Ero sivun ”Kokemäenjoen alue” versioiden välillä

6 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
* Friitalan - Lattomeren valuma-alueella (35.113) Lattomeren peltoaukeaa kuivattavat monet ojat, jotka laskevat Murjunojaan Porissa. Se laskee Kokemäenjokeen [[Saarenluoto]]a vastapäätä joen eteläpuolelta (oikealta) ja on 11 kilometriä pitkä. Murjunjoen valuma-alue on pinta-alataan 47 km². Alueella ei ole järviä.
* Saarenluodon eteläpään kohdalta alkavalla Ulvilan - Harjavallan alueella (35.113) [[Ulvila]]n taajamassa (19 km oikealta) on jäänne muinaisesta luodosta, jonka muut juovat paitsi Kokemäenjoen uoma ovat maatuneet. Tällaisen maatuneen juovan painanteeseen on jäänyt [[Pappilanjärvi (Ulvila)|Pappilanjärvi]], joka laskee jokeen pohjoisesta Ulvilan sillan juureen. Samaisella entisellä luodolla on myös pieni Nikinjärvi, jonka syntyyn on vaikuttanut samat seikat.
* Tattaranjoen valuma-alue (35.19, 28 km vasemmalta) on pinta-alaltaan 138 km² ja sen laskujokena on [[Tattaranjoki]], joka yhtyy Kokemäenjokeen [[Nakkila]]ssa. Se on 13 kilometriä pitkä ja juoksee Nakkilan taajaman läpi. Tattaranjokeen yhtyvät muun muassa Palojoki (35.193), Rekonoja, Saamanoja, Hiirijärvenoja ja Kurkelanoja (35.192). Valuma-alueella ei ole järviä, sillä ne on kaikki [[Järvenlasku|kuivatettu]] pelloksi tai metsäksi. Suurin järvi oli [[Leistilänjärvi]], jota kuivatettiin parin sadan vuoden aikana ja siitä saatiin peltoa 1500 hehtaaria. Kuivatettu [[Hiirijärvi (kuivatettu järvi)|Hiirijärvi]] on kansallisesti tunnettu [[Pyhän Henrikin legenda|Pyhän Henrikin]] legendan takia. Hiirijärveen laskee myös [[Harolanjärvi (laskettu järviKiukainen)|Harolanjärvi]], josta on jäljellä suo.
 
=== Kokemäenjoen yläosa ===
134 318

muokkausta