Ero sivun ”Kemi (yritys)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennusta |
→Sodan ja sodan jälkeinen aika: Päivitystä |
||
Rivi 48:
== Sodan ja sodan jälkeinen aika ==
Syyskuussa 1939 alkanut maailmansota Saksan hyökkäyksellä Puolaan katkaisi kauppareitit. Sahatavaran toimitukset päämarkkinoille olivat käytäytännössä poikki. Polttoainehuollon vuoksi [[puolustusneuvosto]] aloitti keskustelut sulfiittiteollisuuden kanssa
Sahatavaran tuotanto supistui sotavuosina 1939-1945 ollen 100-130 000 kuutiota eli sahatavaran tuotanto oli karkeasti 40% huippuvuoden 1937 tuotannosta. Sulfiittitehtaan käynti oli sotavuosina katkonaista. Pisin yhtäjaksoinen tuootantoseisokki kesti marraskuussa 1941 loka-marraskuun vaihteeseen 1943, jolloin tehdas käynnistettiin viranomaisten vaatiman spriituotannon aloittamiseksi. Sulfaattitehtaan käynti oli säännöllisempää,
Sodan aikana kemiallisen teollisuuden sivutuotteet saivat merkittävämmän roolin yhtiön t. Sulfaattitehtaan sivutuotteet mäntyöljy ja tärpätti käytettiin omaan jatkojalostukseen, josta syntyi ns. Hako-tuotteita [[maaliöljy]]nä, [[voiteluöljy]]nä, [[paperiliima]]na. [[Rehusellu]]a, jota toimitettiin Saksaan, voidaan pitää myös jatkojalosteena.
Puolustusminisetriö oli myös uuden tuotteen, elementtivalmisteisten puu[[parakki]]en, rakentamisen käynnistäjänä. Syyskuussa 1940 Kemiyhtiö sai ensimmäisen toimituksen valmistaa miehistöparakkeja [[Saksan armeija]]lle [[Pohjois-Norja]]an. Sodan jälkeen taloja valmistettiin [[jälleenrakennus|jälleenrakennuksen]] tarpeisiin sekä Neuvostoliiton vientiin ja [[sotakorvaus|sotakorvauksiin]]. Puutalot olivat ainoa sota-ajan tuote,, joka yksinään pystyi kilpailemaan merkityksellään Kemi-yhtiön perinteisten tuotteiden kanssa.
Tehdasalue säästyi sotien aikana tuhoilta. Ei edes [[Lapin sota|Lapin sodan]] tapahtumat lokakuussa 1944 eivät juurikaan koskettaneet teollisuusaluetta.
| |||