Ero sivun ”Kalmukia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ f (aika)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
|aluejakotyyppi2 =
|aluejako2 =
|perustettu = [[Kalmukkien autonominen alue|Autonominen alue]] 1920-1920–
|perustettu_nimeke2 = [[Kalmukkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|ASNT]]
|perustettu2 = 1935-1935– ja 1957-1957– <small>(lakkautettu 1944-19571944–1957)</small>
|perustettu_nimeke3 = Kalmukian tasavalta
|perustettu3 = 1994-1994–
|lakkautettu =
|hallinnon_tyyppi =
Rivi 63:
|huomautus = [[Moskovan aika]] eli aikavyöhyke [[UTC]] +3<ref name="YLE-7-2014"/><ref name="WorldTimeZ"/><br>
<sup>1</sup>Venäjänkielinen nimi – ''Respublika Kalmykija''<br>
<sup>2</sup>Kalmukinkielinen nimi - ''Khal'mg Tanghch''
}}
'''Kalmukia''' ({{k-ru|Респу́блика Калмы́кия|Respublika Kalmykija}}, {{k-xal|Хальмг Таңһч}}) on [[Venäjän tasavallat|Venäjän osatasavalta]] [[Eteläinen liittovaltiopiiri|Etelä-Venäjällä]] [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] luoteispuolella. Se rajoittuu koillisessa ja idässä [[Astrahanin alue]]eseen, kaakossa [[Kaspianmeri|Kaspianmereen]], etelässä [[Dagestan|Dagestaniin]] ja [[Stavropolin aluepiiri]]in, lännessä [[Rostovin alue]]eseen ja luoteessa [[Volgogradin alue]]eseen. Kalmukian suurin pituus on pohjois-eteläsuunnassa 448 kilometriä ja itä-länsisuunnassa 423 kilometriä.
Rivi 71:
=== Pinnanmuodot ===
 
PinnamuodostukseltaanPinnanmuodostukseltaan Kalmukia voidaan jakaa kolmeen osaan: itäosat kuuluvat [[Kaspian syvänkö]]ön, länsiosat [[Jergenin ylänkö]]ön ja luoteisosa [[Manytšin alanko]]on.
 
=== Kasvillisuus ===
Rivi 79:
=== Ilmasto ===
 
Kalmukiassa vallitsee kuiva mannerilmasto, kuumine ja kuivine kesineen sekä kylmine ja vähälumisine talvineen. Keskilämpötila on tammikuussa -7–7&nbsp;°C ja heinäkuussa +24&nbsp;°C. Vuoden keskimääräinen sademäärä on maan itäosassa 170&nbsp;mm ja länsiosassa 400&nbsp;mm.
 
=== Vesistöt ===
 
Kalmukian suurin järvi on, ellei [[Kaspianmeri|Kaspianmerta]] lasketa, [[Manytš-Gudilo]], joka sijaitsee maan läntisimmässä osassa. Se laskee [[Manytš]]ia pitkin länteen ja yhtyy [[Rostovin alue]]ella [[Don]]iin, joka virtaa edelleen [[Asovanmeri|Asovanmereen]]. Sen lisäksi maan pohjoisosassa on lukuisia pienempiä järviä, joista suurimmat ovat [[Barmantsak]], [[Sostinskije]] ja [[Tsagan-Hak]].
 
Alueella ei ole merkittäviä jokia. Tosin [[Volga]] kulkee lyhyen matkan Kalmukian puolella maan koillisosassa. [[Kuma (joki)|Kuma]]-joki puolestaan muodostaa Kalmukian ja [[Dagestan]]in välisen rajan. Doniin laskevan [[Sal (joki)|Sal]]-joen latvahaarat ulottuvat lisäksi maan luoteisosaan, ja maan luoteisosassa virtaa [[Manytš]]. [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] rannikolla on jokunen pieni saari.
Rivi 121:
 
=== Etniset ryhmät ===
Vuoden 2002 väestönlaskun mukaan Kalmukian väkiluku oli 292&nbsp;410. Tuolloin väestöstä oli [[kalmukit|kalmukkeja]] 155&nbsp;938 (53,3&nbsp;%), [[venäläiset|venäläisiä]] 98&nbsp;115 (33,5&nbsp;%), [[gardit|gardeja]] 7&nbsp;295 (2,49&nbsp;%), [[tšetšeenit|tšetšeenejä]] 5&nbsp;979 (2,04&nbsp;%), [[kazakit|kazakkeja]] 5&nbsp;011 (1,71&nbsp;%), [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] 2&nbsp;505 (0,86&nbsp;%), [[avaarit (Kaukasia)|avaareja]] 2&nbsp;305 (0,79&nbsp;%), [[saksalaiset|saksalaisia]] 1&nbsp;643 (0,56&nbsp;%) ja [[korea|korealaisia]] 1 049 (0,36&nbsp;%). Loput 4,39&nbsp;% väestöstä koostuu 88 kansallisuudesta.
Vuonna 1931 Kalmukiassa asui 164 500 ihmistä, joista kalmukkeja oli 76 %. Kalmukit karkotettiin 1943-19561943–1956 väliseksi ajaksi [[Siperia]]an (vrt. historia) ja maahan siirrettiin tuhansittain venäläisiä maahanmuuttajia sekoittamaan kansallisuusoloja. Tämän jälkeen kalmukkien määrä on pikkuhiljaa kasvanut ja venäläisten määrä puolestaan laskenut.
Vuonna 1989 Kalmukian kansallisuusjakauma oli seuraavanalainen: kalmukkeja 45,4 %, venäläisiä 37,7 %, gardeja 4,0 %, tšetšeenejä 2,6 %, kazaheja 1,9 %, saksalaisia 1,7 %, ukrainalaisia 1,3 % ja avaareja 1,2 %.
 
Rivi 167:
Kalmukian presidenttinä oli vuosina 1993&ndash;2010 [[Kirsan Iljumžinov]], joka oli virkaan astuessaan vain 30-vuotias. Hänen seuraajakseen presidentti Medvedev nimitti syksyllä 2010 Aleksei Orlovin, joka oli tuolloin ensimmäinen varapääministeri.<ref>[http://www.rian.ru/politics/20100921/277707340.html Медведев предложил кандидатуру Алексея Орлова на пост главы Калмыкии], RIA</ref>
 
Kalmukian nykyinen perustuslaki hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1994. Perustuslain virallinen nimi on "Tasangon laki" ({{k-ru|Степное Уложение|Stepnoje Uloženije}}). Tasavallan parlamentti on nimeltään Kansan Hural ({{k-ru|Народный Хурал|Narodnyi Hural}}). Tasavallan johtajasta käytetään perustuslaissa virallisesti nimikettä 'päämies' ({{k-ru|Глава Республики Калмыкия|Glava Respubliki Kalmykija}}), tosin myös nimitystä 'presidentti' käytetään.
 
== Koulutus ==