Ero sivun ”Theodor Körner (liittopresidentti)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p -toimesta, kh, korjattu joitakin virheitä
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
| kuvateksti =
| arvo = [[Itävallan liittopresidentti|Itävallan 5. liittopresidentti]]
| virassa = [[21. kesäkuuta]] [[1951]] - [[4. tammikuuta]] [[1957]]
| liittokansleri = [[Leopold Figl]]<br />[[Julius Raab]]
| edeltäjä = [[Karl Renner]]
Rivi 28:
Hän palveli upseerina Agramissa (nykyinen [[Zagreb]], [[Kroatia]]) ja oli ylennetty majuriksi 1904, jolloin hänestä tuli Itävallan armeijan päällystöä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli komentajana Italian rintamalla. Hän erosi sotilasuralta kenraalina 1924.
 
Körner oli kiinnostunut politiikasta ja hän liittyi sosiaalidemokraatteihin 1924. Hän palveli Itävallan liittopäivien puheenjohtajana 1933-19341933–1934. Kansalaissota Itävallassa ja itävaltalais-fasistien nousu [[Engelbert Dollfuss]]in johdolla lopetti Körnerin uran poliitikkona. Hän oli vangittuna kuten muutkin opposition jäsenet. Toisen kerran hänet vangitsivat natsit toisen maailmansodan aikana.
 
Toisen maailmansodan jälkeen huhtikuussa 1945, Körneristä tuli Wienin pormestari. Körner oli vastuussa pommituksissa sodan aikana pahasti vaurioituneen Wienin jällenrakentamisestajälleenrakentamisesta ja suunnittelusta. [[Karl Renner]]in kuoleman jälkeen puolue nimitti Körnerin presidenttiehdokkaaksi, ja Körner voitti vaalit saatuaan 51 prosenttia äänistä. Körneristä tuli ensimmäinen suoraan kansanvaalilla valittu Itävallan presidentti 1951. Hän kuoli virassa toimiessaan 1957.
 
Körnerillä oli tietämystä asevoimista, ja hän kirjoitti teoksia sotilasteorioista. hänen mukaansa on nimetty Wienissä katu ja tieteen ja taiteen palkinto Theodor-Körner-Preis.