Ero sivun ”Huhtamo” versioiden välillä

[[Kuva:Huhtamonharju.jpg|thumb|Huhtamon soraharjua.]]

'''Huhtamo''' on kylä [[Huittinen|Huittisten]] kaupungissa, [[Vampula|Vampulan]], [[Punkalaidun|Punkalaitumen]] ja [[Alastaro|Alastaron]] rajalla. Huhtamon alueen pinta-ala on noin 34 neliökilometriä. Kylällä toimii vielä tällä hetkellä mm.muun muassa pankki ja [[Huhtamon kirkko|kirkko]], mutta elinkeinorakenteeseen on väistämättä tulossa muutoksia, sillä HuhtamoHuhtamon ikärakenne on vakavastimuuttumassa, "mummoutumassa"kun nuortennuoret muuttaessamuuttavat opiskelun ja työn perässä isompiin kaupunkeihin. Kylällä toimi pitkän aikaa myös alakoulu, mutta se lakkautettiin, johtuen Huittisten kaupungin rahapulastarahapulan vuoksi. Kyläkauppa sekäja Säästöpankkisäästöpankki ovat sittemmin joutuneet sulkemaan ovensalopetettu, ja Osuuspankki luopumaan asiamiespostipalveluidenlopetti tarjoamisestaasiamiespostipalvelut.

Huhtamossa toimii aktiivisesti järjestö, Huhtamon Nuorisoseura, jonka toimintaan kuuluu mm.muun muassa miesten jalkapalloa Satakunnan 4. divisioonassa, joka perjantai järjestettävä bingo Honkapirtillä, ja myös tyttö-jalkapallo on vahvalla pohjalla.

Huittisissa kylien ulkopalstat tunnettiin ”maakuntina”, jollainen oli myös Huhtamon seutu,. neNe olivat ikivanhoja takamaita, kylien ja yksityisten talojen eräpalstoja. Seudulle syntyi 1800-luvun alkupuolella kaksi [[maakirjatalo]]a, Kalliokorven yksinäistalo Jylhänmaalle ja Riesolan Riihikoski Kodisjoenmaalle.

Kun Huittisten takamaat muuttuivat torppariasutukseksi, ruvettiin 1860-luvulla tosissaan tekemään Huhtamon tietä, joka paikoin oli kärryillä ajettavassa kunnossa. Huhtamon kangas tarjosi hiekanottopaikan tietyölle. 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat kehityksen aikaa. Huhtamon kulmakunnalle valmistui koulurakennus vuonna 1908 Oskar Lydéniltä vuokratulle tontille. Koulun ensimmäinen opettaja oli Frans Fredrik Punovuori, ja hänestä tuli pitkäaikainen opettaja, vuoteen 1945 asti. Punovuoren aloitteesta ovat saaneet alkunsa monet Huhtamoa kehittäneet toimenpiteet, ja ne ovat tänäkin päivänä nähtävillä. [[Loimaa]]lta tullut liikemies Kustaa E. Rantanen oli myös mukana Huhtamon kehitystyössä.

Opettaja Punovuori ja liikemies Rantanen laittoivatpanivat alullealkuun v.vuonna 1911 Huhtamon kulmakunnan itsenäistymishankkeen. Alueeseen olisi kuulunut osia Punkalaitumesta ja Alastarosta. Uuden seurakunnan ja kirkon keskuspaikaksi olisi muodostunut Kouvolan kylä eikä Huhtamon Jylhänkangas. Huhtamon kunnassa olisi ollut 1750 asukasta, ja alue olisi ollut kooltaan n.noin 100sata neliökilometriä. Asia kuitenkin raukesi, kun alueen kunnat, tuomiokapituli ja lääninhallitus vastustivat asiaa, ja senaatti hylkäsi kulmakuntalaisten hakemuksen vuonna 1917.

Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä [[Suomi]] oli itsenäistynyt. Maanomistusoloissa tapahtui suuria muutoksia, kun torpparit itsenäistyivät. Peltoa raivattiin lisää, karjatalous vahvistui ja rakennustoiminta elpyi. Seuraava todellinen uusjako tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Maa-alueiden luovuttamisen seurauksena [[Karjala]]n siirtoväen oli asetuttava asumaan uusille asuinsijoilleen, joista yksi oli Huhtamo. Uudet asukkaat tulivat pääosin [[Sakkola]]sta ja [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|Pyhäjärveltä]]. Siirtoväki oli maatalousväestöä, ja uusia maatiloja perustettiin 22. Uudet tilat muodostuivat entisistä tiloista luovutetuista alueista. Väkiluvussa tapahtui lähes sadan asukkaan lisäys. Yhteistyö siirtoväen ja alueen valtaväestön kesken sujui alusta lähtien kitkattomasti.