Ero sivun ”Tšetšenia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Maantiede: + Dynaamista karttaa alulle |
f |
||
Rivi 75:
<sup>1</sup>Tšetšeeninkielinen nimi<br /><sup>2</sup>Venäjänkielinen nimi
}}
[[File:Chechnya Grozny City.JPG|thumb|236x236px|'''Pilvenpiirtäjiä Groznyssa''']]▼
'''Tšetšenia''' ({{k-ru|Чечня́|Tšetšnja}}, {{k-ce|Нохчийчьо|Noxçiyçö}}) eli '''Tšetšenian tasavalta''' ({{k-ru|Чече́нская Респу́блика|Tšetšenskaja Respublika}}, {{k-ce|Нохчийн Республика|Noxçiyn Respublika}}) on [[Venäjä|Venäjän federaatioon]] kuuluva [[Venäjän tasavallat|tasavalta]].
Rivi 157 ⟶ 156:
Tšetšenia sijaitsee [[Kaukasia]]ssa, Venäjän eteläisessä liittopiirissä. Tšetšenian rajanaapurit ovat [[Stavropolin aluepiiri]] pohjoisessa, [[Dagestan]]in tasavalta idässä, itsenäinen [[Georgia]] etelässä ja Venäjän federaation [[Ingušia]]n ja [[Pohjois-Ossetia-Alania]]n tasavallat lännessä.
Maastonmuodoiltaan Tšetšenia voidaan jakaa kolmeen osaan: etelän vuoristoihin, keskialueen laaksoihin ja pohjoisen [[Nogai]]-aroon ja kukkuloihin. Vuoristoalueen korkein huippu on 4 493 metrin Tebulosmta. Vuorten rinteillä kasvaa sakeaa metsää, alarinteiden lajeja ovat pyökki, valkopyökki ja tammi, ylempänä kasvaa havumetsää ja vielä ylempänä on alppiniittyjä. Maan keskiosaa halkovat [[Terek]]- ja
Georgian vastainen raja kulkee korkealla [[Kaukasus]]-vuorilla.<ref name="BBCCP"/>
Ilmasto vaihtelee maan eri osissa, mutta on kaikkialla perusluonteeltaan mantereinen.<ref name="EB"/> Groznyssä kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja, sadetta saadaan varsin tasaisesti 5–8 päivänä kuukaudesta ympäri vuoden. Vuorokauden alin lämpötila on pakkasella joulukuusta maaliskuuhun, tammikuussa se on keskimäärin -6,2 astetta. Lämpimintä on heinäkuussa, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta.<ref>[http://worldweather.wmo.int/107/c01037.htm Climatological Information: Geozny] World Meteorological Organization WMO</ref>
Rivi 202 ⟶ 201:
Maaliskuussa 2003 järjestettiin peruslain hyväksynyt kansanäänestys, jossa ilmoitettujen tietojen mukaan 95 % kannatti pysymistä osana Venäjää äänestysprosentin ollessa 89,5 %. Äänestys oli luultavasti järjestetty, mutta myös riippumattomien tarkkailijoiden mielipidemittausten mukaan 62 % äänesti ja näistä 91 % kannatti Tšetšenian pysymistä osana Venäjää.<ref>[https://archive.is/20120526023538/www.cdi.org/russia/johnson/7242-6.cfm 'Palestinizing' Chechnya] (Johnson's Russia List, alun perin Washington Post 06/27/2003.</ref> Venäjän osaksi jäämisen kannatus sai pontta ilmeisen runsaskätisestä liittovaltion avusta maan infrastruktuurin uudelleenrakentamiseen.<ref>[https://archive.is/20120526023538/www.cdi.org/russia/johnson/7128-11.cfm Chechnya: The end in sight?] (Jamestown Foundation, Russia and Eurasia Review vol 2, issue 7, 4/1/2003)</ref> Separatistit eivät luonnollisesti hyväksyneet äänestyksen tulosta ja monia äänestyspaikkoja, kuten kouluja tulitettiin.
▲[[File:Chechnya Grozny City.JPG|thumb|
Lokakuussa 2003 järjestetyssä presidentinvaalissa yli 80 % äänistä sai entinen uskonnollinen johtaja ja separatisti [[Ahmad Kadyrov]], joka kuitenkin siirtyi Venäjän puolelle. Hänelle ei ollut merkittäviä vastaehdokkaita ja vaalit järjestettiin jälleen sotatila-alueella. Kadyrov tapettiin pommilla 9. toukokuuta 2004. Elokuussa 2004 presidentiksi valittiin yli 70 %:n ääniosuudella [[Alu Alhanov]]. Ahmad Kadyrovin poika [[Ramsan Kadyrov]] toimi aluksi varapääministerinä isänsä surman jälkeen ja johtaa omia asejoukkojaan.
| |||