Ero sivun ”Maailmanperintöluettelo” versioiden välillä

| ''Muuta''

|- style="font-size: 90%;"

[[Unesco]]<br />

[[Maailmanperintökomitea]]

=== Taustat ===

==== Ennen toista maailmansotaa ====

Kansallisesta kulttuuriperinnöstä alettiin puhua ensimmäisen kerran [[valistus|valistuksen]] aikana 1700-luvulla. Kansallista perintöä käytettiin vahvistamaan paikallisia historiallisia juuria. [[Turismi]]n lisääntymisen jälkeen kiinnostus entiseen kasvoi entisestään.<ref name="Aa1">Aa, s. 1</ref>

 

 

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] rauhanprosessi johti [[Kansainliitto|Kansainliiton]] perustamiseen. [[Kansainliiton neuvosto]] perusti [[International Committee on Intellectual Cooperation|Intellectual Cooperation Committee]]n vuonna 1922. Komitea lopetti toimintansa nopeasti, kun ei löytänyt rahoitusta [[Geneve]]stä, mutta se perustettiin uudelleen [[Pariisi]]ssa 1926 nimellä International Institute of Intellectual Cooperation (IIIC). Kansainvälinen museotoimisto (IMO) perustettiin vuonna 1926 osana IIIC:tä. IMO järjesti muutamia merkittäviä tapahtumia, jotka vaikuttivat kulttuuriperinnönsuojeluun, kuten Ateenan konferenssissa 1931 päätetty [[Ateenan julistus (1931)|Ateenan julistus]], joka oli ensimmäinen kansainvälinen lausunto historiallisten monumenttien suojelemisesta.<ref>World Heritage: Challenges for the Millennium, s. 26–27</ref>

Komitea on hyväksynyt maailmanperintökohteita 38 kokouksessa, ja keskimäärin yhdessä kokouksessa on hyväksytty 27 kohdetta. Uusien maailmanperintökohteiden vuotuinen määrä on kuitenkin vaihdellut seitsemästä (7) kuuteenkymmeneenyhteen (61). Vuonna 1989 komitea hyväksyi vain seitsemän uutta kohdetta, kun vuonna 2000 se valitsi peräti 61 uutta kohdetta. Myös vuonna 2002 valittiin alle kymmenen kohdetta (9). Toiseksi eniten kohteita valittiin vuonna 1999 (48). Myös vuosina 1997 (46), 1979 (44) ja 1987 (41) maailmanperintöluetteloon otettiin yli 40 uutta kohdetta.<ref name="stat"/>

 

 

!Alue

!Kulttuuri

!Yhteensä

!abbr="Percentage" | %<ref name="stat"/>

| 48

| 37

| 4

| 89

| 71

| 2

| 77

|-

| 161

| 59

| 11

| 231

| 408

| 61

| 10

| 479

| 92

| 36

| 3

| 131

|}

<br clear=left />

Maailmanperintöluetteloon merkitsemiseksi kohteen täytyy ensimmäisenä olla merkittynä aielistaan. Jokainen jäsenvaltio saa luoda oman aielistansa, johon se merkitsee kohteita, jotka ovat sen mielestä sopivia maailmanperintöluetteloon ja jotka se aikoo esittää luetteloon pääsemiseksi viiden tai kymmenen vuoden sisällä. Kohde ei voi päästä maailmanperintöluetteloon, jos se ei ole jäsenvaltion aielistalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/tentativelist/| Nimeke = Tentative List| Julkaisu = World Heritage Centre| Julkaisija = United Nations| Viitattu = 20.6.2008| Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="challenges35">World Heritage: Challenges for the Millennium, s. 35</ref> Jäsenvaltiot voivat päivittää aielistojaan koska tahansa.<ref>Aa, s. 20</ref> Niitä pitäisi tarkastella ja muokata säännöllisesti, jotta jäsenvaltiot pystyisivät ottamaan huomioon uudet tieteelliset havainnot ja perintökohteisiin liittyvät uudet käsitykset. Aielistat ovat myös avuksi maailmanperintökomitealle uusien kohteiden nimeämisessä, sillä niiden avulla komitea pystyy vertailemaan ehdotettuja kohteita mahdollisiin tuleviin ehdokkaisiin, jotta vain maailmanlaajuisesti merkittävät kohteet tulisi valituksi maailmanperintöluetteloon.<ref name="challenges35"/>

 

 

Kohde-esitykseen tulee merkitä kohteen nimi ja tunnistetiedot, joihin kuuluvat sen sijainti, maantieteelliset koordinaatit ja alueen kartat. Lisäksi esityksessä pitää kertoa perustelut kohteen valinnan puolesta, alueen kuvaus historiatietoineen, kohteen hallintotiedot, kuten omistaja, suojelukeinot, suunnitelmat, resurssit, vierailijapalvelut ja henkilöstö.<ref>Opetusministeriö, s. 47</ref> Tämän jälkeen kohde-esityksessä tulee mainita kohteeseen vaikuttavia asioita, kuten sen kunto, kehityssuunnitelmat, mahdolliset uhkaavat luonnonkatastrofit ja asutuksen sekä matkailun asettama paine, kohteen seurantatoimet, dokumentointi ja lopuksi kohde-esityksen liittyvien tahojen yhteystiedot.<ref>Opetusministeriö, s. 48</ref>

== Aineeton kulttuuriperintö ==

[[Tiedosto:Pekinguniversitykunqu5.jpg|thumb|250px|[[Ooppera]] on osa [[esittävä taide|esittäviä taiteita]], ja [[Unesco]] on listannut perinteisen kiinalaisen [[kun-ooppera]]n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unesco.org/culture/ich/index.php?pg=00011&RL=00004| Nimeke = Kun Qu Opera|Julkaisija = Unesco| Viitattu = 24.8.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>]]

 

Unesco hyväksyi vuonna 2003 sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi, joka astui voimaan 20. huhtikuuta 2006 kolme kuukautta siitä, kun 30. valtio oli ratifioinut sopimuksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unesco.org/culture/ich/index.php?lg=en&pg=00310| Nimeke = 2000 onwards and the drafting of the Convention| Julkaisija = Unesco| Viitattu = 24.8.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Uuteen [[aineettoman kulttuuriperinnön luettelo]]on valittiin vuonna 2008 kaikki 90 kohdetta, jotka oli nimetty aiemmin ihmiskunnan mestariteoksiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unesco.org/culture/ich/index.php?lg=en&pg=00173| Nimeke = The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity|Julkaisija = Unesco| Viitattu = 24.8.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Ensimmäiset uudet kohteet luetteloon hyväksyttiin seuraavana vuonna, kun aineettoman kulttuuriperinnön komitea listasi sinne 76 kohdetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.unesco.org/culture/fr/ev.php-URL_ID=39847&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html| Nimeke = First inscriptions to the Representative List of the ICH and the List of Intangible Heritage in Need of Urgent Safeguarding||Ajankohta = 2.10.2009|| Julkaisija = Unesco| Viitattu = 24.8.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>