Ero sivun ”Gulliverin retket” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link GA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not good
Kuvaus Swift-artikkelista
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee kirjaa. Kari Peitsamon albumista on [[Gulliverin retket (albumi)|erillinen artikkeli]]. Myös vuoden 2010 elokuvasta on [[Gulliverin matkat (elokuva)|erillinen artikkeli]].}}
[[Kuva:Gulliver.jpg|thumb|240px|Richard Redgraven kuvitusta Gulliverin retkiin]]
'''Gulliverin retket''' on [[Jonathan Swift]]in kirjoittama, neljään osaan jaettu satiiri merimiehen haaksirikoista kummallisiin maihin. TunnetuimmatBenjamin ovatMotte kaksijulkaisi ensimmäistäGulliverin osaa,retket joistakahdessa ensimmäisessäosassa Gullivervuonna joutuu[[1726]]. kääpiöihmistenTeoksen asuttamallenimi Lilliputinoli saarelleenglanniksi jakokonaisuudessaan toisessa''Travels jättiläisteninto maahan.Several SynkimmässäRemote neljännessäNations osassaof Swiftinthe ihmisvihaWorld, näkyyin ihmistenFour kuvaamisenaParts. kuvottaviksiBy ''yahoo''-olennoiksi.Lemuel EtenkinGulliver, ensimmäisistäFirst osistaa tehtyjenSurgeon, lastenand kuvakirjojenthen myötäa GulliverinCaptain retketof mielletäänseveral useinShips''. lastensaduksi,Vuonna mutta1735 seirlantilainen onGeorge alunFaulkner perinjulkaisi tarkoitettuGulliverin satiiriksiretket hallitsijoista,alkuperäisessä muodossaan ilman politiikastaMotten jatekemiä ihmisluonnostalisäyksiä.
 
Tunnetuimmat ovat kaksi ensimmäistä osaa, joista ensimmäisessä Gulliver joutuu kääpiöihmisten asuttamalle Lilliputin saarelle ja toisessa jättiläisten maahan. Synkimmässä neljännessä osassa Swiftin ihmisviha näkyy ihmisten kuvaamisena kuvottaviksi ''yahoo''-olennoiksi. Etenkin ensimmäisistä osista tehtyjen lasten kuvakirjojen myötä Gulliverin retket mielletään usein lastensaduksi, mutta se on alun perin tarkoitettu satiiriksi hallitsijoista, politiikasta ja ihmisluonnosta.
Benjamin Motte julkaisi Gulliverin retket kahdessa osassa vuonna 1726. Teoksen nimi oli englanniksi kokonaisuudessaan ''Travels into Several Remote Nations of the World, in Four Parts. By Lemuel Gulliver, First a Surgeon, and then a Captain of several Ships''. Vuonna 1735 irlantilainen George Faulkner julkaisi Gulliverin retket alkuperäisessä muodossaan ilman Motten tekemiä lisäyksiä.
 
Kirjan ensimmäinen osa, jonka satiiri on kohdistettu whig-puoluetta kohtaan, alkaa kirjan päähenkilön ja kertojan Lemurel Gulliverin taustoittamisella ja luonnehdinnalla. Hän on nimensä veroisesti hyväntahtoinen ({{k-en|gullible}}) ja rehellinen laivalääkäri. Eräällä matkalla laiva joutuu kovaan myrskyyn ja haaksirikkoutuu. Koko miehistö kuolee, Gulliveria lukuun ottamatta, joka pääsee maihin Lilliputtien saarelle. Herättyään haaksirikon jälkeen Gulliver havahtuu, että pituudeltaan vajaa kuusituumaiset lilliputit, jotka ovat whig-poliitikkojen ilmentäjiä. He suhtautuvat ”jättiläiseen” aluksi epäluuloisesti ja alkavat ihmetellä mitä hänen kanssa tulisi tehdä – hän syö enemmän kuin lilliputit pystyvät tarjoamaan, mutta nälkäkuoleman jälkeen hänen ruhonsa alkaa haista. Gulliver onnistuu saada hallitsijan luottamus puolelleen ja vastapalveluksena Gulliver lupaa auttaa heitä maan ongelmissa. Hallitsija käskee Gulliveria tuhoamaan Blefescujen laivaston, koska he uhittelevat lilliputtien maan miehittämisellä. Lilliputtien ja Blefescujen välinen erimielisyys juontaa juurensa kysymykseen, kummasta päästä kananmuna pitäisi halkaista. Gulliver tekee työtä käskettyä, mutta hallitsijan nälkä kasvaa syödessä ja haluaa orjuuttaa koko kansan Gulliverin avulla, mutta tähän hän ei suostu. Gulliver tukahdutti maata uhanneen tulipalon virtsallaan, mutta näreissään ollut hallitsija tulkitsi "veden tekemisen" sääntörikkomukseksi ja Gulliverin salamurhaa alettiin suunnitella. Gulliver saa kuulla tästä ja hän matkaa Blefescujen luokse, jonne hän oli aiemmin rauhan solmineelta lähetystöltä saanut kutsun. Blefescut toivottavat Gulliverin tervetulleeksi ja antavat hänelle suuren laivan, jolla hän voisi lähteä. Matkallaan Gulliver törmää merimiehiin, jotka vievät hänet takaisin kotiin.
 
