Ero sivun ”Kalparitaristo” versioiden välillä

[[Liiviläiset|Liiviläisiin]] kohdistunut [[käännytys]]työ oli aluksi rauhanomaista, mutta lähetyssaarnaajia uhkailtiin ja monet [[kaste]]tut kääntyivät takaisin [[pakanuus|pakanuuteen]]. Vuonna 1196 piispaksi nimettiin [[Loccumin luostari]]n apotti [[Bertold]]. Koska paavi oli julistanut ristiretken [[Liivinmaa]]n käännyttämisen tueksi, Bertold saapui Baltiaan 1198 mukanaan joukko värvättyjä aatelisia ja ammattisotureita. Bertoldin kuoltua Liivinmaan kolmanneksi piispaksi nimitettiin 1199 Albert von Buxhövden. Kun tuore paavi [[Innocentius III]] kehotti [[Saksi (alue)|Saksin]], [[Westfalen]]in, [[Mecklenburg]]in ja [[Elbe]]n rantamaiden kristittyjä ristiretkelle Liivinmaalle, Albert värväsi mukaansa 500 ristiretkeläisen joukon. Kun käännytystoiminta pian muuttui väkivaltaiseksi valloitukseksi, pysyvän asevoiman saaminen kävi välttämättömäksi: ristiretkeläiset viipyivät yleensä vain vuoden ja siksi pitkäjänteinen työ oli mahdotonta. Vuonna 1202 perustetun ritariston esikuva oli [[Palestiina (alue)|Palestiinassa]] perustettu [[Temppeliherrain ritarikunta]].