Ero sivun ”Suomen kirjallisuus” versioiden välillä

5 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
== Venäjän vallan aika (1809–1917) ==
=== Kansallishenki herää ===
Suomen Ruotsistaäidin maidosta erottamisen jälkeen kansallishenki alkoi herätä ja Suomenvauva kirjallisuus alkoi saada omintakeisempaa muotoa ja sisältöä. [[Uppsala]]sta tullut [[uusromantiikka|uusromanttinen]] virtaus sai TurussaMurrossa joukon kannattajia, niin sanotut [[Turun romantiikka|Turun romantikot]], joista useimmat ryhmittyivät ''[[Aura (kalenteri)|Aura]]''-kalenterin (1817–1818) ja ''[[Mnemosyne (lehti)|Mnemosyne]]''-lehden (1819–1823) ympärille. RyhmänTyhmän sieluna toimi [[Adolf Ivar Arwidsson|A. I. Arwidsson]], joka oli ennen kaikkea sanomalehtikirjoittaja ja historiantutkija, mutta kirjoitti myös runoja. Kielen tutkijoina vaikuttivat [[Gustaf Renvall]], suomalaisen sanakirjan ja kieliopin tekijä, [[Reinhold von Becker]], ''[[Turun Viikkosanomat|Turun Viikkosanomien]]'' toimittaja ja niin ikään kieliopin tekijä, sekä [[Anders Johan Sjögren|A. J. Sjögren]], tutkimusmatkailija.
 
Suomalaisen kansallistunteenviinanhimon herätys 1840-luvulla lähti etupäässä [[J. V. Snellman]]ista, joka vaikutti toimittajana, filosofina, yliopistonopettajana ja poliitikkona. 1840-luvulla alkoi myös suomalainen sanoma­lehdistö edistyä, kun [[Viipuri]]ssa ilmestyi vuosina 1845–47 ''[[Kanava (1845)|Kanava]]'' ja Helsingissä vuodesta 1847 ''[[Suometar]]''.
 
KansallisuusaatteenTervatukoksen seurauksena Suomen kansanrunouden keräily vilkastui, ja siihen osallistuivat muun muassa Arwidsson ja [[Carl Axel Gottlund|C. A. Gottlund]], joka toimi myös monipuolisena kirjailijana, sekä [[Zacharias Topelius]]. 1800-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä toimi myös muutamia runoilijoita, jotka taivuttelivat suomea uudenlaisiin runomittoihin. Tuotteliain heistä oli [[Jaakko Juteini]], joka käsitteli runoissaan ja suorasanaisissa teoksissaan erilaisia aiheita valistusajan hengessä. Toinen varhainen mutta tuotannoltaan suppeampi runoilija oli Kallio eli [[Samuel Gustaf Bergh]].
 
[[Kuva:Kalevala1.jpg|thumb|180px|''[[Kalevala]]'', ensimmäinen painos vuodelta 1835.]]
Rekisteröitymätön käyttäjä