Ero sivun ”Kalparitaristo” versioiden välillä

{{Latvian historia}}

'''Kalpaveljet''' ({{k-la|Fratres militiæ Christi Livoniae}}, {{k-de|Schwertbrüderorden}}) oli [[Liivinmaa]]lla toiminut [[keskiaika]]inen [[Katolinen kirkko|katolinen]] [[Hengelliset ritarikunnat|ritarikunta]], joka perustettiin [[Riika|Riiassa]] vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 886| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> Perustajana oli [[paavi]]n käskynhaltija, [[Riika|Riian]] piispa [[Albert von Buxhövden]].

 

[[Liiviläiset|Liiviläisiin]] kohdistunut [[käännytys]]työ oli aluksi rauhanomaista, mutta lähetyssaarnaajia uhkailtiin ja monet [[kaste]]tut kääntyivät takaisin [[pakanuus|pakanuuteen]]. Vuonna 1196 piispaksi nimettiin [[Loccumin luostari]]n apotti Bertold. Koska paavi oli julistanut ristiretken [[Liivinmaa]]n käännyttämisen tueksi, Bertold saapui Baltiaan 1198 mukanaan joukko värvättyjä aatelisia ja ammattisotureita. Bertoldin kuoltua Liivinmaan kolmanneksi piispaksi nimitettiin 1199 Albert von Buxhövden. Kun tuore paavi [[Innocentius III]] kehotti [[Saksi (alue)|Saksin]], [[Westfalen]]in, [[Mecklenburg]]in ja [[Elbe]]n rantamaiden kristittyjä ristiretkelle Liivinmaalle, Albert värväsi mukaansa 500 ristiretkeläisen joukon. Kun käännytystoiminta pian muuttui väkivaltaiseksi valloitukseksi, pysyvän asevoiman saaminen kävi välttämättömäksi: ristiretkeläiset viipyivät yleensä vain vuoden ja siksi pitkäjänteinen työ oli mahdotonta. Vuonna 1202 perustetun ritariston esikuva oli [[Palestiina (alue)|Palestiinassa]] perustettu [[Temppeliherrain ritarikunta]].

 

Ritariston ensimmäisenä suurmestarina toimi [[Venno von Rohrbach]]. Jäseninä oli aseistettuja ''kalpaveljiä'', uskontoon keskittyviä ''munkkiveljiä'' sekä varsinaisina sotilaina ''ritariveljiä''. Kalpaveljien tunnuksena oli punainen risti sekä punainen miekka valkoisessa viitassa.

[[Tiedosto:Knight livonia.png|thumb|left|120px|Kalparitari]]

 

==Kääntyminen luterilaisuuteen==

 

==Lähteet==