Ero sivun ”Jäkälät” versioiden välillä

18 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
→‎Rakenne: Syanobakteerit eivät sisällä viherhiukkasia.
p (Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not featured)
(→‎Rakenne: Syanobakteerit eivät sisällä viherhiukkasia.)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Jäkälillä on erilaistumaton [[sekovarsi]], joka koostuu sieniosakkaasta ja yhteyttävästä levä- tai syanobakteeriosakkaasta. Joskus sekovarren muodostavat kaikki kolme osakasta. Kasvutapansa perusteella jäkälät jaetaan rupi-, lehti- ja pensasjäkäliin. Rupijäkälät kiinnittyvät kasvualustaansa todella tiukasti, ja ne kasvavat yleensä puiden tai kivien pinnalla, joskus jopa kasvien tai kivien sisällä. Rupijäkälät ovat yleisin jäkälätyyppi, niiden sekovarren rakenne voi olla hyvin vaihteleva. Lehtijäkälät ovat [[Lehti (kasvitiede)|lehtimäisiä]], ja niiden sekovarsi on usein jakautunut liuskoiksi. Pensasjäkälien liuskat ja haarat ovat puolestaan litteitä tai liereitä. Ne kasvavat joko riippuvasti, kuten [[tummalupot]] ja [[naavat]], tai pystyssä, kuten [[hirvenjäkälät]] tai [[tinajäkälät]].<ref>Stenroos et al., s. 17.</ref>
 
Viherlevät ja syanobakteerit sisältävät [[viherhiukkanen|viherhiukkasia]], joiden avulla ne tuottavat sokereita itselleen ja sieniosakkaalle auringonvalosta ja [[hiilidioksidi]]sta. Sieni puolestaan suojelee leviä kuivumiselta ja kuljettaa niille kasvualustastaan hankkimia mineraaleja. Jäkälät ovat siten ''autotrofisia'' eli omavaraisia ja pystyvät kasvamaan ympäristössä, jossa ei ole lainkaan muita orgaanisia aineksia. Tältä osin jäkälät muistuttavat paljon [[kasvi|kasveja]]. Mikäli jäkälä sisältää myös syanobakteereja, saa se bakteereilta typpeä, jota ne pystyvät sitomaan ilmasta.
 
Jäkälien yhteyttävät fotobionttisolut sijaitsevat usein tasaisesti sekovarressa. Useimpien lehti- ja pensasjäkälien sekä monien rupijäkälien sekovarsi on kerrostunut ja muodostunut ylä- ja alapinnan kuorikerroksesta ja niiden välissä olevasta mallosta, jonka yläosassa on fotobionttikerros. Tiivis kuorikerros on muodostunut tiukasti pakkautuneista [[Sienirihma|sienirihmoista]], ja se suojaa fotobionttisoluja kulumiselta, kuivumiselta ja liialliselta [[ultraviolettisäteily]]ltä. Alapinnan kuorikerros puuttuu esimerkiksi [[Siimesjäkälät|siimes-]] ja [[Nahkajäkälät|nahkajäkäliltä]]. Malto on löyhää sienirihmastoa, mutta naavoilla se on on tiukasti yhteenkasvaneiden rihmojen muodostama kuminauhamainen keskusjänne.<ref name="stenroos22">Stenroos et al., s. 22–23.</ref>
7

muokkausta