Ero sivun ”Elias Lönnrot” versioiden välillä

 

Lönnrot tunnetaan runoilijana myös yksittäisten runojen käännösten tekijänä. Hän teki runoja myös virsien pohjalta. Lönnrotin runoja ovat muun muassa ''Neijon laulu'' eli ''Kultani kukkuu, kaukana kukkuu''. Hän myös käänsi ruotsiksi kansanrunoutta ja suomensi taiderunoutta, niin [[Homeros]]ta kuin [[Johan Ludvig Runeberg]]iäkin.

 

Lönnrot liittyi virsikirjakomitean jäseneksi vuonna 1863. Hän ryhtyi uudistamaan suomalaista virsirunoutta. Lönnrot julkaisi omia virsikokeilujansa joka 1864–1880. Uusi virsikirjalaitos ilmestyi kolme vuotta myöhemmin. Vuoden 1886 virsikirjan virsistä 17 oli Lönnrotin omia virsiä, 64 oli hänen suomentamiaan ja 25 virressä oli Lönnrotin kirjoittamia säkeistöjä. Hänen nimiinsä on kirjattu yhteensä 206 virttä. Sata vuotta nuoremmassa virsikirjassa, vuodelta 1986, Lönnrotin itse kirjoittamia virsiä oli jäljellä yhdeksän sekä näiden lisäksi kuutisenkymmentä virttä, joita Lönnrot oli mukana tekemässä. Lönnrot oli itse varsin etevä muusikko. Hän kehitti suomalaista musiikkisanastoa ja kanteleenrakentajana [[Heikki Laitinen|Heikki Laitisen]] mukaan mullistavan keksinnön, kromaattisen kanteleen. Lönnrot kehitti myös yksinkertaisen nuottijärjestelmän.