Ero sivun ”Suomen Valtakunnan Urheiluliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 56:
1950-luvun lopulla oman värikkään vaiheensa toi TUL:n hajoaminen ja [[Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto|TUK:n]] syntyminen. Taustalla oli 1950-luvun TUL:n puheenjohtajan [[Väinö Leskinen|Väinö Leskisen]] vahva toiminta valtakunnan liiton synnyttämiseksi. Väinö Leskinen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] keskeisenä poliitikkona oli mukana puolueen hajaantumisessa, jossa yhtenä ulottuvuutena oli useiden SDP-johtoisten seurojen ja urheilijoiden irtautuminen TUL:stä ja liittymisenä SVUL:n erikoisliittoihin kesästä 1956 alkaen. Näin entisiä seuroja oli SVUL:n lajiliittojen jäseninä ja TUL:n urheilujaostojen kautta SVUL:n lajiliittojen sarjoissa ja kilpailuissa. Tilanne ei tyydyttänyt TUL:ää, joka sanoi irti yhteistyösopimuksen SVUL:n lajiliittojen kanssa kesällä 1959. Irtisanomispäätös vauhditti TUK:n järjestöllistä virallistamista, joka tapahtui joulukuussa 1959.
 
Sopimukseton tilanne oli hankala sen vuoksi, että edessä oli olympiavuosi 1960 eli [[Kesäolympialaiset 1960|Squaw Valleyn talviolympialaiset]] ja [[Kesäolympialaiset 1960|Rooman kesäolympialaiset]]. Neuvotteluissa päästiin joulukuussa 1959 siihen, että TUL:n urheiljoitaurheilijoita varten perustettiin "Olympia-60" -niminen seura, johon liittyvät olympaiehdokkaatolympiaehdokkaat ja seura edelleen tarvittaviin lajiliittoihin. Tämän mukaisesti Squaw Valleyn kisoissa kilpaili TUL:stä pikaluistelija [[Juhani Järvinen]]. SVUL:n lajiliitojenlajiliittojen asenne tiukentui vielä, kun TUK perustettiin ja sen jäsenseurat liittyivät SVUL:n lajiliittoihin ja Palloliittoon. Rooman kisoja ajatellen lajiliitot vaativat, että Olympia-60 liittyy lajiliittoihin. TUL ei tätä hyväksynyt, vaan halusi katsastusten kautta olympialaisiin valitut liittyvän Olympia-60:n kautta lajiliittoon. Tilanne ajatui umpikujaan, koska yhteisiä katsastuksia ei saatu järjestettyä. Erityisesti SVUL:n lajiliitoista tiukinta linjaa vetivät paini puheenjohtajanaan [[Arvo Himberg]] ja voimistelu puheenjohtajanaan [[Erkki Palolampi]]. vetivätEntisenä tiukinta linjaa lajiliitoista.urheilujohtajana Presidenttipresidentti Kekkonen entisenä urheilujohtajana pani arvovaltansa asian ratkaisemiseksi vielä kesällä 1960 kutsumalla{{selvennä|kutsumalla mitä?}}, mutta SVUL:n lajiliitot hylkäsivät presidentin sovintoesityksen.
 
==== SVUL:n kasvun aika – sopu huippu-urheilun järjestelyissä ====
Rivi 63:
SVUL:n asema keskeisimpänä keskusliittona ja toimijana tuli esille selvästi 1960-luvulla. Näkyvimpänä tapahtumana oli kesäkuussa 1966 järjestetyt III Suomen Suurkisat Helsingissä. Suurkisojen aikaan SVUL:ssa oli 36 lajiliittoa, 2 294 seuraa ja 609 450 jäsentä. SVUL:n rooli lajiliitojen kouluttajana oli tänä aikana saanut entistä suuremman roolin. Vuonna 1957 oli perustettu koulutustoimikunta ja vuonna 1967 koulutusosasto. Keskeinen koulutuspaikka oli SVUL:n omistama Suomen urheiluopisto Vierumäellä.
 
