Ero sivun ”Muurahaishappo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link GA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not good
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
}}
 
[[Tiedosto:Formic acid 85 percent.jpg|pienoiskuva|250px|85%-prosenttista muurahaishappoa purkissa.]]
 
'''Muurahaishappo''' eli '''metaanihappo''' on yksinkertaisin [[Karboksyylihapot|karboksyylihappo]], jonka [[rakennekaava]] on HCOOH. Muurahaishappo on väritöntä, pistävänhajuista, syövyttävää ja savuavaa nestettä, joka muodostaa sumua kosteassa ilmassa. Muurahaishappo syövyttää useita [[metalli|metalleja]], kuten esimerkiksi [[alumiini]]a, [[lyijy]]ä ja [[valurauta]]a. Se on [[heikko happo]], jonka [[happovakio]] on pK<sub>a</sub> = 3,75 (huoneenlämmössä). Muurahaishapon [[CAS-numero]] on 64-18-6 ja [[EY-numero]] on 200-579-1.
 
Luonnossa muurahaishappoa esiintyy monissa ''[[Pistiäiset|Hymenoptera]]''-lahkon [[hyönteinenHyönteiset|hyönteisissä]], kuten [[mehiläinenMehiläiset|mehiläisissä]] ja [[Muurahaiset|muurahaisissa]], jasekä kasveissa kuten [[nokkonen|nokkosissa]] ja [[kuuset|kuusen]] [[neulanen|neulasissa]]. [[Happo]] saa näiden hyönteisten pistoksen kirvelemään. Muurahaishappo löydettiin vuonna [[1671]] [[tislaus|tislaamalla]] muurahaisia.<ref>{{cite journal | doi = 10.1098/rstl.1670.0052 | title = Extract of a Letter, Written by Mr. John Wray to the Publisher January 13. 1670. Concerning Some Un-Common Observations and Experiments Made with an Acid Juyce to be Found in Ants | year = 1670 | last1 = Wray | first1 = J. | journal = Philosophical Transactions of the Royal Society of London | volume = 5 | issue = 57–68 | pages = 2063 }}</ref><ref>{{cite book | url = http://books.google.de/books?id=i1eS9LAe3PsC&pg=PA51 | title = History of the process and present state of animal chemistry | author1 = Johnson | first1 = W. B | year = 1803}}</ref>
 
Muurahaishapon [[suola|suoloja]] nimitetään [[formiaatti|formiaateiksi]].
 
Muurahaishappoa käytetään [[AIV-rehu]]n säilöntään. Menetelmän etuna on rehun korkea valkuaisainepitoisuus[[valkuaisaine]]pitoisuus verrattuna kuivaheinään.
 
== Lähteet ==