Ero sivun ”Kansojen taulu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:T and O map Guntherus Ziner 1472.jpg|thumb|[[Guntherus Ziner]]in pelkistetty maailmankartta vuodelta 1472 ([[T/O-kartta]], itä ylhäällä), joka esittää tuolloin tunnettua maailmaa ja sitä, miten kristillisessä [[ikonografia]]ssa oletettiin maailman jaetun Seemin, Haamin ja Jaafetin jälkeläisten kesken. Ylimpänä (idässä) Aasia, Seemin jälkeläiset; alaoikealla (lounaassa) Afrikka, Haamin jälkeläiset; alavasemmalla (luoteessa) Eurooppa, Jaafetin jälkeläiset.]]
[[Tiedosto:Noahsworld map.jpg|thumb|Kansojen taulun tulkintaan perustuva maailmankartta vuodelta 1854]]
'''Kansojen taulu''', myös '''Kansaintaulu'''<ref name=RaamKultt>{{kirjaviite | Tekijä = Svend Holm-Nielsen, Bent Noack, Sven Tito Achen | Nimeke = Raamattu ja sen kulttuurihistoria, 1. osa (Vanha testamentti, Maailman luominen ja vaellusaika) | Suomentaja = Markku Sinnemäki, Aarre Lauha, Aimo T. Nikolainen, Antero Sinisalo | Sivu = 118-119 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1970 | tunniste = ISBN 951-1-03199-6}}</ref> tai '''kansojen luettelo''', <ref name=Palva>{{kirjaviite | Tekijä = Heikki Palva | Nimeke = Raamatun tietosanasto | Sivu = 495 | Luku = Kansojen luettelo | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1995 | Tunniste = ISBN 951-0-20131-6}}</ref> on [[Raamattu|Raamatun]] [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|ensimmäisen Mooseksen kirjan]] 10. luvussa oleva luettelo [[Nooa]]n jälkeläisistä ja siitä, minkä kansojen olettiin polveutuvan kenestäkin Nooan pojista.<ref name="1Moos10">{{raamatunpaikka|1. Moos. 10:1-32}}</ref> Luettelo esiintyy hieman lyhennettynä myös [[Ensimmäinen aikakirja|Ensimmäisen aika­kirjan]] alussa.<ref name="1Aik">{{raamatunpaikka|1. Aik. 1:1-27}}</ref>
 
== Historiallisuus ja kattavuus ==
 
Raamatun kansojentaulu on sikäli ainoa­laatuinen [[Vanha aika|vanhan ajan]] kirjalli­suudessa, että missään muualla ei tuohon aikaan ollut yritetty­kään laatia vastaavaa yhteen­vetoa koko maailman kansojen alku­perästä.<ref name=Palva /><ref name=Unger>{{kirjaviite | Tekijä = Merril F. Unger | Nimeke = Raamatun lukijan käsikirja | Sivu = 39-43 | Julkaisija = | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 951-605-971-6}}</ref> Taulun katsotaan kuvastavan muinaisten [[Israelin kuningaskunta|israelilaisten]] ja [[juutalaisuus|juutalaisten]] maan­tieteellistä tietämystä vuoden 600 eaa. aikoihin<ref name=RaamKultt />, vähän ennen [[Babylonin vankeus|Babylonin vankeutta]]. Heidän tuntemansa osa maailmasta ulottui tuolloin pohjoisessa [[Mustameri|Mustaan­mereen]] ja [[Kaspianmeri|Kaspian­mereen]], etelässä [[Arabia]]n niemimaan eteläosiin ja [[Etiopia]]an, idässä [[Elam]]iin nykyisessä [[Iran]]issa ja lännessä ainakin [[Joonia]]an tai [[Antiikin Kreikka|Kreikkaan]] saakka.
 
