Versio 24. joulukuuta 2014 kello 20.29 muokkaa Aulis Eskola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 75 595 muokkausta p →‎Päätoimittajat: järj ← Vanhempi muutos		Versio 20. tammikuuta 2015 kello 18.43 muokkaa kumoa Kuriuss (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 8 009 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 5: Ylioppilaslehden paperiversion levikki on nykyään noin 35 000, ja pääosan lukijoista muodostavat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet. Lehti ilmestyy lukukausien aikana kerran kuukaudessa. Lehden 100-vuotishistoria "Ylioppilaslehden vuosisata" julkaistiin helmikuussa 2013 .<ref>http://www.gaudeamus.fi/jukka-kortti-ylioppilaslehden-vuosisata/</ref>. Kirjoittajaksi valittiin keväällä 2006 aatehistorioitsija Jukka Kortti.<ref>http://www.levykauppax.fi/book/kortti_jukka/ylioppilaslehden_vuosisata/#kirja</ref><ref>http://www.kirjavalitys.fi/suoramyynti/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=14463816</ref> Aikaisemmin [[Maunu Harmo]] ja [[Matti Klinge]] ovat julkaisseet historiikin lehdestä. Ylioppilaslehti juhlist satavuotista taivaltaan helmikuussa 2013.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.marmai.fi/uutiset/ensin+tipaton+tammikuu+sitten+hurja+helmikuu++ylioppilaslehti+tayttaa+100+vuotta/a2161369 \| Nimeke = Ensin tipaton tammikuu, sitten hurja helmikuu – Ylioppilaslehti täyttää 100 vuotta\| Tekijä =Irmeli Salo \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = M&M\| Ajankohta = 21.12.2012\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 1.2.2013 \| Kieli = }}</ref> Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 18. tammikuuta 1913.<ref>[http://www.lehtiluukku.fi/readfoc?pub=26567 Vappu Kaarenoja: Mitä ylioppilaslehti edellä] Ylioppilaslehti 1/2013, s. 26.</ref> == Historiaa == === ~~1910-1930~~1910–1930-luku === Vuoden 1905 suurlakon jälkeen ylioppilaat, joista monet olivat itsenäisyysliikkeen aktivisteja, sijoittuivat porvarilliselle puolelle ajauduttuaan ristiriitoihin aiemman liittolaisen työväestön ja sen punakaartien kanssa. Ylioppilaat olivat kansallishenkisiä ja tämä näkyi myös Ylioppilaslehden linjassa. Vuoden 1918 sodan jälkeen heimoaate virisi erityisesti Karjalaisen Osakunnan keskuudessa, kun taas pohjalaisten parissa vallitsi kansallismielinen vapaussotahenki. Sen ajan poliittiset keskustelut heijastuivat Ylioppilaslehden kirjoituksissa, joissa pohdittiin hallitusmuototaistelun merkeissä pitäisikö Suomesta tulla monarkia vai tasavalta. Samoin kansallinen eheytyminen oli keskustelunaiheena, kuten myös heimosodat ja tulevan Suomen kansallisvaltion rajat. Toisaalta jotkut aktiivisesti ylioppilaspolitiikassa mukana olleet heimoaktivistit, kuten Karjalaisessa Osakunnassa vaikuttaneet [[Bobi Sivén]] ja [[Toivo Kaukoranta]], kritisoivat, ettei osa ylioppilaista ollut kiinnostunut kuin juhlimisesta ja tansseista kansakunnan kohtalon sijaan. Kuitenkin näinä vuosina Ylioppilaslehden päätoimittajina oli tulevia suomalaisia kirjailijoita, kuten [[Ilmari Jäämaa]] (1914), [[K. N. Rauhala]] (~~1915-1916~~1915–1916) ja [[Väinö Nyberg]] (~~1916-1917~~1916–1917). Tuleva [[IKL\|Isänmaallisen kansanliikkeen]] puheenjohtaja, kansanedustaja ja ministeri [[Vilho Annala]] toimi päätoimittajana vuosina ~~1917-1919~~1917–1919. Ylioppilaslehden panos kansalliselle kulttuurille oli jo hyvin tärkeä alusta lähtien. Helmikuussa [[1922]] pohjalaiset, karjalaiset ja savolaiset ylioppilaat, jotka olivat kunnostautuneet heimosodissa ja heimoaktivistisessa politiikassa, perustivat kansallismielisen opiskelijajärjestön, [[Akateeminen Karjala-Seura\|Akateemisen Karjala-Seuran]] (AKS), joka 1920-luvun loppuun mennessä hallitsi suvereenisti Helsingin Yliopiston Ylioppilaskuntaa. 