Ero sivun ”Kemi (yritys)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lokakuun Lapin sodan taistelut ja Kemiyhtiö |
Kirjoitusvirheiden korjaus ja sodan ajan toiminnan täsmennystä |
||
Rivi 19:
|huomautukset = Sulautunut [[Metsä-Botnia|Metsä-Botniaan]] 1991.
}}
'''Kemi Oy''' oli vuonna [[1893]] perustettu, [[Kemi]]ssä puunjalostusteollisuutta harjoittanut yhtiö. Yhtiön nimi oli aluksi '''Trävaruaktiebolaget Kemi'''. Nykyisen nimensä se sai [[1918]]. Yhtiön perustajina olivat [[oulu]]laiset kauppahuoneet ''J. W. Snellman G:son'' ja ''G. & C. Bergbom''. Muita merkittäviä osakkaita olivat englantilainen sahatavaran tuontiliike ''G. F. Neamen & Co'', konsuli ''Alf. Jacobson'' ja kauppaneuvos ''C. M. Dahlström''. Yhtiön pääkonttori oli Oulussa vuoteen [[1921]] saakka, jonka jälkeen se siirtyi Kemiin. Yrityksellä, jonka toimi Kemin Pajusaaressa, oli perinteinen saha, selluloosa- ja kartonkitehtaat, fuusioitiin vuonna 1991 Metsä-Botniaan.
== Ensi vuosikymmenet pelkästään sahaustoimintaa ==
Rivi 43:
[[Kuva:Kemi Oy Former Headquarters 20111008.JPG|thumb|250px|Entisen Kemi Oy:n pääkonttori Karihaarassa Kemissä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[W.G. Palmqvist]] ja se valmistui 1936.]]Möllerin seuraaja Kemi-yhtiön toimitusjohtajana oli [[Karl Erik Ekholm]] - yhtiön hallituksessa toimineen kenraalimajuri Waldenin ehdokas. Hänen aikanaan, joka kesti vuoteen 1937, uudistettiin Karihaaran saha perusteellisesti. Siinä yhteydessä tehostettiin myös sahan ja sellutehtaan yhteistoimintaa. Sellutehtaan yli-insinöörinä oli alusta eli vuodesta 1915 alkaen toiminut [[Gustaf Adolf Finne]], joka luopui tehtävistään vuoden 1933 aikana. Seuraajaksi tuli Reinhold Weckmanin poika [[Stig Weckman]]. Kemialliseen teollisuuteen tehtiin investointeja mm. [[Kone- ja Siltarakennus|Kone ja Silta Oy]] toimitti selluloosatehtaalle kaksi Kamyr-kuivauskonetta vuosina 1933-1936. Molemmat koneet olivat 3200 mm leveitä. Merkittävänä käännekohtana yhtiössä oli vuosi 1934. Silloin sellutehtaiden voitto oli ensi kerran suurempi kuin sahojen. Sellutehtaiden liikevaihto oli jo vuonna 1932 ollut suurempi kuin sahojen.
Sahausta oli lisätty 1930-luvun alussa Karihaarassa korvaamalla tulipalossa tuhoutuneen Röyttän tuotanto. Ruotsin Haaparannalla ollut Sandvikin saha oli myyty 1930. Karihaaran sahan uudistuksen tuloksena siitä tuli Euroopan suurin saha vuoden 1936 lopulla. Sahaus keskittyi lopullisesti Karihaaraan, kun Laitakarin saha lopetettiin vuonna 1939. Kaikkinensa 1930-luvun loppupuolisko oli yhtiön taloudellisen vahvistumisen aikaa niin mekaanisen kuin kemiallisen teollisuuden puolella. Pääkonttorin valmistuminen helmikuussa 1936 ilmensi myös yhtiön ulkoista arvovaltaa. Helsingin pörssissä Kemi-yhtiön osake on arvioitu olleen vuosins 1936-1938 keskimääräistä selvästi kiinnostavampi sijoituskohde sekä koko teollisuuden että metsäteollisuuden osakkeiden joukossa.
