Ero sivun ”Jyväskylän kaupunginosat” versioiden välillä

:  1. [[Keskusta (Jyväskylä)|1. kaupunginosa]] ("Keskusta") -– Jyväskylän yritteliäisyyden keskus - alueet noin asemalta Yliopistonkadulle sekä yliopistolta Tourujoelle. Käytetään myös nimityksiä Alakaupunki sekä Yläkaupunki. Monia kauppakeskuksia ja ravintoloita

:  2. [[Harju (Jyväskylä)|Harju]] -– kaupunginosa käsittää alueen harjulta entiselle Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle tai Taulumäen kirkolle. Alueella keskustori sekä vanhahkoa kerrostaloasutusta

:  3. [[Puistola (Jyväskylä)|Puistola]] -– kaupunginosa myötäilee Tourujoen rantoja sen länsipuolella. Ulottuu pohjoisessa vanhalle hautausmalle, jonka vieressä myös Tourujoen luontopolku

:  4. [[Lutakko]] -– vilkas yritysalue, luonnontieteellisesti niemi Jyväsjärveen. Alue kuivattu Jyväsjärvestä. Kaupunginosassa Jyväskylän messukeskus, kaupunginsatama sekä runsaasti yrityksiä

:  5. [[Mattilanpelto]] -– alue heti keskustan eteläpuolella. Alueella yliopiston pääkampus, sen sivupisteitä sekä kaupunginjohtajan virka-asunto. Myös kerrostaloasutusta

:  6. [[Mäki-Matti]] -– vanha kerrostaloalue välittömästi Harjun länsipuolella. Mm. Mäki-Matin leikkipuisto sekä Jyväskylän uimahalli Aaltoalvari. Käsittää myös Rautpohjan teollisuusalueen sekä kuntoilukeskus Hippoksen

:  9. [[Kukkumäki (Jyväskylä)|Kukkumäki]] -– Mattilanpellosta ja Mäki-Matista etelään sijaitseva omakotialue, Jyväskylän vanhimpia. Alueella myös Keski-Suomen keskussairaala. Etelässä rajana Jyväskylä-HaapamäkiJyväskylä–Haapamäki-rautatie.

: 11. [[Nisula]] -– Pääosinpääosin asuinaluetta Kauppatorin alueen pohjoispuolella, sekä omakoti- että kerrostaloasutusta. Viitaniemi, Nisulankatu ja Hongikko ovat Nisulan osa-alueita, mutta nimitystä Hongikko ei juuri käytetä. Viitaniemi on puhekielessä laajempi alue kuin virallisessa aluejaossa, ja Hongikon alueen mielletään usein olevan Viitaniemeä. Omakotialuetta kutsutaan useimmiten Nisulaksi, lähempänä Tuomiojärven rantaa sijaitsevia valkoisia kerros- ja rivitaloja Viitaniemeksi.

: 12. [[Taulumäki]] -– vanhahko alue nelostien ja Kauppatorin alueen välissä. Jonkin verran omakotiasutusta, alueella Jyväskylän pääkirkko, entinen maaseurakunnan kirkko. Ulottuu myös Tuomio- ja Palokkajärville

: 14. [[Tourula]] -– pääosin teollisuutta sekä jonkin verran kerrostaloasutusta Tourujoen itäpuolella. Aikaisemmin oli omakotiasutusta. Myös yritystoimintaa.

: 29. [[Mannila (Jyväskylä)|Mannila]] -– varsin tuore omakotialue muusta kantakaupungista melko eristyksissä Tuomiojärven ja Palokkajärven välisen [[kannas|kannaksen]] leveässä osassa. Halki kulkee nelostie. Jaetaan niinsanottuihin Ylämannilaan eli Mannisenmäkeen ja Alamannilaan eli Rantueeseen. Useimmat kadut nimetty [[kestikievari]]aiheisesti.

:  7. [[Kypärämäki]] -– Asuinalueasuinalue kantakaupungista länteen. Jaetaan Kypärätien, Kypärärinteen, Köhniön ja Köhniönrannan osa-alueisiin. Osa omakotitaloista myös pengerrettyjä, koska maasto epätasaista

:  8. [[Savela (Jyväskylä)|Savela]] -– vanha teollisuusalue, mutta rajaa on siirretty pohjoisemmaksi siten, että tehtaat kuuluvat Mäki-Mattiin. Nykyinen Savela on asuinaluetta Rautpohjan pohjoispuolella

: 17. [[Kortepohja]] -– pääosin kerrostaloaluetta. Kaupunginosassa myös Jyväskylän ylioppilaskylä. Sijaitsee Nisulan länsipuolella, Tuomiojärven rannalla. Kaupunginosassa sijaitsee Laajavuoren hyppyrimäki ja hiihtokeskus