1920-luvun alusta alkaen Ylioppilaslehti oli ollut mukana luomassa aitosuomalaista rintamaa, ja kun AKS alkoi korostaa aitosuomalaisuutta 1920-luvun lopulla, korostui AKS:n vaikutus Ylioppilaslehdessä entisestään. Ylioppilaslehti vaati kirjoituksissaan yliopiston täydellistä suomalaistamista ja "kolonialististen ruotsalaisjäänteiden" poistamista. Yliopiston opetus oli pääasiassa ruotsiksi esimerkiksi lakiopinnoissa, vaikka opiskelijoista ruotsinkielisiä oli kolmannes ja enää viidennes vuonna 1930. Ruotsinkielisten vallan suuruus yliopistossa ei ollut suhteessa heidän prosentuaaliseen vähemmistöosuuteensa. Ylioppilaslehti toimi AKS:n lisäksi [[Suomalaisuuden liitto\|Suomalaisuuden liiton]] ja vuonna 1926 perustetun Aitosuomalaisuuden Liiton ilmaisukanavana. Rivi 21: Vaikka Ylioppilaslehti oli porvarillinen ja käytännössä antikommunistinen, se julkaisi helmikuussa 1928 [[Akateeminen Sosialistiseura]] -numeron, joka esitteli sosiaalidemokratiaa ylioppilaille. ASS:ssä oli tuolloin vain 15 aktiivijäsentä, joten oli poikkeuksellista, että se sai käyttöönsä kokonaisen Ylioppilaslehden numeroon. Teemanumero tietenkin myös provosoi SDP:n valtasuuntausta. Kielitaistelu joutui syrjään väliaikaisesti kommunisminvastaisuuden ja Lapuan liikkeen noustua ~~1929-1930~~1929–1930. Ylioppilaslehden sivuillakin käytiin keskustelua laillisuudesta ja sen suhteesta isänmaallisuuteen sekä siitä pitikö kommunisminvastaisuuden mennä aitosuomalaisuuden edelle. Urho Kekkosen johtaman aitosuomalaisen vähemmistön eroaminen AKS:stä 1931 näkyi myös lehden sivuilla. Entinen lehden päätoimittaja Kekkonen ei pitänyt lainkaan siitä, että Lapuan liike ei ollut kiinnostunut aitosuomalaisuudesta ja sen piirissä oli "ruotsalaisherroja".<ref> [https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7970/TMP.objres.1603.html?sequence=1 Urho Kekkonen: "Isänmaallinen Kansanliike" ja suomalaisuus.]</ref> Koko 1930-luvun Ylioppilaslehti oli aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston suomalaistamispyrkimyksissä, jotka heräsivät uudelleen, ja toimi Aitosuomalaisen rintaman pää-äänenkannattajana yliopistomaailmassa. Kekkonen kuvailikin vuonna 1932 lehteä "kansallismielisen ylioppilasaineksen yksimielisesti kannattamaksi".<ref> [https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/11397/TMP.objres.4484.html?sequence=1 Ylioppilaslehti: Entisten päätoimittajien ajatuksia]</ref> === Sodan jälkeen === Rivi 27: Sodan aikana Ylioppilaslehti oli tietenkin mukana kansallisessa yhtenäisyydessä, eikä sen ilmestyminenkään ollut yhtenäistä. Tänä aikana päätoimittajana oli entinen [[Sinimustat]]-johtaja Sakari Vapaasalo. Sodan jälkeen Ylioppilaslehti ja ylioppilaskunta korostivat länsimaista demokratiaa, vapauksia sekä AKS:n perintönä sosiaalista vastuuta ja kansallista yhtenäisyyttä. AKS oli määrätty lakkautettavaksi 1944 ja monet ylioppilaisiin yhteydessä olleet isänmaalliset järjestöt lakkautettiin. Tästä huolimatta AKS-läinen ajattelutapa ja maltillinen oikeistolaisuus kuitenkin säilyivät aina 1950-luvun lopulle esti Ylioppilaslehden ja Ylioppilaskunnan piirissä. 1940-luvun lopulla päätoimittajana ollut Erkki Salonen korosti 1949, että puolue- ja aateriitojen ajan oli oltava ohi, mutta tuli puolustaa pohjoismaista demokratiaa idän mallia vastaan uudesta ulkopolitiikasta huolimatta.<ref name="Kolbe">http://laurakolbe.net/sivut2004/Isanmaan%20toivot.htm Laura Kolbe: Isänmaan toivot</ref> 1950-luku olikin osakuntien kulta-aikaa puoluepolitiikan jäädessä taustalle. 1956 Ylioppilaslehti nousi vankasti puolustamaan Unkarin kansannousua. Sen sivuilla ~~julkastiinkin~~julkaistiinkin ilmoitus: "Ylioppilaat! Hiljennymme huomenna lauantaina klo 12.00 kaikkialla, missä olemmekin kunnioittamaan yksilön ja kansojen vapauden puolesta kaikkensa antaneita. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta." Mannerheimintien ja Kaivokadun kulman hiljaiseen mielenosoitukseen osallistuikin 400 ylioppilasta, jotka pysäyttivät myös liikenteen 2 minuutiksi. Suruasuinen Unkarin lippu oli Vanhalla Ylioppilastalolla puolitangossa. Tässä unkarilaisille osoitetussa tuen ilmauksessa yhdistyi vielä perinteinen AKS:n heimoaatteellisuus ja kommunisminvastaisuus. Ylioppilaslehden piti kuitenkin protestoida kansannousun kukistamista vastaan ulkopoliittiset realiteetit muistaen.<ref name="Kolbe"/> 1950-luvulla päätoimittajana Ylioppilaslehdessä oli Sakari Virkkunen, joka oli viimeisiä perinteistä kansallismielistä linjaa edustaneita Ylioppilaslehden päätoimittajia. Hänen jälkeensä vielä oli porvarillinen päätoimittaja Jaakko Itälä, joka toimi lähinnä [[Vapaamielisten liitto\|Vapaamielisten liiton]] piirissä. Hänen jälkeensä tulikin sosiaalidemokraattinen [[Pauli Burman]] ja pian olikin uusvasemmistolaisen [[Arvo Salo]]n aika.

Ero sivun ”Ylioppilaslehti” versioiden välillä