Ero sivun ”Uusi antiikin historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
| nimi-suomi = Uusi antiikin historia
| kuva = Castren uusi antiikin historia.jpg
| kuvateksti = KansikuvassaTeoksen kansikuvassa on keisari [[Hadrianus|Hadrianuksen]] [[sestertius]] vuodelta 136 eaa.
| kirjailija = [[Paavo Castrén]]
| kuvittaja-alkuperäinen = Ria Berg, Maija Holappa, Tiina Tuukkanen
Rivi 17:
| seuraava =
}}
'''''Uusi antiikin historia''''' on [[Paavo Castrén]]in kirjoittama [[Antiikki|antiikin]] aikakautta]] käsittelevä tietokirja vuodelta 2011.<ref name=cas>{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo | Nimeke=Uusi antiikin historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Sivu= 11–18 | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21594-3}}</ref> Kirjoittaja on alan asiantuntija, klassisen [[filologia]]n emeritusprofessori ja keskeinen [[Pompeji]]n tuntija.<ref>[http://www.helsinki.fi/hum/kla/castren/ Henkilöesittely]. Helsingin yliopisto. Klassisen filologian laitos. Tallennettu 24.12.2013.</ref> Kyseessä on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kreikkalais-roomalaisen antiikin historian kokonaisesitys.<ref name=nis>Antti Nisula: [http://web.archive.org/web/20120316230915/http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/paavo-castrn-uusi-antiikin-historia/723960 Suuntaa etsimässä]. Savon Sanomat 15.12.2011 (Internet Archive)</ref> Castrénin vuonna 2000 [[Leena Pietilä-Castrén]]in kanssa julkaisema ''Antiikin käsikirja'' on hakuteos,<ref>[http://yliopistolehti.helsinki.fi/2001_02/kulttuuri.html Yliopisto-lehti 2001.] Alasivu ''Antiikki A–Ö''.</ref> kun taas ''Uusi antiikin historia'' on proosamuotoinen.
 
Teos esittelee antiikin yhteiskunnat monipuolisesti. Teoksen rakenteessa on otettu huomioon, että [[Antiikin Kreikka|Kreikka]] ja [[Rooman valtakunta|Rooma]] olivat samanaikaisesti kehittyviä ja toisiinsa vaikuttavia kulttuureja. Niinpä ne esitetään limittäin, mutta kumpikin omina lukuinaan: Italian rautakaudesta (1000–725 eaa.) siirrytään Kreikan geometriseen aikaan (900–725 eaa.) ja edelleen Rooman varhaishistoriaan (753–730 eaa.). Castrén perustelee teoksen nimessä olevaa ''uusi''-sanaa kolmella seikalla: Sese on ensimmäinen suomenkielinen alan teos, siinä on poliittis-taloudellisen historian lisäksi kuvattu kunkin ajan ajatusmaailmaa ja asiat on esitetty [[Kronologia|kronologisesti]] oikeassa yhteydessään erottamatta toisistaan [[Etruskit|etruskikulttuuria]], kreikkalaisuutta ja roomalaisuutta.<ref name=cas />
 
Kriitikot ovat arvioineet, että Castrénin kirja on hyvää historian [[Tieteen yleistajuistaminen|popularisointia]] tieteellisyyden siitä kärsimättä. Kansanomaista otetta kuvaa esimerkiksi se, että teos esittelee monia antiikin tapoja ja sanontoja, jotka ovat edelleenkin käytössä.<ref name=nis /> Useista teemoista on erillisiä tietolaatikoita, esimerkiksi Rooman jumalista (s.&nbsp;105–108), [[Etruskin kieli|etruskin kielestä]] (s.&nbsp;125–126), [[Agora (Ateena)|Ateenan agorasta]] (s.&nbsp;174), [[Kahdentoista taulun lait|Kahdentoista taulun laeista]] (s.&nbsp;214–216) ja suomalaisten [[papyrus]]-tutkimuksesta (s.&nbsp;248–249).