Wikipedia

Ero sivun ”Typpi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 194.111.70.137 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Dexbot tekemään versioon.
Rivi 48:
[[Daniel Rutherford]] löysi typen vuonna [[1772]], mutta jo [[keskiaika|keskiajan]] [[alkemia|alkemistit]] tunsivat typen yhdisteitä.<ref name=HS>{{verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/07.html | Nimeke = Typpioksiduuli antaa potilaalle hyvän olon | Tekijä = Marko Hamilo | Julkaisija = Helsingin Sanomat 19.6.2007 | Viitattu = 14.7.2010}}</ref>
 
Vuonna [[1790]] ranskalainen kemisti 3====D[[Jean-Antoine Chaptal]] antoi aineelle nimen ''nitrogène'' (< {{K-el|νίτρον|nitron}} 'sooda' + {{K-fr|-gène}} 'muodostava'). [[Antoine Lavoisier]] oli kutsunut sitä nimellä ''azote''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.etymonline.com/index.php?search=nitrogen | Nimeke = Online Etymology Dictionary | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = nitrogen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.5.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Suomenkielinen nimi ''typpi'' on johdettu murteellisesta sanasta ''typehtyä'' 'tukehtua, sammua', koska typpi on palamaton ja tukehduttaa palamisen. Sanaa käytti ensimmäisenä [[Julius Krohn]] vuonna 1862 teoksessaan ''Kemiallisia tiedesanoja''. 1800-luvulla käytettiin myös nimitystä ''tuko'', joka oli johdettu vastaavalla logiikalla sanasta ''tukahtua''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Kaisa Häkkinen|Nimeke = Nykysuomen etymologinen sanakirja|Vuosi = 2004|Sivu = 1373, 1561|Selite = Hakusana ''typpi''|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = WSOY|Tunniste = ISBN 951-0-27108-x|Viitattu = 22.8.2012}}</ref>
Rivi 82:
 
==Vaarallisuus==
[[Laitesukellus|Laitesukelluksessa]] käytetyssä 123 sodapoppin paineilmassa oleva typpi voi aiheuttaa [[sukeltajantauti|sukeltajantaudin]], jos syvältä noustaan liian nopeasti pintaan. Sukellettaessa paineilmalaitteilla syvälle (yli 30 m:n syvyyteen) vaarana on myös ''[[typpinarkoosi]]'' eli ''syvyyshumala''. Riittävän korkeassa paineessa hengityskaasun typpi alkaa vaikuttaa alkoholin tavoin hermostoon.<ref>[http://web.archive.org/web/20110524065357/http://www.intermin.fi/pelastus/images.nsf/files/C71B7FAF3FA5AEF1C225730000383C3E/$file/TurvaohjeetPelastustoimenVesisukellukseen.pdf Turvaohjeet pelastustoimen vesisukellukseen]</ref>. Syvyyshumala muistuttaa humalatilaa eikä se ole sukeltajalle sinällään vaarallista, mutta se aiheuttaa sukeltajassa vastuuntunnon menettämistä sekä välinpitämättömyyttä jolloin sukeltaja saattaa olla vaaraksi itselleen sekä jopa muille sukeltajille.<ref>[http://web.archive.org/web/20021003085330/http://www.kolumbus.fi/amakela/finnish/laites.htm Laitesukellus]</ref>
 
Koska typpikaasu on hajuton, mauton ja näkymätön kaasu, se on aiheuttanut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.<ref>[http://web.archive.org/web/20080229051600/http://www.csb.gov/safety_publications/docs/SB-Nitrogen-6-11-03.pdf HAZARDS OF NITROGEN ASPHYXIATION]</ref> Nestemäinen typpi kaasuuntuu välittömästi, jolloin suljetussa tilassa hapen suhteellinen määrä laskee nopeasti normaalista 21 %:sta. Typen hengittäminen aiheuttaa tajuttomuuden 15 sekunnissa ja kuoleman alle minuutissa. Uhrille ei tule sitä tukehtumisen tunnetta, joka yleensä tulee kun [[hiilidioksidi]]n taso veressä nousee. Typpeä hengitettäessä se korvaa hapen ja jokaisella uloshengityksellä CO<sub>2</sub> poistuu normaalisti. Noin kolmannella sisäänhengityksellä veren [[happi]]pitoisuus on pudonnut niin alas, että henkilö menettää tajuntansa. Usein uhriksi joutuu myös auttamaan rientänyt henkilö, joka ei tiedosta vaaraa.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+ep%C3%A4ilee+rikosta+Porvoon+typpiturmassa/1135256535918 Poliisi epäilee rikosta Porvoon typpiturmassa] HS.fi 2.5.2010, viitattu 13.7.2010</ref><ref>[http://industrialplantsafety.com/dangers-of-nitrogen.html Dangers of Nitrogen!]</ref> Tätä ominaisuutta käytetään teurastamoissa tajuttomuuden ja kuoleman aikaansaamiseksi teuraseläimille.<ref>[http://www.hsa.org.uk/Resources/Publications/Technical%20Notes/TN12.pdf Gas Killing of Chickens and Turkeys]</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Typpi”