Ero sivun ”Eerikki Antinpoika Trana” versioiden välillä

Tranan isän oli venäjän kielen tulkki Antti Pekanpoika, sukunimeltään mahdollisesti Kurkinen. Hän toimi ensin isänsä tavoin tulkkina [[Viipuri]]ssa ja [[Käkisalmi|Käkisalmella]]. Vuodesta 1609 Trana oli mukana [[Jaakko De la Gardie]]n Venäjän retkillä esikunnan tulkkina ja 1611-16171611–1617 [[Novgorod]]issa myös varuskunnan huoltopäällikkönä. 1617-16211617–1621 hän avusti rajankäyntikomission työssä ja De la Gardien vuokraläänien Käkisalmen ja [[Pähkinälinna]]n verotuksen järjestämisessä. 1622 Trana nimitettiin Käkisalmen ja [[Inkeri]]n kamreeriksi ja 1625 De La Gardien sotatoimikomissaariksi uudelleen aloitetussa [[Puolan sota|Puolan sotaan]] kuuluneessa Baltian sodassa. Hänen tehtävänään oli myös valloitettujen alueiden hallinnon järjestäminen.

1626 Tranasta tuli vallatun Tarton läänin sotilaskäskynhaltijan apulainen ja hän otti aateloituna käyttöön Trana -nimen. 1628 Trana siirrettiin [[Riika]]aan kenraalikomissaariksi, koko Baltian kenraalikuvernöörin [[Johan Skytte]]n apulaisena hän toimi 1629-16311629–1631. Tämän jälkeen kuningas määräsi Tranan [[Pommer]]in ja [[Mecklenburg]]in sotakomissaariksi, mihin tehtävään kuului [[Åke Tott]]in armeijan huoltaminen. 1632 Tranasta tuli [[Ala-Saksi]]n kenraalisotakomissaari. [[Wolfenbüttel]]in piirityksessä elokuussa 1632 hän joutui vangiksi, mutta onnistui pakenemaan maaliskuussa 1633.

Seuraavana vuonna hänen tehtäviään laajennettiin ratsu- ja jalkaväkirykmentin everstin toimella, minkä lisäksi hänen vastuulleen tuli Verdenin ja Bremenin hallinto. [[9. heinäkuuta]] 1634 saavutettiin Tranan johdolla merkittävä voitto Saarstedissä, minkä jälkeen hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Saman vuoden syksyllä hänestä tuli [[Liivinmaa]]n sotaneuvoston jäsen. Trana kaatui lokakuussa 1634 johtaessaan rynnäkköä Mindenin kaupunkia vastaan.

* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivut 775-776775–776.