Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä

37 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
lausejärjestys
p (w)
(lausejärjestys)
Kuitia on rakennettu luonnonkivistä [[muuraus|muuraamalla]]. [[Tiili]]ä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos [[Erik Fleming]].
 
<!-- Piilotettu, koska ristiriitainen, lähteetön ja osittain ehkä ohi aiheen. Kivilinna oli alkuaan osa nelikulmaista [[umpipiha]]a, jonka muut rakennukset olivat puurakenteisia{{Lähde}} ja perustettu muurattujen holvikellarien päälle. Tietoa keskiaikaisesta asusta ei kuitenkaan ole olemassa. Suomessa tunnetaan tapauksia, joissa kivisen keskiaikaisen rakennuksen tuhouduttua on rakennettu raunioista raivaamalla saadun perustuksen päälle puinen rakennus jonain myöhempänä ajanjaksona. Sellaista keskiaikaista rakennustyyppiä, jossa mittavan muuratun kellarin päälle rakennetaan puinen rakennus ei tunneta Suomesta tai lähialueilta. -->Tilan uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva päärakennus, on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Kartano on ollut jatkuvasti asuttuna, ja se oli [[af Heurlin]] -suvun omistuksessa 1800-luvulta 2010-luvulle. Viimeksi kartanon omistajana oli vuoteen 2014 agronomi ja maatalousyrittäjä Anders af Heurlin. Vuonna 2014 kartanon osti [[Cargotec]]in hallituksen puheenjohtaja [[Ilkka Herlin]]. Hänen kerrottiin aikovan jatkaa tilalla maatalousyrittäjyyttä menetelmillä, jotka kuormittaisivat [[Itämeri|Itämerta]] mahdollisimman vähän.<ref name="TS17122014"/>{{Lehtiviite | Tekijä = Vähä-Koskela, Jouko | Otsikko =Kuitian historiallinen kartano Paraisilla Ilkka Herlinille | Julkaisu =Turun Sanomat | Ajankohta =17.12.2014 | Vuosikerta =110 | Numero =344 | Sivut =6 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.12.2014 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Vuonna 2009 [[Museovirasto]] määritteli Kuitian kartanolinnan [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=113|nimi=Kuitian kartanolinna}}</ref> Vuonna 2014 kartanon osti [[Cargotec]]in hallituksen puheenjohtaja [[Ilkka Herlin]]. Hänen kerrottiin aikovan jatkaa tilalla maatalousyrittäjyyttä menetelmillä, jotka kuormittaisivat [[Itämeri|Itämerta]] mahdollisimman vähän.<ref name="TS17122014">{{Lehtiviite | Tekijä = Vähä-Koskela, Jouko | Otsikko =Kuitian historiallinen kartano Paraisilla Ilkka Herlinille | Julkaisu =Turun Sanomat | Ajankohta =17.12.2014 | Vuosikerta =110 | Numero =344 | Sivut =6 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.12.2014 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Vuonna 1951 ilmestyneen seikkailuelokuvan ''[[Sadan miekan mies]]'' ulkokuvaukset kuvattiin Kuitian kartanon ympäristössä.
119 234

muokkausta