: 38. [[Ruoke]] -– Vanhanvanhan rautatieseisakkeen tuntumassa jonkin verran omakotiasutusta, jonka suunnitellaan laajenevan itään päin 2010-luvun lopulla. Alue ulottuu Ruokepuoliselta lähelle [[Könkkölä]]ä

: 13. [[Lohikoski]] -– entinen teollisuusyhdyskunta, nykyisin lähinnä ainoastaan asuinaluetta: sekä omakoti- että kerrostaloasutusta

: 19. [[Seppälänkangas]] -– lähinnä teollisuutta ja teollisuusyrityksiä, ei täällä juurikaan asutusta. Alueella sijaitsee muun muassa Jyväskylän Prisma ja muita kauppoja. Alueen lounaisosassa on hiljalleen kasvava [[Heinälampi|Heinälammen]] asuinalue, jota kaavoitetaan edelleen

: 48. [[Tyyppälä]] -– lähes kokonaan metsäaluetta, eteläosassa kaistale Seppälänkankaan yritysaluetta sekä länsiosassa Tyyppälänkylää. Alue rajoittuu idässä [[Laukaa]]seen, kaakossa [[Seututie 637|Laukaantie]]hen

: 64. [[Ankeriasjärvi]] -– miltei kokonaan erämaaluontoista metsä- ja järvialuetta Seppälänkankaan koillispuolella. Aluetta hallitsee pitkulainen Ankeriasjärvi, jonka länsirantaa pitkin kulkee [[Jyväskylä-Haapajärvi-rata]]. Eteläosiin on kaavoitettu Huhtasuohon kiinni kasvava [[Vääräjärvi|Vääräjärven]] asuinalue

: 15. [[Kangasvuori]] -– tiheään asuttu kerrostalokaupunginosa Kangasvuorentien varrella, [[Pupuhuhta|Pupuhuhdan]] asuinalue sekä yli kaksi kilometriä pitkä [[Kangasvuoren rautatietunneli]] alueen eteläosassa. Lounaisosassa [[Seppälä (Jyväskylä)|Seppälän]] yritysalue, jolla runsaasti tavarataloja ja huoltopisteitä

: 20. [[Huhtasuo]] -– 1970-luvulta alkaen rakennettua kerrostaloaluetta Kangaslammen rannalla sekä [[Sulku (Jyväskylä)|Sulun]] alueella, tiheään rakennettua. Alueella Huhtasuon kirkko, koulut ja Huhtakeskus. Kaavoitettavana uusi Vääräjärven asuinalue

: 22. [[Ristonmaa]] -– toistaiseksi melko metsäisää, mutta reunoilla jo tiheään omakoti- ja kerrostaloasutusta. [[Ylistönrinne|Ylistönrinteellä]] yliopiston laitoksia: mm. fysiikan, kemian ja biologian laitokset.

: 23. [[Kuokkala (Jyväskylä)|Kuokkala]] -– myös nimellä Ainolanranta. 1980-luvulla alulle pantua, hyvin tuoretta, edelleen rakentamisen alla olevaa kerrostaloaluetta. Eteläosassa vanhaa omakotiasutusta. Alueen maamerkkinä Jyväsjärven ylittävä [[Kuokkalan silta]]

: 24. [[Kuokkalanpelto]] -– tiheään asuttu omakoti- ja kerrostaloalue Kuokkalan koillisosassa. Omakotitaloista osa jo vanhoja

: 25. [[Ristikivi]] -– jaetaan epävirallisesti Itäristikiveen ja Länsiristikiveen eli Sippulanniemeen. Muodostaa muusta Kuokkalasta melko erillään olevan niemen [[Päijänne|Päijänteeseen]]. Itäristikivessä harvakseltaan omakotiasutusta, enimmäkseen rivi- ja paritaloja. Sippulanniemessä Taipaleen golfkenttä eikä asutusta ole

: 26. [[Nenäinniemi]] -– aikaisemmin Nenäniemi. Ristikivenniemestä katsottuna samantapainen, Päijänteeseen työntyvä niemi Kuokkalan etelälaidalla, Ristikiven ja Nenäinniemen erottaa toisistaan [[Pohjanlahti (Kuokkala)|Pohjanlahti]]. Melko lailla tiheämpää omakotiasutusta kuin Ristikivessä

: 27. [[Hämeenlahti]] -– metsäistä, Päijänteen rannalla sijaitsevaa aluetta. Käsittää myös Kuokkalaan kuuluvan saariston. Viime vuosiin asti ei juuri asutusta, mutta pohjoisosassa on hiljattain rakennettu [[Samulinniemi|Samulinniemen]] asuinalue, jonka odotetaan tuplaavan Hämeenlahden asukasluvun ennen pitkää