Vasemmiston voitettua [[Eduskuntavaalit 1966|vuoden 1966 eduskuntavaalit]] uusi suuntaus asetti haasteita myös urheilujärjestöille. SVUL vahvana porvarillisena keskusjärjestönä joutui tässä kritiikin kohteeksi. Presidentti Kekkonen piti kuuluisaksi tulleen n.s.niin sanotun sporttipuheen Jyväskylän yliopistossa vuonna 1971. Siinä hän tarkasteli urheilun tilaa ja antoi isän kädestä: ”(...) Urheilu alkaa meillä olla ainoa elämän ala, johon nykyaikainen yhteiskunnallinen kehitys ja uudistus eivät ole päässeet syvemmälti vaikuttamaan. Urheilu on meillä aina tähän päivään saakka säilyttänyt asemansa autonomisena, eristyneenä, vaikutuksia torjuvana, konservatiivisena instituutiona, rudimenttina, jäänteenä.
''"(...) Urheilu alkaa meillä olla ainoa elämän ala, johon nykyaikainen yhteiskunnallinen kehitys ja uudistus eivät ole päässeet syvemmälti vaikuttamaan. Urheilu on meillä aina tähän päivään saakka säilyttänyt asemansa autonomisena, eristyneenä, vaikutuksia torjuvana, konservatiivisena instituutiona, rudimenttina, jäänteenä.
(...) Sporttijohtajamme ja määräävässä asemassa olevat urheilujärjestömme suhtautuvat yleensä kielteisesti siihen, että yhteiskunnan vaikutus urheilun päämäärien asettamiseen ja urheilutoiminnan käytännölliseen ohjaamiseen lisääntyisi.
(...) Ainoa poikkeus, joka sallitaan, ja jota äänekkäästi vaaditaan, on valtiovallan antama taloudellinen tuki, kunhan saatujen avustusten käyttämisen valvonta ei loukkaa vapaan järjestötoiminnan itsenäisyyttä."''
 
=== SVUL:n keskusliittokauden päättyminen – Suomen urheilun eheytyminen ===
SVUL:n puheenjohtaja kauppaneuvos [[Jukka Uunila]]n aikana 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa yritettiin jälleen vakavasti SVUL:n ja TUL:n yhdistämistä. Eheytyksen lähtölaukauksen ampui Uunila SVUL:n liittokokouksessa 9. joulukuuta 1989. Sen mukaan "''suurimmat”suurimmat keskusjärjestöt SVUL ja TUL ryhtyvät välittömästi käymään keskusteluja yhden, kaikkia koskevan valtakunnallisen urheiluorganisaation perustamisesta.'' " Tästä käynnistynyt eheytymisprosessi kesti neljä vuotta aina 19. joulukuuta 1993 asti, jolloin SVUL:n liittokokous päätti organisaationsa alasajosta keskusliittona 31. maaliskuuta 1994 mennessä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Eheytyssoppa on kiehunut pian neljä vuotta | Julkaisu = Iltasanomat | Ajankohta = 20.10.1993 }}</ref>, <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jouko Kokkonen, Teijo Pyykkönen | Otsikko = Suomalainen urheilujohtaja - itse asiassa kuultuna | Julkaisu = Liikuntatieteellisen seuran Impulssi | Ajankohta = 2011 | Numero = 24 | Selite = Verkkojulkaisu, päivitetty 26.7.2014 | Sivut = 39-42| www = http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/imp24_johtajat_netti.pdf}}</ref>
 
Yhdentymisen liikkeellelähtö vuosina 1990–91 oli nihkeä. TUL ja sen silloinen puheenjohtaja [[Matti Ahde]] lähtivät siitä, että TUL jää elämään urheilun saralla. Ainoastaan kilpa- ja huippu-urheilu siirretään uuden yhteisen perustettavan järjestön vastuulle. Eheytymisen teki vielä mutkikkaammaksi vuoden 1992 aikana paljastuneet SVUL:n taloussotkut. Niissä leimautui erityisesti silloinen SVUL:n pääsihteeri [[Mauri Oksanen]]. SVUL:lle oli 1980-lopun kasinopelaamisessa syntynyt useamman sadan miljoonan velkataakka. SVUL:lla oli lopputilinpäätöksessään velkaa 350 miljoonaa markkaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jouko Jokinen| Otsikko = Tusina liikunnan vaikuttajaa 1991-95 - Vahvat miehet: Mauri Oksanen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.4.1995 }}</ref>