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan¨mukaan Nooa oli koko nykyisen ihmiskunnan esi-isänä erityisen merkittävä, koska hänen aikanaan kaikki ihmiset koko maailmassa hukkuivat [[vedenpaisumus|veden­paisumuksessa]] lukuun ottamatta niitä kahdeksaa, jotka selvisivät hengissä [[Nooan arkki|Nooan arkissa]]. Nämä olivat Nooa itse, hänen vaimonsa, hänen kolme poikaansa [[Seem]], [[Haam]] ja [[Jaafet]] ja näiden vaimot,<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 7:1-34}}</ref> joista Raamatun mukaan polveutuvat kaikki myöhemmin eläneet ihmiset koko maailmassa.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 10:22}}</ref> Luettelon laatijan käsityksen mukaan ihmiskunnan ykseys on luonteeltaan enemmänkin [[teologia|teologista]] kuin [[biologia|biologista]] laatua, sillä kaikki kansat ovat [[Jumala]]n pelastaman Nooan jälkeläisiä, joskin [[valittu kansa|valitulla kansalla]] on näiden joukossa erikois­asema.<ref name=Palva />
 
Luettelo ei tietenkään vastaa nykyisen tieteellisen [[etnologia]]n käsityksiä, mutta perustuu silti epäilemättä päätelmiin, joita on sen kirjoittamisen aikaisen tietämyksen valossa pidettävä järkevinä.<ref name=RaamKultt /> Yleensä on maan­tieteellisesti lähimpänä toisiaan asuvat kansat katsottu toistensa lähimmiksi sukulaisiksi<ref name=Palva />, mutta tästä on eräitä poikkeuksia, joihin on selvästi tunnis­tetta­vissa olevat historialliset syyt. Niinpä [[kanaanilaiset]] ja [[foinikialaiset]] on lueteltu [[haamilaiset|haamilaisiin]] eikä [[seemiläiset|seemiläisiin]] kuuluviksi ilmeisesti siitä syystä, että nämä kansat ovat vanhoina aikoina olleet vahvasti [[Muinainen Egypti|Egyptin]] vaikutus­vallan alaisina, ajoittain Egyptin hallinnassakin.<ref name=Palva /><ref name=RaamKultt /> Samoin [[Elam]] luetaan tässä seemiläisiin, vaikka [[elamin kieli]] ei ole [[seemiläiset kielet|seemiläinen]], mutta Elamilla oli kiinteät kulttuuriset siteet [[Mesopotamia]]an.
 
Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan Raamatussa kerrotun kaltaista maailman­laajuista [[vedenpaisumus]]ta ei ole tapahtunut. Vielä [[Uusi aika|uuden ajan]] alussa sitä kuitenkin yleisesti pidettiin totena, ja kansojen taulun pohjalta esitettiin monia teorioita sellaisten­kin kansojen alku­perästä, joita siinä ei suora­naisesti mainita. Jossakin määrin se vastaa nykyistäkin käsitystä [[kielisukulaisuus|kielten suku­lai­suudesta]], ja siitä ovat saaneet alkunsa nykyisinkin käytössä olevat termit [[seemiläiset kielet|seemiläiset]] ja [[haamilaiset kielet]].
Rivi 34:
Raamatun mukaan Jaafetin pojat ja pojan­pojat olivat:<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 10:1-5}}</ref>
* '''[[Gomer]]''' (''Goomer''), Jaafetin poika. Yleensä häntä on pidetty [[assyria]]laisissa lähteissä mainittujen [[kimmeriläiset|kimmeriläisten]] kantaisänä.<ref name=alaviite>Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa {{raamatunpaikka|1. Moos. 10}}:n kohdalle merkityt alaviitteet</ref> [[Flavius Josephus|Flavius Josephuksen]] mukaan hänestä polveutuivat [[gallialaiset]].<ref name=Josephus>{{kirjaviite | Tekijä = Flavius Josephus | Nimeke = Antiquites of the Jews | Luku = 6, How Every Nation was Demominated from their First Inhabitants | Julkaisija = | Vuosi = 70 | www = http://sacred-texts.com/jud/josephus/ant-1.htm}}</ref>
**[[Askenas]], Gomerin poika. On arveltu, että nimi tässä muodossa on virheellinen ja on alkujaan kuulunut ''Askuz'', mutta [[heprealaiset aakkoset|heprealainen]] kirjain ''nun'' olisi virheelliseesti tulkittu ''waw''iksi. ''Ashkuz'' ja ''Izhkuz'' olivat assyrialaisten [[skyytit|skyyteistä]] käyttämiä nimiä. Keskiaikaisessa [[heprea]]ssa [[Saksa]]sta käytettiin nimeä ''Ashkenaz'', josta johtuu myös Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisista käytetty nimitys [[aškenasijuutalaiset]].
**[[Rifat]] (''Riifat''), Gomerin poika, 1. aikakirjassa Difat (''Diifat''). Josephus samasti Rifatin myöhäisantiikin [[paflagonia]]laisiin<ref name=Josephus />, mutta useimmiten nimen on tulkittu viittaavan [[Rifean vuoret|Rifean vuoriin]] tai [[Ural]]iin.<ref name=Palva />
**[[Togarma]] (''Toogarma''), Gomerin poika. Nimi viittaa mahdollisesti [[Tegarama]]an, joka sijaitsi [[Karkemis|Karkemiin]] ja [[Harran]]in välissä.<ref name=Palva /> [[Armenia]]laiset ja [[georgia]]laiset ovat perinteisesti pitäneet itseään Togarman jälkeläisinä, mutta myös [[turkkilaiset kansat|turkkilaisten kansojen]] on toisinaan uskottu polveutuneen hänestä.
Rivi 94:
Raamatun mukaan Seem oli Aramin, Assurin ja Arpaksadin isä, josta polveutuivat muun muassa [[arabit]], [[aramealaiset]], [[assyria]]laiset, [[babylonia]]laiset, [[kaldea]]laiset, [[sabalaiset]] ja [[heprealaiset]]. Kaikki nämä kansat puhuivat toisilleen [[kielisukulaisuus|lähi­sukuisia kieliä]], joita nykyäänkin nimitetään [[seemiläiset kielet|seemiläisiksi kieliksi]].
 
Seemiläisiä kieliä puhuivat kuitenkin myös [[kanaanilaiset]]<ref>Anhava, s. 114</ref>, vaikka heidät Raamatussa onkin luettu Haamin jälkeläisten joukkoon. Toisaalta Raamatussa on lueteltu Seemin jälkeläisiin myös [[lyydia]]laiset ja [[elamilaiset]], jotka eivät puhuneet seemiläisiä kieliä. Raamatussa ei tosin väitetäkään, että kaikki Seemin jälkeläiset olisivat puhuneet toisilleen lähi­sukuisia kieliä; sen sijaan siellä kerrotaan kansojen kielten sekaantuneen toisiinsa [[Baabelin torni]]n rakentamisen aikana.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 11:1-9}}</ref>
 
Raamatun mukaan Seemin poikia ja pojanpoikia olivat:
Rivi 257:
|Julkaisija = | Vuosi = 1554 | kieli = latina | www = http://libris.kb.se/bib/9553453}}</ref> Hänen teoriansa Ruotsin muinais­historiasta hyväksyttiin Ruotsissa aikoinaan yleisesti, ja se on vaikuttanut Ruotsin kuninkaiden järjestys­numeroihinkin.
 
Vielä pidemmälle meni 1600-luvun lopulla [[Olof Rudbeck (vanhempi)|Olof Rudbeckus vanhempi]] teoksessaan ''Atlantica''. Hän samasti Ruotsin [[Platon]]in mainitsemaan [[Atlantis|Atlantikseen]] ja väitti sitä sivistyksen kehdoksi ja monien kansojen alku­kodiksi, jossa Jaafetin jälkeläiset olisivat muinaisina aikoinanaikoinaan asuneet ja josta muut Euroopan ja vieläpä muutamat Pohjois-Afrikan­kin kansat olisivat lähtöisin.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Salme Vehvilä, Matti J. Castren | Nimeke = Suomen historia lukioluokkia varten | Sivu = 102 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-0-00593-2}}</ref>
 
== Lähteet ==