: 18. [[Keltinmäki]] -– kaupunginosa käsittää alueet Keuruuntien etelälaidalla Keljonkeskukselta miltei Köhniöntaukselle asti. Alueella Keltinmäen kirkko, Keltinkeskuksen kerrostaloalue, [[Mäyrämäki (Jyväskylä)|Mäyrämäen]] ja [[Myllyjärvi (Jyväskylä)|Myllyjärven]] 1970-luvun omakotialueet sekä Mustalammen ja Ylämyllyjärven tuoreehkot omakotialueet. Metsää myös runsaasti sekä alueella Roninmäen linkkimasto

: 35. [[Taka-Keljo]] -– yksi Jyväskylän harvimpaan asutuista kaupunginosista. Asukkaita on jäljellä enää muutamia, alueella Mustankorkean jäteasema, Sallaajärven palvelukoti, TV-masto sekä Kolmisoppisen hiihtomaja. Alueella paljon lampia tai järviä sekä arvokas Sallaajärven aarnialue

: 36. [[Hanhiperä]] -– myös nimillä Hanhimäki tai Hanhikangas. Lähes asumaton, pieni metsäalue Taka-Keljosta pohjoiseen, Mustalammen läheisyydessä. Alueelle johtaa Hanhiperäntie Ruokkeelta

: 37. [[Valkeamäki]] -– erittäin harvaan asuttu kaupunginosa Keuruuntien etelälaidalla Köhniönjärveltä Ruokepuoliselle. Alueen kaavoittamista asuinalueeksi on suunniteltu, mutta hanketta vastustetaan laajalti, sillä Valkeamäen luonnontilaisuus halutaan säilyttää.

: 10. [[Keljo]] -– alue ulottuu Jyväskylä-Haapamäki-radan eteläreunalta suunnilleen Keljonkeskus-kauppakeskuksen eteläpuolelle, rajaten idässä [[Rantaväylä]]ä. Pohjoisosassa suunnilleen Kukkumäen vertaisia omakotitaloja, etelässä myös kerrostaloja sekä [[Keljonkeskus]]. Alueella on mm. Keljon koulu, jonka oppilaat ovat tällä hetkellä evakossa Salmirannassa.

: 21. [[Keljonkangas]] -– tiheään rakennettua omakotialuetta. Käsittää Myllylammen, Keljonkankaan keskustan, Sarvivuoren, Sääksvuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, rajoittuu idässä [[Keljonlahti|Keljonlahteen]], jonka rannalla [[Keljonlahden satama]]. Kaupunginosan halki kulkee pitkittäissuunnassa [[Orivesi-Jyväskylä-rata]], josta alueella 2 tunnelia. Keljonkangas liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna [[1965]].

: 28. [[Sääksvuori]] -– Muuramen vastaisella rajalla, Säynätsalontien varressa sijaitseva kaavoitettu, puoliksi rakennettu pientaloalue. Itäosassa sijaitsee suuri [[Sääksjärvi (Jyväskylä)|Sääksjärvi]]. Alue on saanut nimensä muinaisista hämäläisistä, [[Sääksmäki|Sääksmäeltä]] kotoisin olleista eränkävijöistä.

: 30. [[Etelä-Keljo]] -– rakenteilla oleva teollisuuskiinteistö- ja yritteliäisyysalue Keljonkankaan moottoritien länsipuolella, suunnilleen Säynätsalontien eritasoliittymän seutuvilla. Asutusta ei toistaiseksi paljon, myös runsaasti metsää.

: 16. [[Halssila]] -– melko tiheään rakennettu, vanhahko asuinalue Vaajakoskentien varrella, Jyväsjärven pohjoispuolella. Alueella on paljon omakotitaloja, mutta myös uudempia pienkerrostaloja. Edelleen alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Pohjoisosassa Aittovuoren retkeilyalue, etelässä [[Rauhalahden voimalaitos]] sekä [[Viherlandia]]

: 31. [[Säynätsalo]] -– Säynätsalon alueen keskus, sijaitsee Säynätsalonsaarella Päijänteellä. Alueella on [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelemat Säynätsalon kirjasto ja kunnantalo. Alueen eteläosassa on [[UPM|UPM-Kymmene]]-yhtiön [[Säynätsalon vaneritehdas|Jyväskylän vaneritehdas]]. Tieyhteys mantereelta on vain [[Muurame]]n kautta

: 32. [[Lehtisaari (Jyväskylä)|Lehtisaari]] -– edellisen eteläpuolella oleva pienempi saari. Alueella on asuinaluetta sekä koulukeskus. Yhdistää Säynätsalonsaareen [[Louhunsalmen riippusilta]], Muuratsaloon taas [[Lemmensilta]]

