämä Tokugawa-ajan Japanissa oli mahdotonta<ref name="review"/>. Järjestelmän luonteen vuoksi temppelit voivat kiristää ja usein kiristivätkin jäseniään<ref name="hur">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fas.harvard.edu/~asiactr/publications/pdfs/Hur%20intro.pdf|Tekijä=Nam-Lin Hur|Nimeke=The Rise of Funerary Buddhism in Tokugawa Japan|Luettu=5. kesäkuuta 2010}}</ref>.

 

 

Väkivaltaan liittyi myös selkeitä poliittisia ja taloudellisia motivaatioita. Daimiokuntien hallinnot halusivat kohentaa talouttaan buddhalaisten temppelien kustannuksella, ja shinbutsu bunri tarjosi tekosyyn buddhalaisten maiden takavarikoimiselle.<ref name="EOS.HK"/>