Toisessa osassa Gulliver lähtee laivalta pienen joukon kanssa tutkimaan erään saaren vesivarantoja. Gulliver jää muista jälkeen ja hänet otetaan kiinni. Tällä kertaa Gulliver on joutunut jättiläisten maahan, jossa hän itse näyttää pieneltä lilliputilta. Siirtymällä täysin päinvastaiseen maailmaan Swift haluaa kuvata kuinka erilaisia ihmiset ovat moraalitajunsa puolesta. Mukaansa Gulliverin otti jättiläismaanviljelijä, joka vei hänet kotiinsa perheen ihmeteltäväksi. Gulliverista piti hyvää huolta perheen tytär Glumdalclitch, kunnes maanviljelijä vie Gulliverin tutustumaan maahan. Maanviljelijä lopulta myy hänet kuningattarelle, joka tutustuttaa Gulliverin kuninkaalle. Kuningas ja Gulliver keskustelevat pitkiä aikoja Gulliverin maan tavoista. Kuningas ihmettelee itsekkyyttä ja kapeakatseisuutta, joka englantilaisia vaivaa. Siinä missä lilliputit olivat riidanhakuisia ja moraalittomiakin, on jättien moraali erittäin korkealla, mutteivät hekään ole täydellisiä. Eräänä päivänä Gulliver istuskelee rannalla ja kotka nappaa hänet nokkaansa ja pudottaa hänet vahingossa mereen, josta paikalle sattumalta tulleet merimiehet noukkivat hänet ylös.
[[Tiedosto:Laputa - Grandville.jpg|thumb|Gulliver havaitsee Laputan leijuvan saaren ensimmäistä kertaa.]]
Kolmannessa osassa Gulliverin matka suuntautuu Levantiin, jossa kapteeni käskee häntä mennä tutkimaan mahdollisuuksia perustaa kauppayhteys eräälle saarelle. Merirosvot pääsevät yllättämään Gulliverin ja ottavat tämän laivan haltuun. Gulliverin he laittavat ajalehtimaan avomerelle pienessä paatissa, joka vie hänet sattumalta eräälle leijuvalle saarelle, nimeltään Laputa.<ref group="huom">Sana tulee espanjan "La puta" -sanasta ja tarkoittaa [[huora]]a. Tällä voidaan viitata uskonpuhdistaja Martin Lutherin sanoihin: "Järki, huorista kaikkein suurin". Swift itse sympatisoi luterilaisuutta.</ref> Gulliverin tutustuttua saaren ihmisiin ja kuninkaaseen hän panee merkille, että koko elämä saarella keskittyy taiteiden ja tieteen ympärille. Tiedettä ei sovelleta helpottamaan ihmisen arkielämää ja tutkitaan täysin turhanpäiväisiä asioita. Eräässä akatemiassa, jolla viitataan [[Royal Society]]yn, tutkitaan, kuinka valmistaa ulosteesta uudelleen ruoka, jota se alun perin oli. Tähtitieteilijät olivat taas valjastaneet magnetismin koko saaren liikutteluun mielenmukaisesti kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. Gulliver käväisee vielä Balnibarbissa, Glubbdubdribin saarella ja Luggnaggissa, josta hän päätyy Japaniin ja sitä kautta Englantiin.
 
Neljännessä osassa Gulliver on nyt itse Barbadokselle suuntansa ottaneen laivan kapteeni. Matkalla muutamat miehistön jäsenet tulevat sairaiksi ja Gulliver joutuu ottamaan korvaavia miehiä, jotka osoittautuvatkin merirosvoiksi. Merirosvot ottavat laivan haltuunsa ja jättävät Gulliverin yksin eräälle rannalle, jossa hän näkee kuvottavia ihmisenkaltaisia olentoja. Nämä yahooiksi kutsutut olennot hyökkäävät Gulliverin kimppuun, mutta paikalle saapunut älykäs houyhnhnm -hevonen pelastaa hänet ja vie kotiinsa. Gulliver keskustelee hevosten kanssa siitä kuinka niille on kehittynyt noin valtava älykkyys, kun taas heidän orjuuttamat yahoo-ihmiset ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Gulliver hyvästelee hevoset ja rakentaa kanootin, jolla hän selvittää tiensä läheiselle saarelle, jossa hän tapaa portugalilaislaivan miehistön, jotka lupaavat viedä Gulliverin Portugaliin. Portugalista Gulliver pääsee lähtemään kotiin Englantiin, jossa hän ostaa kaksi hevosta ja pitää niistä erittäin hyvää huolta ollakseen mahdollisimman kaukana tapaamistaan yahooista.
 
== Huomautukset ==
<references group="huom"/>
 
== Aiheesta muualla ==