: 33. [[Muuratsalo (Jyväskylä)|Muuratsalo]] -– sijaitsee [[Muuratsalo]]n saaren pohjoisosassa. Säynätsalon alueen suurimmalla saarella on Vuorenlahden omakotialueen lisäksi erillisen Kortepellon ja Haikan asuinalueet. Haikka on Muuratsalon vanhin asuinalue ja sen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Muuratsalonsaaren eteläosista noin kolmasosa saaresta kuuluu Muurameen. Muuratsalossa sijaitsee Alvar Aallon koetalo. [http://www.alvaraalto.fi/koetalo.htm]

: 34. [[Kinkovuori]] -– alue käsittää muusta Jyväskylästä erillään, vain vesirajan kautta, olevan Säynätsalon mannerkaistaleen. Lähes joka puolelta Muuramen ympäröimä. Aluetta rakennetaan parhaillaan asuinalueeksi

: 58. [[Nyrölä]] -– pääosin harvakseltaan asuttua metsäaluetta. Nyrölän kylä on edelleen perinteinen maatalousvaltainen haja-asutusalue, jossa on vielä [[Nyrölän koulu|kyläkoulu]]. Jyväskylän luoteisin kaupunginosa

: 60. [[Kuikka (Jyväskylä)|Kuikka]] -– lähinnä haja-asutusaluetta, Nyrölän tavoin oma kylänsä, lasketaan usein kuuluvaksi Tikkakoskeen. Alueella on perinteisiä kyläpaikkoja kuten tanssilava ja [[Ränssin kievari]], kyläkoulu lakkautettiin [[2009]]

: 61. [[Tikka-Mannila]] -– usein on kutsuttu myös nimellä Etelä-Tikkakoski, käsittää Tikkakosken taajaman eteläosan eli Liinalammen sekä Tikkamannilan kylän. Rajoittuu idässä [[Valtatie 4|Nelostie]]hen, pohjoisessa Tikkakoskentiehen. Alueella myös kaavoitettava Tunnelinmäen asuinalue sekä [[Tikkamannilan matkailukeskus]]

: 62. [[Tikkakoski]] -– Tikkakosken taajaman pohjoisosa eli keskusta sekä [[Luonetjärvi|Luonetjärven]] alue. Eteläosa hyvin tiheään rakennettua teollisuusyhdyskuntaa, siellä monia kouluja ja urheilukenttiä sekä [[Tikkakosken kirkko]]. Pohjoisosa edelleen perinteistä haja-asutusaluetta. Alueella on myös [[Luonetjärven varuskunta]] sekä [[Jyväskylän lentoasema]]

: 63. [[Kuukanpää]] -– pienehkö, peltomaisemien leimaama alue Nelostien ja Jylhänperän kylän välissä. Ei enää kovinkaan paljon asutusta. Kylästä on saanut nimensä hiljattain rakennettu [[Seututie 638|Kuukanpääntie]], [[Leppävesi (taajama)|Leppäveden]] ja Tikkakosken välinen tieyhteys

: 70. [[Kaunisharju]] on omakotialue Vaajakosken pohjosipuolellapohjoispuolella, [[Leppävesi (järvi)|Leppäveden]] rantamaisemassa. Alueen eteläreunassa on [[Janakan koulu]].

: 80. [[Kirkonmäki (Korpilahti)|Kirkonmäki]] -– Korpilahden kirkonkylän keskus. Kirkonkylä on Korpilahden alueen asutuksellinen keskus.

: 81. [[Ikolanmäki]] -– Korpilahden kirkonkylän itäpuoleinen asuinalue.

: 82. [[Iloniemi]] -– Korpilahden kirkonkylän itäpuoleinen harvaan asuttu alue.

: 83. [[Kemppaisenmäki]] -– Korpilahden kirkonkylän pohjoinen asuinalue.

: 84. [[Kotamäki]] -– Korpilahden kirkonkylän läntinen asuinalue. Alueella on vesitorni.

: 85. [[Tähtiniemi]] -– Korpilahden kirkonkylän eteläinen asuinalue. Alueella sijaitsee [[Alkio-opisto]].

: 86. [[Korpiaho-Heinosniemi]] -– hyvin harvaan asuttua aluetta, pääosin metsä- ja vesistövaltaista mökkialuetta. Ympäröi kirkonkylää joka suunnasta.

: 87. Tikkala -– käsittää Korpilahden luoteisosan. Kapea, korkea, harvaan asuttu alue. Asutuskeskuksina muun muassa [[Moksi (Jyväskylä)|Moksi]]n ja [[Tikkala (Jyväskylä)|Tikkalan]] kylät

: 88. [[Hirvimäki-Puolakka]] -– käsittää Korpilahden länsiosan varrella. Asutuskeskuksia muun muassa Saakosken kylä.