Ero sivun ”Luokki” versioiden välillä

Luokkivaljastus on ollut käytössä yleisesti vain [[Itämeri|Itämeren]] itäpuolisilla alueilla. Luokin käyttöalue on hyvin yhtenäinen: suomalaisten ja virolaisten lisäksi luokkia käyttävät useat muut suomalais-ugrilaiset kansat sekä venäläiset. Keskiaikaisen ''Codex Aboensis'' -kirjan kuvituksessa esiintyvien luokkivaljaiden katsotaan osaltaan todistavan, että koko kirja on suomalainen.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä= Edgren, Helena : Codex Aboensis| Nimeke= Teoksessa Suomen kulttuurihistoria. 1, Taivas ja maa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Sivu = 216-7| Isbn= 951-31-1842-8}}</ref> Läntinen raja kulkee [[Kuurinmaa]]lla [[Latvia]]ssa. [[Suomen kieli|Suomessa]] yleisesti käytetty nimitys on luokka tai luokki, [[Karjalan kieli|karjalassa]] vemmel tai vempele ja [[vepsä]]ssä vembel. Sana luokki puolestaan on yhtenäinen suomessa, [[vatja]]ssa, [[Viron kieli|virossa]] (look) ja [[Liivin kieli|liivissä]]. Venäläiset omaksuivat luokin suomalaisilta, ja Ruotsissa luokkia ovat käyttäneet vain [[Värmlanti|Värmlannin]] metsäsuomalaiset. [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] tai [[Amerikka|Amerikan mantereella]] luokkia ei käytännössä tunneta lainkaan.

 

 

[[suomenhevonen|Suomenhevoset]] ovat keveitä mutta sitkeitä sekä erittäin nopeita verrattuna raskaisiin eurooppalaisiin työhevosiin. Kevyelle hevoselle luokkivaljastus on paras ratkaisu raskaan kuorman vetoon. [[Itä-Suomi|Itä-Suomessa]] luokkivaljastusta on käytetty ympäri vuoden, tasamaastoisemmassa [[Länsi-Suomi|Länsi-Suomessa]] yleensä vain talvella [[reki]]ajossa; kesällä on käytetty luokkisilavaljastusta sekä sila- eli niin kutsuttua tamppivaljastusta.