K.E. Ekholm kutsuttiin vuonna 1937 [[Kymiyhtiö]]n toimitusjohtajaksi, ja hän jätti Kemi-yhtiön kesäkuussa 1937. Hänet valittiin sittemmin Kemi-yhtiön hallitukseen aina vuoteen 1952 asti. Uudeksi toimitusjohtajaksi nousi Snellmanien kauppahuoneen jälkeläinen tekniikan tohtori Stig Weckman, joka äitinsä puolelta oli Snellmaneja. Hän oli tullut yhtiön palvelukseen vuonna 1932, ja hän oli ollut tiiviisti mukana yhtiön sellutuotannon kehittämisessä. Samassa yhteydessä hallituksen puheenjohtajaksi nousi entinen toimitusjohtaja, Stig Weckmanin serkku August Snellman. Kemi-yhtiön johtopaikat olivat näin J. W. Snellman G:sonin perillisten hallussa.
== Sodan ja sodan jälkeinen aika ==
Syyskuussa 1939 alkanut maailmansota Saksan hyökkäyksellä Puolaan katkaisi kauppareitit. Sahatavaran toimitukset päämarkkinoille olivat
Sahatavaran tuotanto supistui sotavuosina 1939-1945 ollen 100-130 000 kuutiota eli sahatavaran tuotanto oli karkeasti 40% huippuvuoden 1937 tuotannosta. Sulfiittitehtaan käynti oli sotavuosina katkonaista. Pisin yhtäjaksoinen tuootantoseisokki kesti marraskuussa 1941 loka-marraskuun vaihteeseen 1943, jolloin tehdas käynnistettiin viranomaisten vaatiman spriituotannon aloittamiseksi. Sulfaattitehtaan käynti oli säännöllisempää, mutta senkin tuotanto jäi noin puoleen rauhan aikaisesta.
Sodan aikana kemiallisen teollisuuden sivutuotteet saivat merkittävämmän roolin yhtiön
[[Talvisota|Talvi-]] ja [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana Kemi ja Pajusaaren tehtaat eivät joutuneet pommituksen kohteeksi. Tilanne oli aivan toinen lokakuun alussa 1944 käynnistyneiden [[Lapin sota|Lapin sodan]] taistelujen aikaan
▲[[Talvisota|Talvi-]] ja [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana Kemi ja Pajusaaren tehtaat eivät joutuneet pommituksen kohteeksi. Tilanne oli aivan toinen lokakuun alussa käynnistyneiden [[Lapin sota|Lapin sodan]] taistelujen aikaan syksyllä 1944. Lokakuun 5. päivä [[Lothar Rendulic|saksalaisten joukkojen komentaja]] määräsi mm. Pajusaaren selluloosatehtaat ja puuvarastot ehdottomasti hävitettäväksi. Suomalaiset olivat tuoneet syyskuussa ns. [[Osasto Pennanen|osasto Pennasen]] Pajusaaren ja [[Veitsiluoto|Veitsiluodon]] tehtaiden suojaksi. Lokakuun 7. ja 8. päivä käydyt taisteluissa tehdasalueet vaurioituvat, mutta säästyivät täydelliseltä tuholta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ahto, Sampo | Nimeke = Aseveljet vastakkain - Lapin sota 1944--1945 | Vuosi = 1979 | Luku = Luku V - Sota | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kirjayhtymä | Sivu = 215 | Isbn = 951-26-1726-9 }}</ref>
Suuremman tuhon Karihaaran sahalle aiheutti sodan jälkeen syyskuussa 1949 hinaajan piipun kipinästä alkunsa saanut lautatarhan suurpalo, joka tuhosi lautatarhan lähes kokonaan eli 105 000 kuutiota sahatavaraa. Onnena onnettomuudessa oli se, että markkinat olivat juuri silloin hiljaiset ja täysmääräinen varaston vakuutus korvasikin tulipalon aiheuttamat menetykset. Tulipalon vaatimat uudistukset eivät kaikilta osin kuitenkaan valmistuneet seuraavaan 1950-luvun alun korkeasuhdanteeseen eli [[Korean sota|Korean sodan]] aiheuttamaan talouden nousuun.
| |||