Wikipedia

Ero sivun ”Itä-Suomen hovioikeus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ Hovioikeuspiirijaon muutos Kouvolan HO:n liitoksen yhteydessä
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Itä-Suomen hovioikeus''' on [[Suomi|Suomen]] [[hovioikeus|hovioikeuksista]] kolmanneksi vanhin. Se aloitti toimintansa [[Viipuri]]ssa '''Viipurin hovioikeuden''' nimellä vuonna [[1839]]. Toimittuaan sata vuotta Viipurissa hovioikeus siirtyi [[talvisota|talvisodan]] myötä [[Heinola]]n kautta [[Kuopio]]on vuonna 1940. Hovioikeuden nimi muutettiin 2.3.1945 Itä-Suomen hovioikeudeksi ja on Suomen ainoa hovioikeus, jonka nimessä esiintyy [[aluehallinto|alueen]] nimi.
 
Hovioikeuden toimintaa johtaa [[hovioikeuden presidentti|presidentti]]. 1. huhtikuuta 2012 alkaen presidenttinä on toiminut [[Olavi Snellman]], joka toimi nimitettäessä hovioikeudenlaamannina. Snellmanin tehtävä oli alun perin määraikainenmääräaikainen vuoden 2013 loppuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/olavi_snellman_ita-suomen_hovioikeuden_presidentiksi/5079679 | Nimeke=Olavi Snellman Itä-Suomen hovioikeuden presidentiksi | Julkaisu=Yle Uutiset| Ajankohta=21.3.2012 | Viitattu=1.4.2014}}</ref> Määräaikaisuuden syynä olivat muutokset hovioikeuksien toiminnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_hovioikeuteen_maaraaikainen_presidentti/5474492|Nimeke=Itä-Suomen hovioikeuteen määräaikainen presidentti|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=29.12.2011|Viitattu=1.4.2014}}</ref> [[Kouvolan hovioikeus]] yhdistettiin Itä-Suomen hovioikeuteen 1. huhtikuuta 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kouvolan_hovioikeus_lakkaa/7165300 | Nimeke=Kouvolan hovioikeus lakkaa | Julkaisija=Yle Uutiset | Tekijä=Lassheikki, Petri | Ajankohta=1.4.2014 | Viitattu=1.4.2014}}</ref> Kouvolaan jäi Itä-Suomen hovioikeuden pysyvä istuntopaikka.<ref name="Itä-SuoHO"/>
 
Vuonna 2014 Itä-Suomen hovioikeudessa on presidentin lisäksi tuomareina kaksi [[laamanni|hovioikeudenlaamannia]] ja 15 hovioikeudenneuvosta. Esittelijöinä toimii kaksi asessoria ja 13 viskaalia. Lisäksi hovioikeudessa on kansliapäällikkö, kirjaaja, apulaiskirjaaja, informaatikko, kolme notaaria, yhdeksän toimistosihteeriä ja kaksi virastomestaria. Vakinaisten virkojen määrä on 51.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/ita-suomenhovioikeus/fi/index/henkilokunta.html | Nimeke=Itä-Suomen hovioikeus: Henkilökunta | Julkaisu = Oikeus.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 11.2.2014 | Viitattu = 1.4.2014}}</ref>
 
==Historiaa==
Viipurin hovioikeuden perustaminen liittyy ns. Strömbergin juttu. [[Nimismies]] F.&nbsp;A. Strömberg oli kasakoiden avulla häätänyt niskuroivia talonpoikia sillä seurauksella, että Antti Repo -niminen talonpoika kuoli kasakoiden keihästämänä. Strömberg joutui syytteeseen, jota kenraalikuvernööri, ruhtinas [[Aleksandr Sergejevitš Menšikov|Alexander Mensikov]] ei voinut hyväksyä. [[Turun hovioikeus]] tuomitsi Strömbergin mestattavaksi osallisuudesta tappoon. Kenraalikuvernööri saattoi asian keisarin ratkaistavaksi, joka vapautti päätöksellään 3. tammikuuta [[1839]] Strömbergin kaikesta vastuusta. Samana päivänä keisari antoi julistuksen uuden hovioikeuden perustamisesta Viipuriin. Uuden hovioikeuden ensimmäinen presidentti oli kreivi [[Carl Gustaf Mannerheim]] vuosina 1839-18541839–1854.
 
Viipurin hovioikeus ei kuitenkaan ollut keisareiden määräysvallassa. Vuonna 1902 Viipurin hovioikeus kieltäytyi noudattamasta perustuslain vastaisesti annettua asevelvollisuuslakia, minkä johdosta kolme hovioikeuden jäsentä erotettiin ja muut saivat nuhteet. Vuonna 1903 hovioikeus jätti noudattamatta keisarillisen määräyksen virkasyyteasioissa, ja jälleen useita hovioikeuden jäseniä ja esittelijöitä erotettiin. [[Nikolai II]]:n [[marraskuun manifesti]]n myötä erotetut saattoivat palata virkoihinsa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Suomen_hovioikeus”