Ero sivun ”Guss Mattsson” versioiden välillä

Mattsonin äiti oli Amelie Brunström ja isä merikapteeni [[Gustaf Edvard Mattson]]. Mattsson vietti ensimmäiset vuotensa [[Englanti|Englannissa]] ja [[Saksa]]ssa. Hän valmistui insinööriksi Polyteknillisestä opistosta (nykyinen [[Teknillinen korkeakoulu]]) 1895 ja filosofian kandidaatiksi 1898. Mattsson väitteli [[filosofian tohtori]]ksi [[hiilivety|hiilivedyistä]] 1905, väitöskirja oli nimeltään ''Pyrenet konstitution och genesis''. Kemian [[dosentti|dosentiksi]] [[Helsingin yliopisto]]oonon hän tuli 1908 ja Polyteknillisen opiston kemian lehtoriksi 1908. Kemian apuopettajana hän oli toiminut siellä jo vuodesta 1899.

Tiede ja journalismi vetivät Guss Mattssonia eri suuntiin niin, että lopulta hänestä tuli kokopäiväinen toimittaja. Mattsson aloitti lehtimiehenä [[Nya Pressen]]issä jo 1897. Hän kirjoitti yli 900 [[pakina]]a nimimerkillä ''Ung-Hans'' ja otsikolla ''I dag'' lehtiin [[Helsingfors-Posten]] (1902–1905), [[Dagens Tidning]] (1911–1914) -– jonka hän perusti itse ja joka yhdistyi 1914 Nya Pressen -lehden kanssa [[Dagens Press]] -lehdeksi. Mattssonin pakinoita on kuvattu älykkäiksi, inhimillisiksi, mielikuvituksellisiksi ja tyylillisesti taitaviksi. Pakinat käsittelevät tiedettä, taidetta, politiikkaa ja arkisia asioita. Mattsson matkusti paljon, osaksi [[tuberkuloosi]]n vuoksi, johon hän sittemmin kuoli. Matkoista [[Kanarian saaret|Kanarian saarille]] ja [[Itä-Afrikka]]an hän julkaisi kirjat 1907 ja 1914. Hänen valitut teoksensa ilmestyivät [[postuumi]]sti 1915-19211915–1921.

* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki}} Sivut 503-504503–504.